Talousarvioesitys 2006

5. Talousarvioesityksen määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 39 452milj. euroa, joka on 4,2 % enemmän kuin määrärahat vuoden2005 varsinaisessa talousarviossa. Hinnannousu ja talousarvion rakennemuutoksethuomioiden reaalinen kasvu on noin prosentin. Hallinnonalojen menoihinehdotetaan reaalisesti 1½ prosentin lisäystä, mutta korkomenojenarvio sen sijaan alenee euromääräisesti yli 8 %. Hallitusohjelmassasovittiin asteittain kohoavista menonlisäyksistä vaalikauden aikana.Nopein menojen kasvu ajoittui vuoteen 2004, jolloin hallinnonalojenmenot lisääntyivät noin 5 prosentilla ja niiden reaalikasvu olinoin 3 %. Hallinnonalojen menojen reaalikasvun arvioidaanv. 2005 olevan noin 1½ %.

Taulukko 9. Määrärahat pääluokittain vuosina 2004—2006¹⁾

¹⁾ Taulukossa määrärahat on esitetty pääluokittainjäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen lukuon pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukseteivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Pitkäjänteisen finanssipolitiikan tukemiseksi hallitusohjelmaansisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava sitova linjaus,menosääntö. Se asettaa noin kolmelle neljäsosalle menoista enimmäisrajan,johon voidaan tehdä vain teknisiä tarkistuksia hinta- ja kustannustasomuutoksiatai talousarvion rakennemuutoksia vastaavasti. Menosäännön ja senpohjalle vahvistetun vaalikauden kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteidentai rahoitusautomatiikan mukaan muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot,asumistuki ja siirtomenot Kansaneläkelaitokselle. Näiden menoperusteisiintehtävät muutokset kuitenkin sisällytetään kehykseen. Lisäksi ulkopuolellejäävät valtionvelan korkomenot, finanssisijoitukset ja eräät muutmenot, joiden sitominen kehykseen ei ole finanssipoliittisesti järkevää.Lisätalousarviot sisällytetään kehykseen.

Kevään 2005 kehyspäätöksessä hallinnonaloilta vähennettiin vuoden2006 tasolla määrärahoja 150 milj. euroa, jotta kehysvaraa ennakoimattomiamenotarpeita varten olisi riittävästi ja kehyksissä voitaisiin hallitusohjelmassasovitulla tavalla pysyä. Säästäväisyyden tavoitteena oli ennen kaikkeataloudellisen liikkumatilan varaaminen poliittiselle päätöksenteolle.Lisäksi harkinnanvaraisiin määrärahoihin ei paria poikkeusta lukuunottamatta tehty hintatason muutoksen perusteella tasokorotuksia,mikä toi noin 100 milj. euron liikkumatilan kehykseen.

Lisäksi kehyspäätöksellä tarkastettiin vaalikauden kehystä teknisestivastaamaan budjetin rakennemuutoksia sekä vuoden 2006 hinta- jakustannustasoa. Vuoden 2006 kehysmäärärahojen suuruudeksi päätettiin29 468 milj. euroa, mikä jätti jakamatonta varausta 342milj. euroa.

Talousarvioesityksessä kehystä on vielä kehyspäätöksessä sovitullatavalla teknisesti tarkistettu siten, että kehys nousee yhteensä361 milj. eurolla. Tästä talousarvion rakennemuutosten vaikutuson 334 milj. euroa. Näitä muutoksia ovat mm. siirtyminen bruttobudjetointiinMerenkulkulaitoksen toiminnan rahoituksessa sekä työmarkkinatuenrahoitusuudistus vuoden 2006 alusta. Uudistuksen johdosta kehyksenulkopuolelle luettavien työmarkkinatukimenojen arvioidaan vähenevän,mutta menot kasvavat vastaavasti kehyksen sisäpuolella, joten kehyksentasoa on teknisesti korotettu. Hinta- ja kustannustasoarvioidentarkentumisesta aiheutuu nettomääräisesti noin 26 milj. euron kehystarkistus.Korjattu menokehys vuodelle 2006 on 29 829 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Nyt annettavan talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi menoiksiehdotetaan 29 597 milj. euroa, mikä jättää 232 milj. euronjakamattoman varauksen lisätalousarviotarpeita varten. Jakamatonvaraus on 110 milj. euroa pienempi kuin kevään kehyspäätöksessä,mikä johtuu lisäpanostuksista mm. liikennehankkeisiin, nuorten työllistämiseen,pienituloisten aseman parantamiseen ja kehitysyhteistyöhön.

Esityksen mukainen jakamaton varaus on saman suuruinen kuinlisätalousarvioissa budjetoidut kehysmenot v. 2004. Aiempina vuosinalisäbudjeteilla lisättyjen kehykseen luettavien menojen summa onollut keskimäärin yli 400 milj. euroa.

Vuonna 2005 on omaisuuden myynnistä kertynyt nettotuloja 1 398milj. euroa, joista on budjetoitu 475 milj. euroa. Hallituksen päätöksenmukaisesti kehyssäännön estämättä voidaan omaisuuden myyntitulojen500 milj. euroa ylittävästä osasta enintään 10 % käyttääkertaluonteisiin lisämenoihin, lähinnä infrastruktuuri-investointeihinsekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen. Siten kertaluontoisiinmenolisäyksiin on käytettävissä 89,8 milj. euroa, jonka hallitusehdottaa käytettäväksi perusradanpitoon ja -tienpitoon sekä uusiinväylähankkeisiin kohdistuviin määrärahalisäyksiin vuosina 2006 ja2007. Vuoden 2006 talousarvioesityksessä ehdotetaan näihin kohteisiinmyyntitulorahoitusta 49,5 milj. euroa. Jäljelle jäävä noin 40 milj.euron määrärahalisäys ajoittuu vuoteen 2007.

Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä ja kevään 2005 kehyspäätöksessäkohdennettiin liikennehankkeisiin sekä tutkimus- ja kehitysmenoihinvuosille 2005—2007 vuoden 2004 omaisuuden myyntituloillarahoitettavia määrärahalisäyksiä kehyssäännön estämättä yhteensä163,4 milj. euroa. Tästä summasta 28 milj. euroa sisältyy vuoden2006 talousarvioesitykseen määrärahalisäyksenä. Yhteensä omaisuudenmyyntituloilla rahoitettavia lisäyksiä sisältyy esityksen kehyksenulkopuolisiin menoihin 78 milj. euroa.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan em. omaisuudenmyyntituloilla rahoitettavat menot mukaan lukien yhteensä 9 855milj. euroa, joka on 530 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2005 talousarviossa.Kasvu johtuu pääosin siitä, että arvonlisäveron tuoton tilittämisestäKansaneläkelaitoksen rahastoihin luovutaan, minkä johdosta menosiirrotkansaneläkerahastoon nousevat. Talousarvion tasapainon kannaltamuutos on neutraali. Valtionvelan korkomenojen arvio on sen sijaanalentunut vuoden 2005 varsinaisesta talousarviosta noin 209 milj.eurolla.

Lisäystä kehyksen ulkopuolisiin menoihin aiheutuu myös merityötulontuen kustannuksista sekä maaliskuun 2005 kehyspäätöksessä päätetystäja myöhemmin keväällä yksityiskohdiltaan tarkennetusta matalapalkkaisenkokoaikatyön tuesta. Molemmat tukitoimenpiteet vaativat määrärahoja,jotka kuuluisivat menosäännön mukaan kehyksen piiriin. Toimenpiteetkuitenkin rinnastuvat verojen ja sosiaaliturvamaksujen kevennyksiinja ne toteutetaan teknisesti ennakonpidätysjärjestelmää hyväksikäyttäen,minkä vuoksi kehyssäännöstä on katsottu voitavan näissä tapauksissapoiketa. Merityötulon tuen kokonaiskustannukset ovat vuositasolla24 milj. euroa ja matalapalkkaisen kokoaikatyön tuen menovaikutuson 100 milj. euroa.

Taulukko 10. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Hallitusohjelman mukaisesti v. 2003 käynnistettiin neljä poikkihallinnollistapolitiikkaohjelmaa, joita johtavat ja koordinoivat ohjelmista vastaavatministerit: tietoyhteiskuntaohjelma (pääministeri), työllisyysohjelma(työministeri), yrittäjyyden politiikkaohjelma (kauppa- ja teollisuusministeri)ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (oikeusministeri).

Tietoyhteiskuntaohjelma

Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyäja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaistenhyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaakoko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomenasema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajistaja hyödyntäjistä sekä koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitähorisontaalisella tasolla.

Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä on asettanut tietoyhteiskuntaohjelmallevuosille 2005—2007 seuraavat yleisprioriteetit: horisontaalinenja vertikaalinen yhteistyö, palvelutuotannon tehostaminen tieto-ja viestintätekniikan avulla, koulutus ja tietoyhteiskuntaosaaminen, tietoliikenneyhteydetsekä lainsäädäntö ja toimintaympäristö.

Ohjelma pohjautuu julkisen ja yksityisen sektorin läheiseenyhteistyöhön ja kumppanuuteen. Vuonna 2006 merkittävä poikkihallinnollinenhanke on valtion tietohallinnon uudistamishanke ValtIT, johon sisältyymm. valtion tietohallintolain suunnittelu. Myös sosiaali- ja terveydenhuollonalueella vahva kehitystyö tietoyhteiskunta-asioissa jatkuu. OsanaKuntaTIME-hankkeen toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa toteutetaansosiaali- ja terveydenhuollon keskitetty potilastietojen sähköinenarkisto ja organisoidaan kansallinen toimija tätä varten.

Tietoturvan parantamista jatketaan mm. toteuttamalla kansallistatietoturvastrategiaa. Kehitystyötä sähköisten palveluiden lisäämiseksipyritään jatkamaan Julkiset palvelut verkkoon (JUPA) -hankkeessamyös v. 2006. Lisäksi toteutetaan koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmaa.Vuonna 2006 järjestetään toisen kerran pääministerin parhaat käytännötkilpailu sekä valmistellaan kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa.

Tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyviä hankkeita ja toimenpiteitäon tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessäehdotettavien määrärahojen puitteissa:

23.02.21, 25.01.21, 25.01.22, 25.10.23, 25.40.21, 25.60.21,25.70.21, 26.01.21, 26.98.43, 27.01.21, 27.10.21, 28.01.21, 28.01.22,28.03.21, 28.05.21, 28.18.21, 28.52.21, 29.01.22, 29.10.21, 29.20.30,29.40.25, 29.40.30, 29.60.25, 29.60.30, 29.69.22, 29.69.25, 29.69.34, 29.88.22,29.88.50, 29.90.25, 29.90.26, 29.90.30, 29.90.32, 29.90.52, 30.10.61,30.10.62, 30.20.21, 30.20.47, 30.60.21, 31.01.22, 31.60.63, 32.10.21,32.10.22, 32.10.24, 32.20.22, 32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83,32.30.45, 32.30.47, 32.30.62, 33.01.29, 33.01.63, 33.32.36, 33.92.50,34.06.51 ja 34.05.61.

Lisäksi lähinnä useiden virastojen toimintamenomomenteilla oleviamäärärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtiontietohallinnon kehittämiseen.

Työllisyyden politiikkaohjelma

Osa hallituksen toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksija työttömyyden alentamiseksi toteutetaan poikkihallinnollisessatyöllisyyden politiikkaohjelmassa. Ohjelman painopiste on rakenteellisentyöttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä.

Työllisyysohjelma toteutetaan neljänä osahankkeena, jotka ovat

1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen,

2) työmarkkinatuen aktivointi,

3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutussekä

4) työurien pidentäminen.

Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistuksessa vaikeasti työllistettävienpalvelut ja resurssit eriytetään työvoiman palvelukeskuksiin, joitaon v. 2005 toiminnassa 34. Työvoimatoimistojen uudistaminen on aloitettusuurilla työmarkkina-alueilla, mikä laajennetaan v. 2006 koko maahan.

Vuoden 2006 alussa käynnistettävällä työmarkkinatuen uudistuksellatoteutetaan pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu, vahvistetaantyömarkkinatuen vastikkeellisuutta ja muutetaan valtion ja kuntienvälistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuessa ja toimeentulotuessa.Uudistuksen tavoitteena on siirtää työmarkkinatuen painopistettäpassiivituesta aktiivitukeen. Pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuutoteutetaan tarjoamalla kaikille yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukenasaaneille työttömille työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminentarjotusta soveltuvasta työstä tai työllistymistä edistävästä toimenpiteestäjohtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Pitkäaikaistyöttömienaktivointia lisätään asteittain 20 000 henkilön keskimääräiseltätasolta 30 000:een vuoden 2008 loppuun mennessä (3 000henkilöä v. 2006).

Pitkäkestoisen passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuenrahoitusvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken siten, että valtioja kunnat rahoittavat kummankin etuuden menot yhtä suurin osuuksin(tarkemmin luvuissa 6.1 ja 6.3 peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä).

Työvoimapoliittisten aktiiviohjelmien ja koulutuksen kehittämisessätavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy sekä nuortenkoulutukseen ja työmarkkinoille sijoittuminen ja nuorisotyöttömyydenalentaminen. Kaikille työttömille nuorille tarjotaan koulutus-,työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteitä kolmen työttömyyskuukaudenjälkeen. Nuorten koulutustakuun tavoitteena on, että v. 2008 vähintään96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa,ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa.

Kaikille pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilöllinen aktiiviohjelmaja toteutetaan pitkäkestoiset palveluprosessit. Sosiaalisten yritystentukitoimia jatketaan. Työllistämistukijärjestelmää yksinkertaistetaanja selkeytetään. Keskeisenä tavoitteena on työllisyysmäärärahoillatuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen muun muassa liittämälläja sisällyttämällä työhön koulutusta. Toisena tavoitteena on tukijärjestelmänyksinkertaistaminen ja tukien käytön perusteiden selkiyttäminen.Lisäksi uudistuksella pyritään lisäämään työmarkkinatuen aktiivikäyttöä jaedistämään vajaakuntoisten työllistymistä. Työkykynsä pysyvästimenettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin pitkäaikaistyöttömieneläkemahdollisuuksien selvittämishankkeessa (ns. ELMA-hanke).

Aikuiskoulutuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi toimeenpannaanNoste-ohjelmaa, joustavoitetaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksenyhteishankintamenettelyä erityisesti pk-yritysten tarpeisiin japarannetaan ammatillisen koulutuksen alueellista ennakointia jatyöelämäyhteyksiä. Aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaankehittämällä koulutusta kokonaisvaltaisesti yhteistyössä työ- jaopetushallinnon kesken.

Työvoiman tarjonnan lisääminen ja työllisyysasteen nostaminenedellyttävät, että nuoret siirtyvät peruskoulutuksesta jatko-opintoihinja työelämään nykyistä aiemmin, ja että ikääntyneiden työssäoloaikapitenee nykyisestä 2—3 vuodella. Nuorten siirtymiseksityöelämään nykyistä nopeammin yliopistojen opiskelijavalintoja kehitetäänja toteutetaan toimenpideohjelma tutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa.Lisäksi ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kannustavuuttalisätään, ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta kehitetäänja aikuiskoulutusjärjestelmää vahvistetaan.

Työssä jatkaminen tehdään nykyistä houkuttelevammaksi parantamallatyöelämän laatua eri kehittämisohjelmien (VETO, Tykes, Kesto jne.)avulla ja kehittämällä työlainsäädäntöä. Toimenpiteillä parannetaanmyös työn tuottavuutta. Työlainsäädännössä painopisteenä on yhteistoiminnastayrityksissä annetun lain kokonaisuudistuksen valmistelu. Työsuojelunvalvontalainsäädäntö uudistetaan.

Politiikkaohjelmaan kohdennetaan määrärahoja seuraavilta vuoden2006 talousarvioesityksen määrärahamomenteilta:

29.01.62, 29.60.31, 29.69.31, 29.69.34, 29.99.51, 33.01.62,33.01.63, 33.17.53, 33.17.54, 33.32.30, 34.01.23, 34.01.63, 34.05.61,34.05.62, 34.06.21, 34.06.31, 34.06.50, 34.06.51 ja 34.06.52.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma

Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä eri osa-alueesta:

• Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen
• Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen
• Yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen
• Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuuttavahvistaen
• Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuusja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen.

Ohjelman toimenpiteiden painotuksista päätettäessä ja resurssejasuunnattaessa otetaan huomioon alueiden vaihtelevat tarpeet. Erityistähuomiota kiinnitetään yhteistyöhön alueiden toimijoiden kanssa.

Politiikkaohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä toteutetaan kahdeksanministeriön toimialalla (oikeusministeriö, sisäasiainministeriö,valtiovarainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö,kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriösekä työministeriö) sekä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämäneri järjestöjen kanssa.

Merkittävä osa politiikkaohjelman loppukauden hankkeista liittyypalvelualojen yrittäjyyden kehittämiseen. Yrittäjien sosiaaliturvankehittämistä ja naisyrittäjyyden vahvistamista koskevat esityksetovat erityisen merkityksellisiä palveluyrityksille, samoin maahanmuuttajienyrittäjyyden edellytysten kehittäminen. Akateemisen yrittäjyydenedellytysten vahvistaminen tukee liike-elämän palveluiden kehittymistä,myös vientituotteiksi.

Vuonna 2006 ohjelmassa korostuvat tehtyjen päätösten täytäntöönpanosekä käynnissä olevien projektien saattaminen loppuun sovitussaaikataulussa. Yrityspalveluiden uudistamista koskevien esitystenkäsittely jatkuu. Maaseudun yritystoiminnan tukijärjestelmää joustavoitetaan jamonipuolistetaan mm. matkailuelinkeinon edellytysten vahvistamiseksi.Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi -hanke ja niin sanotunsäädöstyöryhmän esittämien toimenpide-ehdotusten toteutuksen seuraaminenjatkuvat. Politiikkaohjelman puitteissa valmistellaan tuottavuudentoimenpideohjelman ja kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteitaja yritystoiminnan edellytyksiä tukevia esityksiä. Ohjelma osallistuuyrittäjyyskasvatuksen kokonaislinjauksen täytäntöönpanoon. Perusopetuksenyrittäjäkasvatusta koskeva tutkimus on suunniteltu valmistuvaksitalousarviovuonna. Palvelualojen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnansekä rahoituksen vahvistamisen tarve arvioidaan. Yritysverouudistuksenvaikutuksia seurataan.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa seurataan yrittäjyyttä jasen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä. Keskeisiä mittareitakoskeva tieto kerätään kootusti vuosittain julkaistavaan yrittäjyyskatsaukseen.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraaviltamomenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojenpuitteissa:

26.98.43, 26.98.61, 26.98.62, 26.98.63, 28.18.21, 29.01.62,29.10.21, 29.20.25, 29.20.30, 29.40.25, 29.60.25, 29.60.30, 29.60.31,29.69.22, 30.10.61, 30.10.62, 30.10.63, 32.10.22, 32.10.24, 32.20.22,32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.42, 32.30.43, 32.30.44, 32.30.45,32.30.47, 32.30.62, 32.50.21, 32.50.40, 32.50.41, 33.17.50, 33.17.51,33.18.60, 34.05.61, 34.05.62 ja 34.06.51.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tarkoituksena on vahvistaademokratiaa edistämällä aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnantoimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisendemokratian toimivuutta.

Vuoden 2006 aikana aktiivisen kansalaisuuden painotusta opettajankoulutuksessa,kouluissa, oppilaitoksissa ja aikuiskasvatuksessa jatketaan ja tehostetaan.Erityisenä painopisteenä on kansalaisopintoja tukevan tutkimuksenkäynnistäminen. Kansalais- ja järjestötoiminnan opetukseen ja tutkimukseenon tarpeen kiinnittää huomiota yliopistoissa, ammattikorkeakouluissaja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Järjestötoiminnan puitteitaselkeytetään toimintaa kannustaviksi. Vuonna 2006 yleinen ja yhtäläinenäänioikeus täyttää sata vuotta.

Kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista kehittäviä hankkeitayksilöinä, kansalaisjärjestöjen kautta ja poliittisessa ryhmätoiminnassajatketaan ja tässä käytetään hyväksi uudistuvan tietotekniikan tarjoamiavälineitä. Edustuksellisen demokratian toimivuutta on tarkoitusparantaa ottaen huomioon erityisesti Kansanvalta 2007 -toimikunnanmietintö.

