Talousarvioesitys 2002

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toiminta-ajatus.Oikeusministeriö osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriö vastaa toimivan demokratian edellytyksistä, oikeusjärjestyksen laadusta ja oikeussuhteiden selkeydestä, ihmisten ja yhteisöjen tehokkaista keinoista saada oikeutensa toteutetuiksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä, tehokkaasta rikosten torjunnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta rikosoikeudellisesta järjestelmästä ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä alansa kansainvälisestä yhteistyöstä.

Lähivuosien kehittämislinjat

Perustuslaki ja hallinnon kehittäminen

Jatketaan perustuslain toimeenpanoa perusoikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä kehittämällä ja seurataan perustuslain toimivuutta.

Maahan ja luontaiselinkeinoihin liittyvien oikeuksien järjestämistä saamelaisten kotiseutualueen valtionmailla selvitetään vuonna 2001 mietintönsä jättävän toimikunnan ehdotusten pohjalta. Valmistellaan eduskunnalle vuonna 2003 annettavaa selontekoa uuden julkisuuslainsäädännön soveltamisesta ja toimivuudesta.

Lainsäädännön laadun ja säädösinformaation parantaminen

Kytketään lainvalmistelu kiinteämmin osaksi valtioneuvoston yleistä toimintapoliittista suunnittelua valtion keskushallinnon uudistamishankkeeseen liittyen ja ottaen huomioon Euroopan unionin yhä kasvava merkitys. Samalla kehitetään ja tuetaan ministeriöiden valmiutta hyvälaatuiseen säädösvalmisteluun erityisenä painopistealueena lainsäädännön vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi. Jatketaan tehostettua lainvalmistelukoulutusta ja turvataan tehokkaan laintarkastuksen toimintaedellytykset.

Finlex-säädöstietopankki on tarkoitus saada täydessä laajuudessaan käyttöön vuonna 2002. Suomen Säädöskokoelman julkaisuvastuu on tarkoitus siirtää oikeusministeriölle vuonna 2003.

EU ja kansainvälinen yhteistyö

Oikeusministeriö toimii aktiivisesti Euroopan unionin muodostaman oikeusalueen kehittämiseksi Tampereen Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Vuonna 2002 saatetaan voimaan uusia rikosoikeuden alaan kuuluvia instrumentteja. Jatkotyössä ovat keskeisiä päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen, rikostorjunta sekä rikoksen uhrin aseman parantaminen. Uusien instrumenttien tehokas toimeenpano edellyttää viranomaisyhteistyön parantamista sekä kattavan koulutuksen järjestämistä.

Kansalaisten oikeussuhteet

Yhtiölainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena palvella kooltaan ja pääomarakenteeltaan erilaisten yritysten tarpeita, pienten yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja suurempien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on myös parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia kerätä pääomaa ja työllistää.

Vahingonkorvausta koskevaa lainsäädäntöä nykyaikaistetaan.

Perhe- ja perintöoikeudellista lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan ihmisten muuttuvia elämäntilanteita.

Maksukyvyttömyyden hallinta

Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen. Tarkoitus on erityisesti tehostaa konkurssipesien selvittämistä ja omaisuuden realisointia. Jatketaan ulosottolainsäädännön kokonaisuudistusta.

Yksityishenkilöiden velkaantumiseen liittyvien ongelmien vähentämiseksi tarkistetaan velkajärjestelyä ja viivästyskorkoa koskevaa lainsäädäntöä. Velkajärjestelyn piiriin pyritään saamaan laman seurauksena pitkäaikaisiin velkavaikeuksiin joutuneita henkilöitä. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien velallisten viivästyskorkoa voitaisiin alentaa nykyistä useammin.

