Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2015, eli noin 0,9 mrd. euroa vuodelle 2014 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verokertymien kasvu pohjautuu veropohjien kasvuun sekä uusiin veroperustemuutoksiin. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettaa suuria haasteita talouspolitiikalle. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti hallitus toteuttaa v. 2015 julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka edelleen siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta, alentamalla progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa ja lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota. Lisäksi verotukia karsitaan veropohjien vahvistamiseksi. Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä ja sitä ennen sovittujen, vuonna 2015 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 321 milj. euroa.

Vuonna 2015 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista. Sähköveron, tupakkaveron, makeisveron sekä polttoaineverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 372 milj. euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan 180 milj. euroa.

Lisäverotuloja valtio saa myös verotuksen oikeudenmukaisuutta edistämään pyrkivistä ja veropohjaa laajentavista toimenpiteistä. Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi pääomatuloverotuksen ylempää veroprosenttia korotetaan 32 prosentista 33 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan 40 000 eurosta 30 000 euroon. Tämän lisäksi progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan alarajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteja korotetaan 1 prosenttiyksiköllä vuonna 2015.

Veropohjaa laajennetaan rajoittamalla asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta ansio- ja pääomatuloverotuksessa 5 prosenttiyksiköllä jo aiemmin päätetyn 5 prosenttiyksikön lisäksi sekä supistamalla työmatkavähennystä sen omavastuuosuutta korottamalla. Lisäksi aiemmin päätetty opintovelan korkovähennyksen poistaminen lisää ansio- ja pääomatuloveroja. Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen lisää yhteisöveron tuottoa ja kaivosteollisuuden poistaminen alemman sähköverokannan piiristä energiaverojen tuottoa. Taksien autoverotuen poistaminen ja muuttoautojen verotuen poistaminen lisäävät autoverosta kertyviä verotuloja. Aiemmin päätetyn mukaisesti maakaasun verotukea pienennetään.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävien ja veropohjaa laajentavien toimenpiteiden arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 236 milj. euroa. Jäteveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 5 milj. euroa.

Verotuloja vähentää työn tarjonnan kannustimia lisäävän työtulovähennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisilla. Valtion verotulojen arvioidaan alenevan sen johdosta 13 milj. euroa. Tämän lisäksi aiemmin päätetty, vuodelle 2015 ajoitettu turpeen 8 milj. euron veronkorotus jätetään tekemättä.

Pääministeri Stubbin hallitus päätti hallitusohjelmassaan kesäkuussa 2014 verotoimenpiteistä, jotka tulevat voimaan vuonna 2015. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi hallitus tekee muutoksia ansiotuloverotuksen verovähennysjärjestelmään ja palauttaa yritysten edustuskulut osittain vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verotuksessa. Näiden toimenpiteiden arvioidaan vähentävän valtion verotuloja yhteensä noin 73 milj. euroa. Lisäksi eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi eläketulovähennystä korotetaan.

Stubbin hallitus teki myös joitain muutoksia Kataisen hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa tekemiin veropäätöksiin. Kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 ja julkisen talouden suunnitelmassa kaavailtu inflaatio- ja ansiotasotarkistusten tekemättä jättäminen siirretään vuodelle 2016. Tämän lisäksi vuoden 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla näiden veronsaajien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012—2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Veroperustemuutosten laskennallinen vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2015 vuositasolla (milj. euroa)