Kuntien välinen yhteistyö ja markkinaehtoistuva palvelutuotantoasettavat suuria haasteita uusien toimintamuotojen legitimiteetillekansanvallan näkökulmasta. Kunnallista demokratiaa voidaan kehittäämuun muassa kiinnittämällä huomiota luottamushenkilötyön edellytyksiin. Vuoden2006 aikana kuntalakia muutetaan siten, että lainsäädännöllisetedellytykset kunnallisen demokratian vahvistamiselle sekä kunnallisenitsehallinnon ja tehokkuusvaatimusten yhteensovittamiselle parantuvat.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelussa ja toteutuksessakeskeiset tahot ovat valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö,sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja opetusministeriö.Ohjelmaan osallistuvat eduskuntapuolueet, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita,Suomen Kuntaliitto sekä kuntien ja tiedeyhteisön edustajia.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaaseuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavienmäärärahojen puitteissa:

23.27.50, 25.01.21, 25.70.21, 26.01.21, 28.01.22, 29.01.22,29.10.22, 29.69.22, 29.69.25, 29.69.30, 29.69.50, 29.69.55, 29.69.56ja 29.99.50.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Seuraavassa tarkastellaan ehdotettuja määrärahoja hallinnonaloittain.Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavatmuutokset on koottu lukuun 7.2.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä73 milj. euroa, joka on 23 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2005talousarviossa. Lisäyksestä 20 milj. euroa aiheutuu kertaluonteisistaEU-puheenjohtajuusmenoista. Poliittisen toiminnan määrärahoiksiehdotetaan 14,7 milj. euroa, mistä 2,5 milj. euroa kertaluonteisenamenona vuoden 2006 tasavallan presidentin vaaleista aiheutuviinmenoihin.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 895 milj. euroa,missä on lisäystä 70 milj. euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna.Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnonosuus on 22 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 58 %,lähialueyhteistyön 3 % ja muiden menojen 17 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 179 milj.euroa. Vuoden 2006 päätavoite on Suomen EU-puheenjohtajuuskaudenmenestyksellinen hoito. Vuoden 2006 aikana jatketaan edelleen hallinnonvirtaviivaistamista vähentämällä 15 hallinnollista tuki- ja palvelutehtävää.

Kehitysyhteistyö

Valtioneuvoston kehityspoliittiseen ohjelmaan pohjautuen kehitysyhteistyöhönehdotetaan 670,8 milj. euroa, josta 570,1 milj. euroa on budjetoituulkoasiainhallinnon pääluokkaan. Kehitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaanlisäystä 70,7 milj. euroa. Ehdotettu määrärahataso vastaa 0,42 %vuodelle 2006 ennustetusta bruttokansantulosta. Suomen kehityspolitiikankeskeisimpänä tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden poistamiseenmaailmasta. Talousarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksi kehitysyhteistyöhönbudjettivuoden määrärahojen lisäksi myös 500 milj. euron sitoumusvaltuudet,joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2006 jälkeisille vuosille.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 23 milj. euroa,mikä on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin v. 2005. Valtioneuvoston vahvistamanlähialueyhteistyöstrategian mukaisesti yhteistyön ensisijainen kohdeon Luoteis-Venäjän federaatiopiiri. Lähialueyhteistyötä toteutetaan erityisestiseuraavilla aloilla: ympäristö, maa- ja metsätalous, sosiaali- jaterveydenhuolto, oikeuslaitos, liikenne ja tietoliikenne, energia,ydinturvallisuus sekä koulutus ja kansalaisyhteiskunta.

Rauhanturvaaminen ja siviilikriisinhallinta

Rauhanturvaamistoiminnan ja siviilikriisinhallinnan määrärahoissaon otettu huomioon valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisenselonteon 2004 linjaukset. Rauhanturvaamistoimintaan on ehdotettuyhteensä 106,6 milj. euroa, mikä on 9,5 milj. euroa enemmän kuinv. 2005. Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 49,1 milj.euroa rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoihin. Sotilaallisen kriisinhallinnankalusto- ja hallintomenot, 51,7 milj. euroa, sisältyvät puolustusministeriönhallinnonalalle. Määrärahat on mitoitettu Suomen vuoden 2006 rauhanturvaamisoperaatioihinosallistumisen edellyttämien rauhanturvajoukkojen vahvuuksien jatehtävävaatimusten mukaisesti. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan14,4 milj. euroa. Määräraha on mitoitettu ottaen huomioon ne siviilikriisinhallinnanprojektit, joihin Suomi tulee todennäköisesti osallistumaan muunmuassa Euroopan unionin mahdollisesti laajentuvien siviilikriisinhallintatehtävienmyötä. Rauhanturva- ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaanolevan palkattua henkilöstöä v. 2006 noin 1 100 henkilötyövuottavastaavasti.

Oikeusministeriön hallinnonala(pääluokka 25)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 693 milj. euroa, mikäon 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2005 talousarviossa.

Määrärahoista 91 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle jasen yhteydessä toimiville viranomaisille, 222 milj. euroa tuomioistuimille,56 milj. euroa oikeusapuun, 79 milj. euroa ulosottotoimeen, 192milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 31 milj. euroa syyttäjäntoimeenja 21 milj. euroa vaaleihin.

Oikeusturva

Tuomioistuinlaitoksessa pyritään tasaamaan eroja käsittelyajoissaeri tuomioistuimien välillä tuomioistuinmenettelyä, tuomioistuinorganisaatiota,henkilöstön osaamista ja tietotekniikan soveltamista kehittämällä.Hallintotuomioistuimissa huolehditaan käsittelyn joutuisuudestaerityisesti yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittävissäasioissa.

Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan.Tuomareille luodaan uusi koulutusjärjestelmä.

Oikeusturvan kehittämiseksi ja oikeusturvan saatavuuden parantamiseksioikeudellista neuvontaa tehostetaan kokeiluhankkeiden avulla.

Maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Ulosoton kehittämistoimilla ja v. 2004 käyttöön otetulla julkisselvitysmenettelyllätehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa sekäväärinkäytösten selvittämistä. Velkaongelmien ennaltaehkäisyä jasujuvaa hoitamista tehostetaan laaja-alaisena yhteistyönä laaditunvelkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein. Yritystoimintaan liittyviäselvitysmenettelyjä ja luottotietolainsäädäntöä kehitetään liittyenmyös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan.

Ulosoton tehostamiseksi ulosoton toimintaprosesseja ja organisaatiotakehitetään sekä ulosottopiirien kokoa suurennetaan.

Rikollisuuden vastustaminen

Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksitoteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Oikeusministeriöntoimialaa koskevat erityisesti ohjelman väkivalta-, huumausaine-ja uusintarikollisuuden alentamista koskevat tavoitteet, talousrikollisuudenvastustamista koskevat tavoitteet sekä uhrin aseman parantamistakoskevat tavoitteet.

Syyttäjälaitoksessa pyritään rikosvastuun joutuisaksi toteuttamiseksitehostamaan erityisesti vaativien rikosasioiden käsittelyä niin,että pitkään avoinna syyteharkinnassa olevien asioiden määrä väheneeolennaisesti. Toiminnan tehostamiseksi uudistetaan syyttäjälaitoksenorganisaatiota ja kohdennetaan resursseja entistä paremmin eri yksiköidentyömääriä vastaavaksi.

Vankeja arvioidaan olevan keskimäärin 3 820. Vankeinhoitolaitoksentoimintaa on tarkoitus kehittää v. 2006 voimaan tulevan uuden lainsäädännönpohjalta entistä suunnitelmallisemmaksi pitäen ensisijaisena tavoitteenauusintarikollisuuden vähentämistä. Toiminnan tehostamiseksi toteutetaanorganisaatiouudistus, jonka yhteydessä on tarkoitus siirtää toimivaltaakeskushallinnosta aluevankiloille sekä kohdentaa asteittain entistäsuurempi osa henkilöresursseista vangeille järjestettävän kuntouttavantoiminnan ohjaus- ja valvontatehtäviin. Vankeinhoidon laitoskannankehittämiseksi jatketaan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmantoteuttamista.

Hallinnonalan tukipalvelut

Hallinnonalan tuottavuuden parantamiseksi ja palvelujen parantamiseksitietotekniikan tukipalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnontukipalvelut siirretään ministeriön alaisuuteen muodostettaviinpalvelukeskuksiin. Muodostettavien Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksenja Oikeushallinnon palvelukeskuksen rahoitus on esitetty järjestettäväksipääluokan sisäisin määrärahasiirroin.

Sisäasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 26)

Hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä 1 546milj. euroa, missä on lisäystä 39 milj. euroa vuoden 2005 talousarvioonverrattuna.

Ulkomaalaishallinto

Hallitus on laatinut hallitusohjelman mukaisesti maahanmuuttopoliittisenohjelman ja varautunut lisääntyvään maahanmuuttoon. Väestöennusteidenmukaan työikäisen väestön määrä vähenee lähitulevaisuudessa. Työperäisenmaahanmuuton lisääminen on yksi keino työikäisen väestön riittävänmäärän turvaamiseksi myös jatkossa. Ulkomaalaislainsäädäntöön aiheuttavat muutostarpeitamaahanmuuttopoliittisen ohjelman lisäksi lukuisat Euroopan unionissavalmistuvat säädökset. Muun muassa ulkomaalaisten opiskelijoidenasemaa ja ihmiskaupan uhrien asemaa käsittelevät hankkeet ulkomaalaislainmuuttamiseksi on jo käynnistetty.

Poliisitoimi

Poliisitoiminnan keskeiset strategiset linjaukset on määriteltysisäisen turvallisuuden ohjelmassa, jonka valtioneuvosto vahvisti23.9.2004. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa täydentävä väkivallanvähentämiseen tähtäävä rikoksentorjuntaohjelma on tarkoitus vahvistaa.Strategisten linjausten mukaisesti poliisin toiminnan painopisteon ennalta estävässä toiminnassa rikosten määrän vähentämiseksierityisesti huumausaine-, väkivalta- ja omaisuusrikoksissa. Ennaltaestävä toiminta perustuu toimivaan turvallisuussuunnitteluun seudullisellaja paikallisella tasolla. Kiinnijäämisriskiä lisätään ja rikostenselvitystasoa parannetaan. Liikennevalvontaa lisätään onnettomuuksienvähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Talousrikostorjuntaatehostetaan. Poliisin yksiköiden välistä yhteistyötä lisätään javiranomaisten välistä yhteistyötä tehostetaan erityisesti alkoholinkäytön haittavaikutusten torjumiseksi. Kumppanuuteen perustuvaayhteistyötä kehitetään edelleen mm. yritysturvallisuusstrategianmukaisesti.

