Talousarvioesitys 2003
29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2003 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:Opetusministeriön hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, hyvinvointi, demokratia ja luovuus. Kansalaisten hyvinvointi, maan taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista.
Vuonna 2003 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat:
- Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta ja kehitetään arviointia.
- Tietoyhteiskuntakehitystä edistetään lisäämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita. Hallinnonalan palvelujen saatavuutta tietoverkoissa parannetaan.
- Lisätään sektoritutkimusta ja vahvistetaan hallinnonalan strategista suunnittelua.
- Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään.
- Koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuuritoimialoja kehittämällä vahvistetaan kansallista innovaatiojärjestelmää.
- Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään.
- Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon. Rakennusperintöstrategian toteuttamiseen osallistutaan.
- Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi parannetaan kansalaistoiminnan edellytyksiä.
- Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan.
- Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan.
- Edistetään uskonnonvapauden toteutumista.
Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001—2003
|
|
v. 2001 tilinpäätös 1000 € |
v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 € |
Muutos 2002—2003 |
|
1000 € | % | |||||
|
|
|
|
|
|
|
01. |
Opetusministeriö |
51 078 |
91 674 |
250 116 |
158 442 |
173 |
05. |
Kirkollisasiat |
2 005 |
2 052 |
2 066 |
14 |
1 |
07. |
Opetushallitus |
17 687 |
18 136 |
17 332 |
- 804 |
- 4 |
08. |
Kansainvälinen yhteistyö |
15 268 |
15 578 |
15 539 |
- 39 |
- 0 |
10. |
Yliopisto-opetus ja -tutkimus |
1 122 706 |
1 188 163 |
1 222 358 |
34 195 |
3 |
20. |
Ammattikorkeakouluopetus |
296 597 |
329 311 |
339 048 |
9 737 |
3 |
40. |
Yleissivistävä koulutus |
1 591 452 |
1 715 146 |
1 849 313 |
134 167 |
8 |
60. |
Ammatillinen koulutus |
459 622 |
511 178 |
544 542 |
33 364 |
7 |
69. |
Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö |
297 152 |
302 451 |
290 298 |
- 12 153 |
- 4 |
70. |
Opintotuki |
720 704 |
704 300 |
717 326 |
13 026 |
2 |
88. |
Tiede |
179 754 |
189 233 |
206 905 |
17 672 |
9 |
90. |
Taide ja kulttuuri |
295 533 |
304 608 |
315 334 |
10 726 |
4 |
98. |
Liikuntatoimi |
81 622 |
84 559 |
85 857 |
1 298 |
2 |
99. |
Nuorisotyö |
21 129 |
22 016 |
22 413 |
397 |
2 |
|
Yhteensä |
5 152 308 |
5 478 405 |
5 878 447 |
400 042 |
7 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 28 780 | 29 040 | 29 500 |
Täydentävän esityksen (HE 249/2002 vp) selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen pääluokkaperusteluksi. Lisäys aiheutuu siitä, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kohdennetaan sen vuoden menoksi, jolle vahvistettujen yksikköhintojen perusteella myönnettävästä valtionosuudesta on lain mukaan kysymys. Myös valtionavustukset kohdennetaan myöntöpäätösperusteella riippumatta siitä, perustuuko niiden myöntäminen valtionosuus- vai avustuslainsäädäntöön.
Valtiovarainvaliokunta:Koulutuksen määrällinen suunnittelu. Koulutusmäärien ennakoinnin tehtävänä on varmistaa, että suomalainen elinkeinoelämä saa osaavaa henkilöstöä oikean määrän ja niin, että koulutus alueellisesti sijoittuu tarpeen mukaan. Ennakoinnilla pyritään lisäksi takaamaan se, että osaamistaso säilyy ajantasalla ja kehittyy. Suomessa koulutuksen määrällistä suunnittelua on toteutettu viime vuosikymmeninä vaihtelevasti. Usein muuttuva suunnittelu on heikentänyt koulutuksen oikeaa kohdentamista ja samalla vaikuttanut negatiivisesti oppilasrekrytointiin. Valtiosihteeri Sailaksen kansliapäällikkötyöryhmä on 22.8.2002 todennut, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työvoimakapeikkojen syntymisen ehkäisemiseksi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmää uudistetaan. Myös parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) on kartoittanut koulutustarvetta. Opetusministeriö puolestaan on käynnistänyt seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelun. Suunnittelun yhteydessä on rakennettu yhteydet maakunnallisiin liittoihin ja löydetty toimiva yhteistyömuoto Työvoima 2020 -hankkeen ja erityisesti sen alue- ja ammattirakennetyöryhmän kanssa. Valiokunta katsoo, että tämä malli, jossa yhteys maakunnallisiin liittoihin ja TE-keskuksiin antaa paremman mahdollisuuden alueellisten tarpeiden huomioon ottamiseen, lisää mahdollisuuksia määrällisen suunnittelun onnistumiselle.
Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti taiteen alan koulutusmääriin. Esimerkiksi tanssitaiteen koulutuksen laajentaminen viime vuosikymmenellä on sinänsä kohottanut tanssitaiteen kansainvälisestikin korkealle tasolle. Toisaalta kuitenkin lisääntyneet koulutusmäärät ja se, että taloudellista tukea on voitu jakaa niukasti on johtanut monilla taiteen aloilla ammattikoulutuksen saaneiden työttömyyden lisääntymiseen.
Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietinnössään opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen määrällisestä lisäämisestä todettuun. Valiokunta painottaa myös ammatillisen koulutuksen opettajankoulutuksen lisäämistarvetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammatillinen opettajankoulutus on yksi ammattikorkeakoulusektorin vaikeimmista ongelmista tällä hetkellä. Tarve aloituspaikkojen lisäämiseen on suuri. Valtionavustusten taso on kuitenkin pysynyt useana vuonna ennallaan. Valiokunta pitää tärkeänä huomioida ammatillisen opettajankoulutuksen lisämäärärahatarpeet tulevien vuosien talousarvioissa.
Budjetin rakenne. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, ettei opetusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotuksessa näy selkeästi kuntia koskevat osuudet taulukon tai muun vastaavan yhtenäisen selvityksen muodossa. Valiokunta katsoo, että opetusministeriön hallinnonalalla tulisi jatkossa olla tällainen selvitys.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että aikuiskoulutusmäärärahojen kokonaisuutta on vaikea talousarvioehdotuksesta hahmottaa. Aikuiskoulutusmäärärahoja on lukuisilla momenteilla ja myös perusteluista on usein vaikea selkeästi nähdä, mikä määräraha luetaan nimenomaan aikuiskoulutukseen kuuluvaksi. Valiokunnan mielestä myös aikuiskoulutukseen osoitettavat määrärahat tulisi selkeästi näkyä esimerkiksi yhteenvedosta, johon on otettu eri momenttien aikuiskoulutusmäärärahat.