  vaikutus
vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatuloverot1)  
— ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus kolmeen alimpaan tuloluokkaan -106
— pääomatuloverotuksen ylemmän veroprosentin korottaminen 33 prosenttiin ja progressiorajan alentaminen 30 000 euroon 36
— työmatkavähennyksen supistaminen 16
— asuntolainan korkovähennyksen rajoittaminen 10 prosenttiyksiköllä2) 32
— opintovelan korkovähennyksen poistaminen3) 8
— progressiivisen tuloveroasteikon väliaikaisen ylimmän tuloluokan alarajan alentaminen 90 000 euroon 9
— työtulovähennyksen korottaminen -13
— lapsiperhevähennyksen käyttöönotto -35
Yhteisövero  
— edustuskulujen säätäminen osittain vähennyskelpoisiksi verotuksessa -38
— kuntien ja seurakuntien yhteisvero-osuuden korottaminen -280
— elokuvatuottajien tuotantotuen verovapauden poistaminen 4
Voimalaitosvero  
— voimalaitosveron käyttöönoton peruminen4) -
Perintö- ja lahjavero  
— kaikkien perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosenttien korottaminen 1 prosenttiyksiköllä 40
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus 50
— sähköveron korotus 140
— fossiilisten lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden CO2-veron korotus5) 90
— liikennepolttoaineiden veron korotus 42
— kaivosteollisuuden poistaminen alemman sähköverokannan piiristä 20
— turpeen veronkorotuksen tekemättä jättäminen6) -
— maakaasun verotuen poistaminen7) 32
— makeisveron korotus 50
Ajoneuvovero  
— ajoneuvoveron korotus 180
Autovero  
— taksien autoverotuen poistaminen 24
— muuttoautojen verotuen poistaminen 15
Jätevero  
— jäteveron korotus8) 5
Yhteensä 321
— josta verotuottoa lisäävät 793
— josta verotuottoa vähentävät -472

1) Kataisen hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2015 tarkistuksesta luopumisen arvioitiin lisäävän valtion verotuloja 110 milj. euroa. Stubbin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteiden tarkistamisesta luovutaan vasta vuonna 2016 ja vuonna 2015 tarkistus tehdään kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Vuoden 2015 tarkistuksen arvioidaan tarkentuneen arvion mukaan vähentävän valtion verotuloja n. 106 milj. euroa vuositasolla.

2) Asuntolainan korkovähennyksen rajoittamisesta 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 päätettiin vuonna 2013. Vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa korkovähennystä päätettiin rajoittaa edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015.

3) Opintovelan korkovähennyksen poistamisesta päätettiin vuonna 2013.

4) Koska voimalaitosverolla ei ole vielä ollut vaikutusta verotuloihin, vaikutusarviota ei esitetä tässä taulukossa.

5) Veronkorotus kasvattaa energiaveroleikkurin kautta maksettavia määrärahoja n. 10 milj. euroa. Samassa yhteydessä kaivosteollisuus poistetaan energiaveroleikkurin piiristä, mikä pienentää menoja 6 milj. euroa.

6) Päätöksellä perutaan vuonna 2011 tehty päätös vuodelle 2015 ajoittuvasta veronkorotuksesta (8 milj. euroa). Koska päätöksellä perutaan aiempi päätös, jolla ei ole ehtinyt olla vaikutusta valtion verotuloihin, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa.

7) Muutoksesta päätetty vuonna 2010. Maakaasun verotuki poistetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen verotuen pienentäminen (35 milj. euroa) tehtiin vuonna 2013.

8) Jäteveron korotuksen tuotto jää valtiolle eikä sitä ohjata kunnille toisin kuin jäteveron tuotto muutoin.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 321 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen.

Verotulojen kehitys

Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verotuksen puolelle eli ympäristö-, terveys- ja kulutusveroihin.

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2012—2015 (milj. euroa)

  2012
tilinpäätös
2013
tilinpäätös
2014
TA+I LTA
2015
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 11 521 12 062 12 125 12 304
Liikevaihtoon perustuvat verot 16 619 17 298 17 715 17 981
Valmisteverot 6 448 6 573 6 850 7 246
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 733 2 807 2 913 3 000
Yhteensä 37 321 38 740 39 602 40 531

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2011 2012 2013 2014 2015
           
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,6 44,0 45,4 45,8 45,9
Valtio 20,7 20,7 21,3 21,4 21,6
Kunnat 10,2 10,1 10,7 10,6 10,7
Soturahastot 12,7 13,2 13,4 13,7 13,6
           
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,6 44,0 45,4 45,8 45,9
Välittömät verot 16,6 16,3 17,2 17,0 17,1
Tuotannon ja tuonnin verot 14,2 14,4 14,8 15,1 15,2
Sosiaalivakuutusmaksut 12,7 13,3 13,4 13,7 13,7
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta1). Verotukia on noin 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eli ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 24,1 mrd. euroa vuonna 2015. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 16,0 mrd. euroa.