Kansainvälistä terrorismia torjutaan Euroopan unionin strategistenlinjausten mukaisesti ottaen erityisesti huomioon Suomen Euroopanunionin puheenjohtajuus vuoden 2006 toisella vuosipuoliskolla.

Sisäisen turvallisuuden merkitys on kasvanut sekä kansainväliselläettä kansallisella tasolla. Sisäisen turvallisuuden strategistaohjausta vahvistetaan yhteen sovittamalla keskeisten toimialojentoimintaa ja lisäämällä yhteistyötä muiden keskeisten sisäisestäturvallisuudesta vastaavien ministeriöiden kanssa. Sisäisen turvallisuudenohjelman kokonaisarviointi toteutetaan v. 2006 niin, että tuloksetovat käytössä v. 2007.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa painopiste on pelastustoimen alueiden palvelutasopäätöstentoteuttamisessa. Onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista jatketaanosana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Hätäkeskusjärjestelmä onsiirtynyt valtion vastuulle koko maassa. Pelastusopiston tutkimus-ja kehittämistoimintaa kehitetään vastaamaan koko toimialan tarpeita.Pelastusopisto huolehtii myös uutena tehtävänä siviilikriisinhallintatehtäviinvalmentavasta koulutuksesta.

Rajojen vartiointi

Rajaturvallisuus ylläpidetään ja vilkastuvan rajaliikenteensujuvuus turvataan. Uudistetun rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännöntoimeenpanoa jatketaan. Uudistuksella toimeenpannaan sisäistä turvallisuuttakoskevat valtioneuvoston periaatepäätökset ja ohjelmat sekä muun muassayhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta tehty valtioneuvostonperiaatepäätös. Rajaturvallisuus ylläpidetään ja vilkastuvan rajaliikenteensujuvuus turvataan. Laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupantorjuntaa tehostetaan lisäämällä rajavartiolaitoksen osallistumistarikostorjuntaan ja esitutkintaan. Viranomaisten yhteistyötä tehostetaan sekärajaturvallisuuden ylläpitämisessä että hyödyntämällä rajavartiolaitoksenvoimavaroja entistä paremmin sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä.

Kunnat

Kunnille menevien avustusten ja alueiden kehittämisen osuuspääluokan määrärahasta on noin 30 %. Kuntien yleiseen valtionosuuteenehdotetaan 198,1 milj. euroa. Esitykseen sisältyy 2,4 prosentinkustannustason tarkistus, mikä vastaa 75 % arvioidustatäysimääräisestä kustannustason muutoksesta. Määrärahan mitoitukseenvaikuttaa lisäksi kuntien verotulojen muutoksen perusteella tehtävävaltionosuuksien tasaus.

Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista yleisenvaltionosuuden eräitä määräytymisperusteita tarkistetaan. Valtionosuusuudistuksenkuvaus sisältyy peruspalvelubudjettitarkasteluun (luku 6).

Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämishankkeidentukeen tarkoitetuissa 24,6 milj. euron määrärahoissa on varauduttuyhden uuden yhdistymisen voimaantuloon v. 2006. Kuntien harkinnanvaraisiinavustuksiin ehdotetaan 25 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vähemmänkuin v. 2005.

Puolustusministeriön hallinnonala(pääluokka 27)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 274milj. euroa, mikä on 125 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2005 talousarviossa.Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuutalousarviovuoden jälkeisille vuosille 1 299 milj. euronmäärärahasitoumus. Tässä on lisäystä 118 milj. euroa vuoden 2005talousarvioon verrattuna.

Hallinnonalan kehittämisen suuntaviivat on määritetty vuoden2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Puolustusjärjestelmänkehittämisen painopistealueita ovat maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus,sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä elinkeinoelämään verkottunutlogistiikka- ja huoltojärjestelmä.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä1 329,3 milj. euroa, jossa on lisäystä 19,7 milj. euroavuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu palkkaustentarkistuksesta ja yleisestä kustannustason noususta. Momentiltaon siirretty 5,7 milj. euroa sotilaallisen kriisinhallinnan kotimaantoimintamenoja momentille 27.30.21.

Puolustusvoimien koulutuksen painopistealueena on strategiseniskun ennaltaehkäisykyvyn ylläpito ja torjuntakyvyn kehittäminen.Puolustusvoimien henkilöstövoimavaroja kehitetään puolustushallinnonhenkilöstöpoliittisen ohjelman ja puolustusministeriön vuoden 2004turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanosta antamanohjauskirjeen linjausten perusteella. Sodan ajan joukkoihin koulutetaanikäluokasta kaikki terveydentilansa puolesta sopivat miehet. Kertausharjoituksissaon tavoitteena kouluttaa 5 000 reserviläistä (edellisenävuonna 30 000). Puolustusvoimien joukkoja ja materiaaliavalmistaudutaan käyttämään muun yhteiskunnan tukemiseen viranomaisyhteistyönkeinoin.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 643,3milj. euroa, josta 511,3 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjentilausvaltuuksien maksuista. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuulisäksi 63,7 milj. euroa uuden Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisentilausvaltuuden (PVKEH 2006) vuoden 2006 maksuosuudesta, 39,6 milj.euroa muista puolustusmateriaalihankinnoista sekä 28,7 milj. euroaindeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista.Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettava määräraha kasvaa 66,2 milj.euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääosinaikaisempien vuosien tilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutoksistasekä vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteonmukaisesta puolustuksen kehittämisohjelman edellyttämästä puolustushallinnonrahoitustason tarkistamisesta. Puolustuksen kehittämisen voimavarojakäytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvynsaavuttamiseksi. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy-ja torjuntakyky ylläpidetään uhkaa vastaavalla tasolla.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 51,7 milj. euroasotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä5,7 milj. euroa sotilaallisen kriisinhallinnan kotimaan toimintamenoihin.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus49,1 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön hallinnonalalle.Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojenvahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon nekriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaanv. 2006.

Valtiovarainministeriön hallinnonala(pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 5 788 milj. euroa, missä on lisäystä 234 milj.euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu lähinnä Euroopanunionille suoritettavien maksuosuuksien, valtion eläkemenojen jaeräiden hallinnonaloittain jakamattomien menojen kasvusta sekä matalapalkkatuestatyönantajille.

Valtion eläkemenot

Runsas puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoistaon eläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan3 188 milj. euroa, missä on lisäystä 4 % vuoden2005 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Kuvio 6. Valtion vuotuiset eläkemenot milj. euroa(vasen asteikko) ja eläkkeiden lukumäärä (oikea asteikko)

Valtion eläkelakiin (VEL) tuli vuoden 2005 alusta voimaan huomattavamuutos, joka on toteutettu samoin yleisperiaattein kuin yksityiselläsektorilla. Muutoksella tuetaan hallitusohjelmien pitkäaikaistatavoitetta keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Muutoksessaoletetaan vapaakirjoina alkavien VEL-eläkkeiden määrän suurenevanvuosina 2005—2007 huomattavasti aikaisemmasta sen seurauksena,että yleinen oikeus saada vanhuuseläke 63 vuoden iässä (65 vuodensijaan) astui voimaan vuoden 2005 alussa. Kun vapaakirjana alkavatVEL-eläkkeet kuitenkin ovat huomattavan pieniä, ei VEL-eläkemenonoleteta kuitenkaan suurenevan samassa suhteessa.

Vuoden 2004 alusta sovelletun ns. viimeisen maksavan laitoksen(VILMA) periaatteen mukaan valtion muiden eläkelaitosten puolestamaksamien eläkkeiden yhteismäärän arvioidaan v. 2006 olevan 26 milj.euroa. Vuonna 2006 muiden VILMA-laitosten maksamien VEL-eläkemenojenennustetaan olevan 80 milj. euroa.

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioituyhteensä 199 milj. euroksi. Määrärahat lisääntyvät vuoden 2005 varsinaiseentalousarvioon verrattuna 18 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksunsuuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, ettätasoitusmaksu on 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisistatuloista lukuun ottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksunmääräraha lisääntyy valtion tulojen kasvua vastaavasti.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan Unionille ehdotetaan 1 540milj. euroa, missä on lisäystä 27 milj. euroa vuoden 2005 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu EU:n menojen ja YhdistyneilleKuningaskunnille myönnettävän maksuhelpotuksen kasvusta.

Matalapalkkatuki ja merityötulon tuki

Työnantajille maksettavaan tukeen ehdotetaan 124 milj. euroa.Vuoden 2005 alusta tuli voimaan laki eräiltä matkustaja-aluksiltasaadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisestamaksuvapaudesta. Tuki myönnetään siten, että työnantaja vapautetaanvelvollisuudesta suorittaa verohallinnolle merityötulosta toimittamansaennakonpidätykset. Tuen määrä arvioidaan 24 milj. euroksi. Työnantajanmatalapalkkatuki ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuosiksi 2006—2010ja siihen ehdotetaan 100 milj. euroa v. 2006. Tuki parantaa matalantuottavuuden ja ikääntyneen työvoiman työssä pysymistä ja uudelleentyöllistymistä. Työnantaja olisi oikeutettu matalapalkkatukeen,jos hänellä on palveluksessaan 55 vuotta täyttänyt työntekijä, jollekokoaikaisesta työstä maksettava palkka on 900—2000 euroakuukaudessa. Tuki myönnetään siten, että työnantaja saa oma-aloitteisestijättää tukea vastaavan määrän toimittamistaan ennakonpidätyksistämaksamatta verohallinnolle. Matalapalkkatuella ja merityötulon tuellaei ole vaikutusta veronsaajien verotuloihin, koska tilityskertymiintehdään vastaavan suuruinen oikaisu.