Oikeusturvan parantaminen ja kustannusten alentaminen

Vuonna 2002 annettavilla esityksillä jatketaan yleisten tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelyn kehittämistä tavoitteena alentaa oikeudenkäyntien aiheuttamia kustannuksia lisäämällä menettelyn tehokkuutta ja joustavuutta sekä parantaa todistajien ja asianomistajien suojaa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annettu lainsäädäntö uudistetaan tavoitteena selkeyttää sääntelyä ja lisätä oikeudenkäynnin julkisuutta. Tuomarien uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus käynnistää vuonna 2003.

Kehitetään rikosasiain toimintoketjua siten, että menettelyn kaikki osa-alueet toimivat saumattomasti yhtenä kokonaisuutena. Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmää selvittäneen komitean ehdotuksen pohjalta jatketaan uudistusten valmistelua yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden kanssa. Ryhdytään valmistelemaan tuomioistuinlaitoksen kokonaisvaltaista pitkän tähtäyksen kehittämisohjelmaa.

Kriminaalipolitiikka

Hallituksen huumausainepoliittisiin linjauksiin liittyen jatketaan syyttäjien tehostettua toimintaa huumausainerikoksissa sekä parannetaan vankiloiden huumevalvontaa ja päihdekuntoutusta. Tehostettuja toimia talousrikollisuuden ehkäisemiseksi on tarkoitus jatkaa syyttäjäntoimessa ja ulosotossa.

Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun. Vuonna 2002 annettavilla hallituksen esityksillä uudistetaan muun muassa talousrikoksia koskevat säännökset. Aloitetaan osittaisuudistusten sarjana toteutetun rikoslain uudistuksen kokoaminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Rikoksentorjunnassa keskeisellä sijalla ovat eri viranomaisten ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyönä laadittavat paikalliset turvallisuusohjelmat. Ohjelman toteuttamisesta laaditaan vuonna 2002 hallitukselle seurantaraportti ja ehdotus rikoksentorjunnan kehittämisestä jatkossa.

Uusintarikollisuuteen vaikuttamisessa painotetaan nopeaa puuttumista nuorten tekemiin rikoksiin, rikosoikeudellisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimien yhteensovittamista sekä seuraamusjärjestelmän monipuolistamista ja vankeuden sisällön kehittämistä.

Rakenteellisia kehittämistoimia

Henkilöstöpolitiikka. Keskeisiä tavoitteita ovat uuden, tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto, työkyvyn ylläpitämistä tukevien toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko hallinnonalalla sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen siten, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hallinnonalan tehtäviin voidaan turvata. Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla henkilöstö voi paremmin vaikuttaa toimintayksiköidensä työtapoihin ja kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstöjohtamiseen.

Tietohallinto ja tietotekniikan soveltaminen. Tietojärjestelmien kehittämistä sekä niiden käytettävyyden ja palvelukyvyn parantamista jatketaan. Keskeiset lähivuosien tietojärjestelmien kehittämishankkeet ovat ulosoton tietojärjestelmän, oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanojärjestelmän ja rangaistusten täytäntöönpanon tietojärjestelmän uudistaminen sekä eri viranomaisten asianhallintajärjestelmät. Resurssien käytön tehostamiseksi kehitetään tietohallinnon organisaatiota. Palvelujen parantamisessa painopiste on erityisesti sähköisen asioinnin edellytyksissä ja sähköisissä tietopalveluissa. Tavoitteena on myös tehostaa hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

Organisaation kehittäminen. Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän organisaation kehittämistä jatketaan ottamalla tarkasteltavaksi rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän keskushallinnon sekä alue- ja paikallishallinnon tehtäväjako. Ministeriön kehittämistä jatketaan pyrkien muodostamaan ministeriöstä selkeämmin valtioneuvoston esikuntatehtäviin, hallinnonalan strategiseen ohjaukseen sekä EU- ja kansainvälisiin tehtäviin keskittyvä kokonaisuus. Tämä edellyttää ministeriön operatiivisten tehtävien sekä hallinnonalan tuki- ja palvelutehtävien eriyttämistä varsinaisista ministeriötehtävistä.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000—2002