Verotuet 2013—2015 (milj. euroa)

  2013 2014 2015
       
Yleinen hallinto 15 15 15
Opetus, tiede ja kulttuuri 147 159 160
Sosiaaliturva 5 250 5 340 5 340
Terveydenhuolto 349 356 361
Asuminen ja ympäristö 5 316 5 383 5 354
Maa- ja metsätalous 144 130 132
Liikenne 1 129 1 142 1 115
Teollisuus ja elinkeinot 6 420 6 317 6 501
Ei eriteltävissä1) 5 129 5 131 5 141
Yhteensä 23 898 23 974 24 119

1) Verotuet on jaoteltu talukossa toiminta-alueittain. Toiminta-alueet perustuvat em. verotukiselvityksessä käytettyyn luokitteluun. Ei eriteltävissä -toiminta-alueessa on sellaiset erät, joita ei voi sisällyttää muihin luokkiin. Merkittävimmät tähän toiminta-alueluokkaan sisältyvät erät ovat työtulovähennys (1 980 milj. euroa v. 2015) sekä ansiotulovähennys kunnallisverotuksessa (1 435 milj. euroa).

Osaston tuloarviot vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 062 085 12 125 000 12 303 500 178 500 1
01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 847 886 8 676 000 8 763 000 87 000 1
02. Yhteisövero 3 227 198 2 477 000 2 702 000 225 000 9
03. Korkotulojen lähdevero 207 005 159 000 121 000 -38 000 -24
04. Perintö- ja lahjavero 646 212 630 000 580 000 -50 000 -8
05. Pankkivero 133 785 133 000 137 500 4 500 3
(06.) Voimalaitosvero 50 000 -50 000 -100
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 298 270 17 879 500 17 980 500 101 000 1
01. Arvonlisävero 16 433 748 17 030 000 17 073 000 43 000 0
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 712 309 706 000 750 000 44 000 6
03. Apteekkimaksut 152 213 143 500 157 500 14 000 10
08. Valmisteverot 6 572 680 6 918 000 7 246 000 328 000 5
01. Tupakkavero 847 761 811 000 863 000 52 000 6
04. Alkoholijuomavero 1 335 525 1 442 000 1 363 000 -79 000 -5
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 203 571 250 000 309 000 59 000 24
07. Energiaverot 4 170 713 4 400 000 4 696 000 296 000 7
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 111 15 000 15 000 0
10. Muut verot 2 655 885 2 715 000 2 891 000 176 000 6
03. Autovero 932 472 997 000 1 012 000 15 000 2
05. Varainsiirtovero 586 395 581 000 618 000 37 000 6
06. Arpajaisvero 214 952 235 000 225 000 -10 000 -4
07. Ajoneuvovero 866 180 832 000 967 000 135 000 16
08. Jätevero 55 887 70 000 69 000 -1 000 -1
19. Muut veronluonteiset tulot 150 852 155 048 108 810 -46 238 -30
(02.) Lästimaksut 951 800 -800 -100
03. Ratavero 18 833 18 000 5 450 -12 550 -70
04. Eräät viestinnän maksut 28 379 26 822 28 783 1 961 7
05. Lentoliikenteen valvontamaksu 11 139 11 100 11 100 0
06. Väylämaksut 81 926 83 010 42 628 -40 382 -49
07. Katsastustoiminnan valvontamaksu 4 785 7 329 2 544 53
08. Öljyjätemaksu 3 813 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 2 970 3 500 3 500 0
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 840 3 031 3 020 -11 0
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 000 3 000 0
Yhteensä 38 739 773 39 792 548 40 529 810 737 262 2