Opetusministeriön hallinnonala(pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä6 457 milj. euroa, missä on lisäystä 259 milj. euroa vuoden2005 talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavatmäärärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudetja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen,ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseensivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeenja nuorisotyöhön. Valtio ja kunnat rahoittavat pääosan opetus- jakulttuuritoimen menoista. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimenja nuorisotyön menoista 391,4 milj. euroa rahoitetaan veikkauksenja raha-arpajaisten voittovaroista.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa suurimmasta osasta yliopistojen ja tieteen toimintamenoistaja määrärahoista. Yliopistojen täydentävän rahoituksen osuus onvähintään 36 % kokonaisrahoituksesta. Yliopistojen toimintamenorahoituskasvaa yhteensä 38 milj. eurolla, mistä 20 milj. euroa lisätäänkorkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojentehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Suomen Akatemiantutkimusmäärärahoja koskevaa myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi30 milj. eurolla.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujensekä kulttuuritoimen rahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmänpuitteissa yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Rahoituksestavastaa valtio yhdessä kuntien ja muiden toiminnan järjestäjien kanssa.Kustannustenjaon piiriin lukeutuvat valtionosuudet perustuvat vuoden2003 yksikkökustannuksiin siten, että niiden perusteella tehtävästäkustannustenjaon tarkistuksesta on v. 2006 huomioitu 44 %.Lisäksi valtionosuuksia on korotettu vuosien 2004, 2005 ja 2006kustannustason muutoksella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannustenvaltionosuuksiin ehdotetaan 3 281 milj. euroa, josta kuntienja kuntayhtymien osuus on 2 526 milj. euroa ja yksityistenosuus 755 milj. euroa. Valtionosuudet lisääntyvät yhteensä 150 milj.euroa vuoteen 2005 verrattuna. Valtionosuuksiin aiheuttaa lisäyksiäneljälle vuodelle jaksotettu valtion ja kuntien välisen kustannustenjaontarkistus, ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto, tietoliikenneyhteyksienparantaminen, lukion ja oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksenopiskelijamäärien lisäykset sekä kulttuurilaitosten henkilötyövuosikiintiöidenkorotus. Indeksikorotus lisää valtionosuusmäärärahoja 73 milj. eurolla.Perusopetuksen oppilasmäärän pieneneminen vähentää valtionosuuksia27 milj. eurolla. Perustamiskustannusten erillisiin valtionosuuksiinehdotetaan 66,2 milj. euroa kouluhankkeille sekä 6 milj. euroa kirjastohankkeille.

Aikuisväestön osaamistason kohottamisohjelmaa ehdotetaan laajennettavaksi4 milj. eurolla, jolloin ohjelmaan käytetään 30 milj. euroa. Tavoitteenaon, että v. 2006 Noste-ohjelmakoulutuksen aloittaa 9 300henkilöä. Lisäksi ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekäoppisopimuskoulutukseen osallistuu arviolta 15 000 Noste-ohjelmankohderyhmään kuuluvaa aikuista.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä 391,4 milj.euroa. Tieteen osuudeksi ehdotetaan 75,7 milj. euroa (19,3 %),taiteen ja kulttuurin osuudeksi 186,4 milj. euroa (47,6 %), liikunnanosuudeksi 95,1 milj. euroa (24,3 %) ja nuorisotyön osuudeksi34,2 milj. euroa (8,7 %). Edunsaajien vähimmäisosuuksistaon säädetty veikkausvoittovarojen tuoton jakoa koskevassa laissa.Taiteen ja kulttuurin veikkausvoittovaraosuudesta rahoitettavienkirjaston valtionosuuksien määräksi ehdotetaan 40 milj. euroa, mikäon 44 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä. Osuusperustuu mainitussa laissa säädettyyn siirtymäaikatauluun, jonkakuluessa kirjastojen valtionosuudet siirretään asteittain yleisistäbudjettivaroista rahoitettavaksi.

Maa- ja metsätalousministeriönhallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 2 700 milj. euroa, missä vähennystä on 24 milj.euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Nyt ehdotettavista jaaiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisillevuosille yhteensä 2 057 milj. euron määrärahatarve, jossaon vähennystä 930 milj. euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna.Vähennys johtuu pääosin v. 2006 tehtävien luonnonhaittakorvausten jaympäristötukijärjestelmän sitoumusten supistumisesta.

Taulukko 11. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa

Pääosa määrärahalisäyksistä aiheutuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikanuudistukseen liittyvästä tukien kasvusta ja EU-osarahoitteistenmaaseudun kehittämisohjelmien maksatusten painottumisesta vuoteen2006. Toisaalta menoja vähentää 62,7 milj. eurolla maatalouden ympäristötuessavuodelta 2005 siirtyvä erä. Vuoden 2005 talousarvioon verrattunakäytettävissä olevien varojen määrä kasvaa noin 44 milj. eurolla.EU:lta saatavat tulot supistuvat noin 52 milj. eurolla, joka johtuupääasiassa 36 milj. euron ennakoiden ottamisesta vähentävänä tekijänähuomioon.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällätavalla. Maaseutualueiden, erityisesti syrjäisen ja ydinmaaseuduntasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen, turvataanedistämällä maaseutuyritysten ja niissä olevien työpaikkojen määränlisäystä sekä osaamisen vahvistumista. Maaseudun kehittäminen ulottuumyös paikallisiin toimintaryhmiin ja kylätoimintaan. Kehittäminentapahtuu pääosin EU-osarahoitteisen alueellisen ohjelmatoiminnanrahoituksen ja maaseutuneuvonnan ohjauksen ja rahoituksen avulla.Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuus on nykyisen ohjelmakaudenviimeisenä vuotena edellisvuosia pienempi, 44,6 milj. euroa, kuntaas maksatusvarat kasvavat merkittävästi. Maaseutuneuvonnan määrärahatsupistuvat hieman. Vuonna 2006 toteutetaan myös valtioneuvoston maaseutupoliittistaerityisohjelmaa.

Maatalous

Tavoitteena on perheviljelmien toimintaedellytysten ja laadukkaidenelintarvikkeiden tuotannon turvaaminen sekä maatalouden ravinnekuormituksenvähentäminen. Myös peltoala pyritään säilyttämään viljelykäytössäja lisäämään sen käyttöä energiatuotantoon. Maksettavien viljelijätukienmäärä kasvaa 25,0 milj. euroa, kun EU-tulotuki kasvaa. EU-tulotuellakompensoidaan maataloustuotteiden hintojen alentamisen vaikutuksia.EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokseen liittyen Suomessa otetaanvuoden 2006 alussa käyttöön uusi, osin tuotannosta irrotettu yhdistelmämallinmukainen tilatukijärjestelmä. Osa EU-tulotuesta leikatuista ns.modulaatiovaroista ohjataan Suomessa maatalouden ympäristötuen EU-osuuteen.Muilta osin selvinnee vasta v. 2007 saako Suomi EU:lta lisärahoitustanykyiseen Berliinin kehykseen verrattuna. Lisäksi viljelijöillemaksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen varoista luonnonhaittakorvauksenkansallista lisäosaa A- ja B-tukialueilla sekä ympäristötuen kansallistalisäosaa koko maassa. Korkotukilainoja myönnetään 250 milj. euroa.Elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa toteutetaan alanyhteisesti sopimilla painopistealueilla.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Toimenpiteitä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristönsuojelemiseksi sekä maatalous- ja elintarviketuotannon kilpailukyvynparantamiseksi jatketaan. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksentavoitteisiin kuuluvat elintarviketurvallisuuden varmistaminen,tuotteiden ja tuotannon laadun parantaminen, ympäristövaikutustenaiempaa parempi huomioon ottaminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen.Tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden 2007 alkuun mennessäasteittain voimaan tulevien täydentävien ehtojen valvonnalla. Kokoelintarvikeketjun kattavan valvonnan tuloksellisuuden ja yhdenmukaisuudenvarmistamiseksi perustetaan valtion keskushallintoon uusi Elintarviketurvallisuusvirasto.

Kala-, riista- ja porotalous

Toiminnan tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä jamonipuolinen hyödyntäminen. Elinkeinokalataloudessa pyritään kalavarojenja pyyntiponnistuksen välisen kestävän tasapainon saavuttamiseensekä kiinnitetään huomiota elinkeinon kannattavuuden ja kilpailukyvynparantamiseen. Vapaa-ajan kalastuksessa korostuu kalakantojen hoitotoiminnantuloksellisuuden parantaminen sekä kalastusmatkailun kehittäminen.Riistakannat pyritään säilyttämään elinvoimaisina samalla kuitenkinvähentäen riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. Porotaloudessa keskeistäon porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminensekä laidunten kestävyyden turvaaminen.

Vesitalous

Tavoitteena on parantaa varautumista poikkeuksellisiin vesioloihinsekä erityistilanteisiin vesihuollossa.

Metsätalous

Toiminnan tavoitteina ovat metsien korkea puuntuotannollinenkäyttöaste, metsien hyvä puuntuotannollinen tila ja metsien monimuotoisuus.Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisestiKansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsienmonimuotoisuusohjelmaa.

Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa laaditun kansallisenpaikkatietostrategian 2005—2010 toimeenpanoa jatketaan.Kiinteistörekisteriä ja maastotietokantaa pidetään vaatimusten mukaisestiajan tasalla. Kiinteistö- ja maastotietojen perusparannus jatkuu.Tilusjärjestelyjen tekeminen leviää koko valtakunnan alueelle. AloitetaanINSPIRE-direktiiviehdotuksen vaatimat kansalliset toimeenpanotehtävät.

Hallinto ja muut

Maa- ja metsätalousministeriön ja ministeriön tietopalvelukeskuksenmenoja supistetaan. Työvoima- ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahaton budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle,hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikansekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavatmm. siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti.Alueelliset ympäristökeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoituympäristöministeriön hallinnonalalle, hoitavat maa- ja metsätalousministeriönvesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit,joiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle,hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteenja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Metsäkeskuksethoitavat aluetasolla metsätalouden edistämistä ja valvontaa koskeviatehtäviä.

Liikenne- ja viestintäministeriönhallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja yhteensä 1 723 milj. euroa, missä on vähennystä52 milj. euroa vuoden 2005 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalanvirastojen ja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden tulojenmääräksi arvioidaan 180 milj. euroa. Siten hallinnonalan käytettävissäolevan rahoituksen kokonaismääräksi arvioidaan 1 903 milj.euroa. Keskeneräisten ja uusien väylähankkeiden valtuuspäätöksistäaiheutuu talousarviovuoden jälkeisinä vuosina 1 209 milj.euron määrärahasitoumukset, jossa on lisäystä 29 milj. euroa vuoden2005 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaanhallituksen liikenne- ja viestintäpolitiikkaa sekä omistajapolitiikkaasen omistajaohjauksessa olevien yritysten ja liikelaitosten osalta.Muut politiikkalohkot muodostavat tutkimuslaitokset. Käytettävissäolevat määrärahat kohdennetaan siten, että niiden avulla voidaantoteuttaa mahdollisimman täysipainoisesti hallitusohjelmaa ja valtioneuvoston11.3.2005 antamaa valtiontalouden kehystä vuosille 2006—2009.

Viestintäpolitiikka

Viestintäpolitiikan toteuttamisessa käytetään lainsäädännönja ohjauksen keinoja ja vähäisessä määrin määrärahoja. Hallinnollisiatehtäviä hoitavan Viestintäviraston 32 milj. euron toimintamenotrahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksenosuus on 5,2 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalle osoitetaan valtiontalousarviosta 13,6 milj. euroa sanomalehdistön tukemiseen. Televisio-ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuilla ja toimilupamaksuilla rahoitetaanYleisradio Oy:n toimintaa noin 397,8 milj. eurolla.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan päämääränä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnistaja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisesta turvaamallalaadukkaat liikkumismahdollisuudet ja toimivat kuljetusmarkkinattasapainoisesti eri alueilla ja eri väestöryhmille. Liikennepalvelujasuunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava 5,2 miljoonansuomalaisen päivittäiset liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän noin450 miljoonan tonnin kuljetustarpeet.

Liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön jaohjauksen keinoja ostamalla liikenteen palveluja turvallisen jaympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi sekäylläpitämällä valtion liikenneverkkoja ja tukemalla muiden liikenneverkkojenylläpitämistä.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylävirastot Tiehallinto, Merenkulkulaitosja Ratahallintokeskus sekä Ajoneuvohallintokeskus. Lisäksi v. 2006esitetään perustettavaksi kaksi uutta virastoa eli Ilmailuhallintoja Rautatievirasto hoitamaan ilma- ja rautatieliikenteen turvallisuus-ja muita viranomaistehtäviä.

Liikenne- ja viestintäministeriön 14,7 milj. euron toimintamenomäärärahassaon lisäystä 0,4 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenotarvioidaan 73,5 milj. euroksi, jossa on lisäystä 5,2 milj. euroalähinnä lisääntyneiden tietohallintotehtävien johdosta. Ajoneuvohallinnontoimintamenoista 11,0 milj. euroa katetaan ajoneuvoverotustehtäviinkäytettävällä määrärahalla ja loput maksutuloilla.

Tiehallinnon kokonaismenoiksi arvioidaan 693,6 milj. euroa,missä on vähennystä 39,6 milj. euroa lähinnä suurten hankkeidenja toiminnan laajuuden vuosittaisten vaihtelujen johdosta. Vuonna2006 on käynnissä yhdeksän suurta tiehanketta, joista suurin on700 milj. euron valtuuspäätöksen saanut Muurla—Lohja -moottoritie.Uusina hankkeina aloitetaan Tampereen läntisen kehätien 2. rakennusvaihe57,0 milj. euron valtuudella, Oulussa Hintta—Korvenkylä-tien parantaminen 25,7 milj. euron valtuudella ja Oulun kaupungintilapäisellä rahoituksella sekä vt2 Vihti—Pori 45 miljeuron valtuudella. Lisäksi väylälaitoksilla on yhteisesti käytettävissäVuosaaren sataman liikenneväylien rakennustöiden jatkamiseen 58,7milj. euroa, josta Helsingin kaupunki rahoittaa puolet.

Merenkulkulaitoksen kokonaismenoiksi arvioidaan 109,2 milj.euroa, mikä on 6,2 milj. euroa suurempi kuin v. 2005. Väylämaksujärjestelmänuudistuksesta johtuen väylämaksut siirtyvät bruttobudjetoiduiksituloiksi valtion tuloihin, mikä on huomioitu Merenkulkulaitoksenperusväylänpidon määrärahan mitoituksessa. Keskeneräisen Tornionväylän syventämistä jatketaan. Uutena hankkeena ehdotetaan 30,0milj. euron valtuutta Raahen väylän syventämiseen.

Ratahallintokeskuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 409,9 milj.euroa, missä on vähennystä 46,7 milj. euroa suurten hankkeiden jatoiminnan laajuuden vuosittaisten vaihtelujen johdosta sekä v. 2006perustettavan Rautatieviraston johdosta. Vuonna 2006 on käynnissäneljä suurta hanketta, joista 331 milj. euron valtuuspäätöksellärakennettava Kerava—Lahti -oikorata valmistuu v. 2006.Vuonna 2006 aloitetaan Ilmalan ratapihan kunnostus (sopimusvaltuus100 milj. euroa).

Rautatievirasto perustetaan 1.9.2006 lukien huolehtimaan rautatieturvallisuudestaja valvomaan turvallisuuden noudattamista rautatiejärjestelmässä.Rautatievirasto toimii myös alan säätelyelimenä ja vastaa rautatieliikenteenmatkalippujen tarkastamisesta. Virastolle esitetään neljälle kuukaudellenettomäärärahaa 1,0 milj. euroa. Matkalippujen tarkastamisesta aiheutuvat menot,700 000 euroa v. 2006, katetaan tarkastustoiminnan tuloilla.

Ilmailuhallinto perustetaan 1.1.2006 lukien. Perustettavaanvirastoon erotetaan Ilmailulaitoksesta perustuslain 124 §:ssätarkoitetut merkittävät julkiset hallintotehtävät. Ilmailuhallinto huolehtiiyleisestä lentoturvallisuudesta ja ilmailun valvonnasta sekä vastaasiviili-ilmailuun liittyvistä julkisista hallintotehtävistä. Ilmailuhallinnolleesitetään nettomäärärahaa 5,8 milj. euroa. Viraston bruttomenotovat 8,8 milj. euroa. Maksullisten suoritteiden tuotot muodostuvat pääosinjulkisoikeudellisista suoritteista. Määrärahan mitoituksessa onotettu huomioon momentille 11.19.05 budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksu,jonka tuotoksi arvioidaan 5,8 milj. euroa.

Muiden kuin valtion liikenneverkkojen tukemiseen osoitetaanvaltion rahoitusta 13,0 milj. euroa. Tästä yksityisteiden valtionapuunesitetään 12,0 milj. euroa, missä on vähennystä 1,9 milj. euroa.Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien valtionapuun esitetään 1,0 milj.euroa, missä on vähennystä 0,3 milj. euroa.

Liikenteen palveluja esitetään ostettavaksi tai tuettavaksi149,8 milj. eurolla. Henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja avustamiseenehdotetaan 74,6 milj. euroa, missä on vähennystä 6,7 milj. euroa.Lisäksi henkilöliikennettä tuetaan noin 4 milj. eurolla Kainuunmaakunnan kokeilulainsäädännön puitteissa. Valtion rahoituksen kehittämistäjunaliikenteelle ja muulle joukkoliikenteelle selvitetään työryhmissä.Saaristoliikenteen yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja avustuksiinesitetään 7,8 milj. euroa, missä on otettu huomioon yhteysalustenmaksutulojen tekninen siirto Merenkulkulaitoksen toimintamenoista.Saimaan luotsaukseen esitetään 4,0 milj. euron hintatukea, missäon lisäystä 0,7 milj. euroa. Ulkomaanliikenteen kauppa- ja matkustaja-aluksiatuetaan 63,4 milj. eurolla, missä on vähennystä 6,8 milj. euroalähinnä alusmuutosten johdosta.

Tutkimuslaitokset

Hallinnonalan tutkimuslaitoksina toimivat Ilmatieteen laitosja Merentutkimuslaitos, joiden toiminta rahoitetaan määrärahoillaja muilla tuloilla. Ilmatieteen laitoksen bruttomenoiksi arvioidaan40,2 milj. euroa. Osa bruttomenoista rahoitetaan tuloilla ja määrärahatarpeeksiarvioidaan 30,2 milj. euroa. Merentutkimuslaitoksen toimintamenoiksiarvioidaan 11,1 milj. euroa. Määrärahatarve on 10,3 milj. euroa,missä on lisäystä 1,5 milj. euroa vuodesta 2005. Lisäys johtuu lähinnämerentutkimusalus Arandan peruskorjauksesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriönhallinnonala (pääluokka 32)

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja 972 milj. euroa, jossa on vähennystä 5 milj. euroa vuoden2005 talousarvioon nähden. Painopiste määrärahojen ja valtuuksienkohdentumisessa siirtyy teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan sekäaloittavien ja kasvavien yritysten rahoitukseen.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Noin 57 % eli 555 milj. euroa ministeriön hallinnonalanmenoista kohdistuu teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Teknologiankehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämisvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi31 milj. eurolla. Lisäys perustuu hallitusohjelman hyväksymisenyhteydessä päätettyyn tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäpanostukseenvaalikauden aikana sekä vuoden 2005 kehyspäätökseen, jonka osuuslisäyksestä on noin 15 milj. euroa. Lisäyksillä vahvistetaan Suomenkilpailukykyä nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.Erityistä huomiota kiinnitetään liiketoimintaosaamisen kehittämiseen,innovaatioympäristön kansainvälistymiseen ja palvelusektorin kehittymiseen.Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) toimintamenoiksi ehdotetaan70 milj. euroa. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kokonaisuutta käsitelläänluvussa 5.4.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 180 milj. euroa. Yrityspoliittisiatoimenpiteitä kohdistetaan erityisesti aloitus- ja kasvuvaiheessaolevien yritysten rahoitukseen ja neuvontaan. Yritysten varhaisenvaiheen kehitystä tuetaan myös uusimuotoisella pääomarahoituksella.EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen ehdotetaan myöntämisvaltuutta69,1 milj. euroa.

Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaan 235 milj.euroa. Korkotukilainavaltuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja 14,4milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle varaudutaan korvaamaan18,7 milj. eurolla. Ulkomaisten investointien lisäämiseksi SuomessaInvest in Finland -säätiön rahoitusta lisätään 0,8 milj. eurolla.TE-keskusten teknologia-asiantuntemusta vahvistetaan edelleen 0,35milj. euron lisämäärärahalla.

Yrittäjyyttä koskevia toimenpiteitä sisältyy laajasti hallituksenyrittäjyyden politiikkaohjelmaan, jonka loppukauden hankkeista merkittäväosa liittyy palvelualojen yrittäjyyden edistämiseen. Ohjelmaa käsitelläänluvussa 5.2.

Energiapolitiikka

Kansallinen ilmastostrategia uudistetaan vuoden 2005 kuluessa.Energiatalouden kehittämiseksi ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksija uuden teknologian käyttöönottamiseksi energiatuen myöntämisvaltuudeksiehdotetaan 30,2 milj. euroa. Päästökauppa aiheuttaa energiamarkkinoillasuuren muutoksen, jonka vaikutukset otetaan huomioon tuen myöntämisessä.

Sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja11 263 milj. euroa, missä on lisäystä 1 234 milj.euroa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaaparantamalla työllisyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamallaperuspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellistakehitystä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen päätavoitteetovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoimanlisääminen, syrjäytyneisyyden ehkäisy ja hoito, toimivat palvelutja kohtuullinen toimeentuloturva, lapsiperheiden hyvinvointi sekäsukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajatja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäinsiten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaanensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissävaltio vastaa perusturvasta kokonaan toimeentulotukea lukuun ottamatta.Lisäksi valtio takaa kansaneläke-, sairausvakuutus- ja yrittäjäeläkejärjestelmienrahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseenvaltio osallistuu. Kaikista vuoden 2006 sosiaalimenoista sosiaali-ja terveysministeriön momenteilla on runsas viidennes.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan vuoden 2006 alusta.Uudistuksen tarkoituksena on turvata sairauden perusteella myönnettävienetuuksien rahoituksen riittävyys. Tätä varten sairausvakuutuksessavahvistetaan vakuutusperiaatetta tiivistämällä maksujen ja etuuksienvälistä yhteyttä. Sairausvakuutusrahaston kautta tapahtuva rahoitusjaetaan kahteen eri osaan, sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseenja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Valtio rahoittaa EU-maihin maksettavatsairaanhoitokorvaukset. Muutoin sairaanhoitovakuutus rahoitetaanvakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella. Työtulovakuutusrahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla.Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahatsekä kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa osan maatalousyrittäjienja yrittäjien työterveyshuollon menoista. Vuonna 2006 työnantajatrahoittavat muista työtulovakuutuksen menoista 73 % japalkansaajat ja yrittäjät yhdessä 27 %.

Arvonlisäveron tuottoa ei ohjata vuodesta 2006 alkaen sairausvakuutus-eikä kansaneläkerahastoihin. Tämän johdosta kansaneläkkeiden rahoitustamuutetaan vuoden 2006 alusta siten, että Kansaneläkelaitoksen osuuskansaneläkkeiden kustannuksista on 60 % (71 %v. 2005) ja valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Kansaneläkerahastonminimitason säilyttäminen edellyttää lisäksi valtion takuusuoritustaarviolta 563 milj. euroa.

Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen vaikutuksetvaltiontalouteen

Uudistus toteutetaan valtion kannalta kustannusneutraalisti.Arvonlisäveron tuoton tilittämisestä sairausvakuutusrahastoon luovutaan,mikä lisää arvonlisäveron tuottoa valtion budjettitaloudessa 600milj. eurolla. Valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksenkustannuksista arvioidaan v. 2006 1 108 milj. euroksi,josta 1 038 milj. euroa on rahoitusuudistuksesta aiheutuvaamuutosta. Tämän vastapainoksi valtio luopuu takuusuorituksesta sairausvakuutusrahastoon,jonka ilman rahoitusuudistusta arvioitaisiin olevan 1 032milj. euroa v. 2006. Lisäksi valtiotyönantajan sairausvakuutusmaksunaleneminen pienentää valtion menoja 33 milj. euroa. Näin ollen valtionmenot alenevat 27 milj. euroa uudistuksen seurauksena.

Uudistukseen liittyen valtion tuloverotusta kevennetään siten,että palkkatulon keskimääräinen tuloveroaste ei nouse vakuutettujenmaksujen nousun seurauksena. Päivärahamaksun verovähennyskelpoisuusvähentää kunnallisveron tuottoa vuositasolla 90 milj. euroa, mikäkompensoidaan kunnille valtionosuuksien verotulojen tasausten kautta.Valtion tuloveron tuottoa uudistus alentaa arviolta 292 milj. euroapäivärahamaksun vähennyskelpoisuuden ja tuloverokevennysten seurauksena.Lisäksi työnantajien sairausvakuutusmaksun korotus hyvitetään alentamallatyönantajan kansaneläkemaksua, minkä seurauksena valtion menot kansaneläkevakuutukseenkasvavat 245 milj. eurolla.

Uudistuksen yhteydessä luovutaan arvonlisäveron tilittämisestäkansaneläkerahastoon, mikä lisää arvonlisäveron tuottoa valtionbudjettitaloudessa vuositasolla 400 milj. eurolla. Vastaavan suuruinenmäärärahan mitoituksen lisäys on valtion menoissa kansaneläkevakuutukseen.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entiselläänlukuun ottamatta sairausvakuutuksen rahoituksen uudistusta. Rahoitusuudistusvaikuttaa myös sairausvakuutusmaksujen ja kansaneläkemaksujen määräytymiseen.Vakuutetun sairausvakuutusmaksun muodostavat sairausvakuutuksensairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu.

Pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärissä ei tapahdusuuria muutoksia. Työnantajien sairausvakuutuksen maksut nousevatja vastaavasti työnantajien kansaneläkemaksut alenevat. Valtiotyönantajankansaneläkemaksu alenee kuntatyönantajien tasolle ja sairausvakuutusmaksumuiden työnantajien tasolle. Työnantajien työeläkemaksun arvioidaanpysyvän ennallaan. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuun tuleepieni korotus muutosturvaan liittyvien työllistymisohjelmalisienrahoittamiseksi.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksunja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujenyhteismäärät laskevat vuodesta 2005 kaikilla työnantajilla 0,008prosenttiyksikköä, mikä aiheutuu Lapin alueen ja saaristokuntientyönantajamaksukokeilun päättymisestä.

Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa yksityiset työnantajatsekä kunta- ja kirkkotyönantajat on vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksustavuosina 2005—2009. Maksuvapautuksesta arvioitu vuosittainenmaksutuottojen vajaus katetaan Kansaneläkelaitokselle korottamallamuiden työnantajien kansaneläkemaksua vastaavana aikana 0,008 prosenttiyksikköä.

Valtiotyönantajan sosiaaliturvamaksut alenevat lisäksi 2,8 prosenttiyksikköä.

Palkansaajien ja yrittäjien sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksuyhdessä nostavat vakuutettujen maksurasitusta. Eläkkeensaajien jaetuustulon saajien sairausvakuutusmaksu pysyy ennallaan. Myös palkansaajientyöttömyysvakuutusmaksun ja työntekijäin työeläkemaksun arvioidaanpysyvän ennallaan.

Palkansaajien ja yrittäjien uusi päivärahamaksu on verotuksessavähennyskelpoinen. Lisäksi palkansaajien ja yrittäjien maksurasituksennousu otetaan huomioon vuoden 2006 tuloverotuksessa siten, etteipalkansaajien tuloveroaste keskimäärin nouse. Yrittäjien sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksestajohtuvaa maksujen nousua hyvitetään myös kasvattamalla sairausvakuutuksenrahoitusta sairaanhoidon kustannuksiin yrittäjien työterveyshuollossa.

Taulukko 12. Sosiaalivakuutusmaksut

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin3,8 mrd. euroon v. 2006. Merkittävin kasvu aiheutuu sairauspäivä-ja vanhempainrahamenojen noususta.

Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan alentamalla tukkuhintoja.Koska potilaan kustannusvaikutukset pyritään tältä osin säilyttämäänennallaan, muutetaan uudistuksen yhteydessä myös lääkkeistä maksettavaakorvausprosenttia. Lisäksi korvattaisiin annosjakelusta aiheutuviakustannuksia. Uudistukset alentavat lääkekorvausmenoja 70 milj.euroa ja valtionosuutta lääkekorvauksiin noin 35 milj. euroa.

Työnantajille maksettavaa korvausta ennaltaehkäisevän työterveyshuollonmenoista korotetaan 50 prosentista 60 prosenttiin. Korotus katetaantyönantajien ja vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla. Lisäksiyrittäjien työterveyshuoltoa laajennetaan korvaamalla myös yrittäjiensairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa, mistä aiheutuu valtiollelisämenoja 4,0 milj. euroa.

Yrittäjille suoritetaan sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajaltasen alkamispäivää ja kolmea sitä seuraavaa arkipäivää lukuun ottamatta.Uudistuksen kustannusvaikutus on 7,5 milj. euroa, mikä rahoitetaankorottamalla YEL -vakuutettujen yrittäjien sairausvakuutuksen päivärahamaksua0,25 prosenttiyksikköä.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetään98,6 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavienlääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Eläkemenot

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kauttavarattu v. 2006 2,4 miljardia euroa. Kasvua on 737 milj. euroa,mikä aiheutuu pääasiassa valtionosuuden lisäyksestä kansaneläkkeisiinlähinnä rahoituksen muutoksesta johtuen. Määrärahasta käytetäänkansaneläkkeisiin 1,8 mrd. euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin435 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 62 milj. euroa ja merimieseläkkeisiin39 milj. euroa. Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien javakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä-ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuuson noin 16 % kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassatyönantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Hallitus antaa syksyllä 2005 esityksen kuntien kalleusluokituksenpysymisestä ennallaan vuoden 2007 loppuun saakka.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta noin 1,7 % edelliseenvuoteen verrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,2 %.Palkkakerroin merkitsisi noin 3,0 prosentin nousua v. 2005 käytettyynpalkkakertoimeen verrattuna.

Veteraanit

Osana v. 2005 toteutettua veteraanipakettia myönnetään 25 prosentinhaitta-asteen omaaville sotainvalideille oikeus valtion korvaamaanjaksottaiseen laitoshuoltoon vuoden 2006 alusta.

Työttömyysturva

Työttömyysasteen on arvioitu laskevan 7,5 prosenttiin v. 2006,mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenojasekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannustenmuutosta vastaavasti ja sen arvioidaan olevan v. 2006 23,52 euroa päivältä.Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi vuonna 2006 arvioidaan641,5 milj. euroa (720 milj. euroa vuonna 2005).

Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi luotuunmuutosturvaan liittyi, että taloudellisin ja tuotannollisin perusteinirtisanotulle työnhakijalle, jonka työsuhde on kestänyt vähintäänkolme vuotta, maksetaan 1.7.2005 alkaen korotettua työttömyysturvaa,ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työllistymisohjelmalisää, muunmuassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työpaikan haun ajalta.Työllistymisohjelmalisän kustannukset rahoitetaan korottamalla työnantajientyöttömyysvakuutusmaksua. Työttömyysajan päivärahojen ja vastaavastivaltionosuuden oletetaan kuitenkin alenevan, koska irtisanottujakannustetaan työttömyyden sijasta koulutukseen.

Kustannusvaikutukseltaan vähäisenä muutoksena esitetään, ettätyöttömyysetuudesta ei vähennettäisi työnhakijan puolison saamaakotihoidon tukea puolison saadessa samanaikaisesti vanhempainpäivärahaa.

Koulutuspäivärahan työttömyysedellytys poistetaan työllistymisohjelmanpiirissä olevilta ja muilta lievennetään kuukaudella sekä työhistoriaedellytystäyhdenmukaistetaan muun työttömyysturvan kanssa perhepoliittistenvapaiden osalta. Kustannusvaikutus on koulutuspäivärahan valtionosuuteen0,5 milj. euroa.

Laajemmat tiedot ovat luvun 33.17 Työttömyysturva perusteluissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujentoimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminenkoko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useitakehittämishankkeita, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteidenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kuluvana vuonna kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa muunmuassa jatketaan sähköisen sairauskertomuksen kehittämistä sekätuetaan perusterveydenhuollon kehittämistä seudullisesti. Sosiaalialankehittämishankkeessa valmistellaan tarvittavia säädösmuutoksia oikeudesta päästäpalvelutarpeen arviointiin sosiaalityössä sekä jatketaan vammaispalvelujenerityislain ja lastensuojelun kokonaisuudistuksen valmistelua. Sosiaalihuollontietoteknologian kehittämistä ja seudullisten palvelurakenteidenja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistamistyötä jatketaan.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiinehdotetaan 4 006 milj. euroa, jossa on lisäystä noin 278milj. euroa vuoden 2005 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 63 milj.euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseenja 94,7 milj. euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksienkorottamiseen 2,4 prosentilla.

Valtionosuuksien lisäyksestä 73 milj. euroa liittyy Kansallisenterveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmienkehittämiseen sekä Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaansosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Tästä lisäyksestä9,9 milj. euroa käytetään kuntien sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksenturvaamiseen, johon liittyvä lain muutos astui voimaan 1.8.2005,4,0 milj. euroa omaishoidon ja perhehoidon kehittämiseen ja 59,2milj. euroa valtionosuusprosentin korottamiseen 0,48 prosenttiyksiköllä.

Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista sosiaali-ja terveydenhuollon valtionosuuksien eräitä määräytymisperusteitatarkistetaan. Valtionosuusuudistuksen kuvaus sisältyy peruspalvelubudjettitarkasteluun.

Osana työmarkkinatukiuudistusta valtionosuuksista on vähennetty144,2 milj. euroa. Vuoden 2006 alusta toimeentulotuen normitettavissaoleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja sen rahoitusjaetaan jatkossa tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukiuudistuksestaaiheutuvien kuntien menojen lisäyksen kompensoimiseksi sosiaali-ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia lisätään67,5 milj. euroa. Lisäys nostaa valtionosuusprosenttia 0,56 prosenttiyksiköllä.

Osana kaikkein heikoimassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjätoimenpiteitä toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamisenjohdosta valtionosuuksia on lisätty 14,4 milj. euroa, josta puolettoteutetaan korottamalla valtionosuusprosenttia 0,06 prosenttiyksiköllä.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttinousee nykyisestä 32,99 prosentista 33,32 prosenttiin v. 2006.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinesitetään 55,2 milj. euroa. Tästä määrärahasta 30 milj. euroa käytetäänKansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin.Loppuosa määrärahasta kohdennetaan Sosiaalialan kehittämishankkeenja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka34)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 965milj. euroa, jossa on vähennystä 199 milj. euroa vuoden 2005 talousarvioonverrattuna. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnettävistä valtuuksistaaiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 354 milj.euron määrärahatarve, jossa on vähennystä 29 milj. euroa vuoden2005 talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000hengellä vuoteen 2007 mennessä. Hallitusohjelman mukainen työllisyysohjelmatukee työllisyyden kasvua ja vahvistaa keskushallinnon sektorirajatylittävää yhteistyötä työllisyydenhoidossa. Työllisyysohjelmassapainotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseentähtääviä toimenpiteitä.

Julkinen työvoimapalvelu

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuudenedistäminen. Tavoitteena on pitää yllä ja edistää työvoiman kysynnänja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoimansaatavuus, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksiatehdä työtä. TE-keskukset ohjaavat työvoimapolitiikan toimeenpanoaalueellaan. Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosintyövoimatoimistoissa.

Julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus saatetaanloppuun v. 2006. Osana rakenteellista uudistusta vaikeimmin työllistyvienjulkiset työvoimapalvelut ja kuntien, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen,Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut kootaantyövoiman palvelukeskuksiin. Palvelukeskuksiin perustetaan noin100 uutta virkaa v. 2006. Alueilla, joille perustetaan työvoimanpalvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksensekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen tarjoamistatyövoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Työministeriö valmistelee julkisen työvoimapalvelun organisointi-ja ohjausuudistusta, jossa tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukaisenpalvelun varmistaminen ja työvoimatoimistojen ohjauksen vahvistaminenasetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä työvoimatoimistojentoiminta-aluerajoja tarkistetaan nykyistä laajemmiksi.

Työvoimapolitiikan mitoitus ja painopistealueet

Työministeriön toimialan keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteitaovat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja rakennetyöttömyydenalentaminen.

Työmarkkinatuki- ja työllistämistukijärjestelmää uudistetaanv. 2006. Uudistuksista on tarkempi selvitys luvussa 5.2 Poikkihallinnollisetpolitiikkaohjelmat.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon (luku 34.06) esitetään 1 568milj. euroa¹⁾.Toimeenpanon määrärahoista lähes puolet käytetään työmarkkinatukenamaksettavan työttömyysturvan menoihin. Työvoimakoulutuksessa onkeskimäärin 27 330 henkilöä, joista muutosturvan toimintamallinmukaisen koulutuksen piirissä arvioidaan olevan 5 000 henkilöä.Työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 39 370henkilöä. Euroopan rakennerahasto-ohjelmiin (luku 34.05) esitetään224 milj. euroa. Ohjelmien piirissä on keskimäärin 6 000henkilöä. Pääasiassa työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteidenpiirissä arvioidaan olevan yhteensä keskimäärin 92 500henkilöä, mikä on noin 3,6 % työvoimasta.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamistaparantavia toimenpiteitä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksenyhteishankintoja työnantajien kanssa lisätään. Työssä oleville työntekijöilletarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajienyhteishankintoina järjestettävää pienille ja keskisuurille yrityksillesuunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvienja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumistaja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutos- ja irtisanomistilanteissa. Maahanmuuttajakoulutuksenriittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidontasotestauksella. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksellaja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan hakeutumistaammatilliseen koulutukseen ja siitä selviytymistä.

Ympäristöministeriön hallinnonala(pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 752 milj. euroa eli 61 milj. euroa enemmän kuin v. 2005.Lisäyksessä on huomioitu 71,5 milj. euroa asuntojen korjaus-, energia-ja terveyshaitta-avustusten sekä rakennusperintöavustusten siirtonamaksettavaksi valtion talousarviosta, kun ne aiemmin maksettiintalousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoista. Talousarviorahoituksestanoin kaksi kolmannesta käytetään yleiseen asumistukeen ja yksi kolmasosaympäristön- ja luonnonsuojeluun. Valtion asuntorahaston varoja arvioidaanlisäksi käytettävän noin 1,2 miljardia euroa asuntolainojen, asuntotoimenkorkotukien ja avustusten sekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletustenmaksamiseen. Valtion asuntorahastosta siirretään v. 2006 talousarvioon128 milj. euroa.

Hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteisiinsisältyy muun muassa se, että kasvavien alueiden tonttitarjontaja asuntotuotanto vastaavat nykyistä paremmin kysyntää.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä alueidenkäyttö

Ympäristön- ja luonnonsuojelutehtäviin ehdotetuista 244 milj.eurosta lähes 60 % on toimintamenoluonteisia määrärahoja.

Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan vähentämällä erityisestimaataloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta sekä tehostamallayhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Ympäristövahinkojentorjuntavalmiutta parannetaan edelleen. Ympäristöluvat käsitelläänlaadukkaasti ja joutuisasti ja niiden valvontaa tehostetaan. Jätteidensyntyä ehkäistään, hyötykäyttöä lisätään ja loppusijoitusta kaatopaikoillevähennetään panemalla täytäntöön valtakunnallisia ja alueellisiajätesuunnitelmia. Vaarallisimpien aineiden ja pienhiukkasten päästöjäja esiintymistä ympäristössä vähennetään asteittain. Ilmaston muutostapyritään hillitsemään kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein.Kulutuksen ja tuotannon ekotehokkuuden edellytyksiä parannetaan.

Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävien siirtoviemärien rakentamistaja pilaantuneiden maiden kunnostusta tuetaan myös valtion työmäärärahoin.Öljysuojarahastoon siirretään öljyjätemaksun kertymästä aiempaaenemmän käytettäväksi öljyisten maiden kunnostuksen tukemiseen.Romuajoneuvojen jätehuoltoon tarkoitettuihin siirtymäkauden avustuksiinei enää myönnetä uutta määrärahaa.

Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkostontoteuttaminen jatkuu. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamistakoskevan METSO-ohjelman eri toimenpiteiden vaikutukset arvioidaanv. 2007 tehtäviä jatkopäätöksiä varten. Luonnon virkistyskäyttöäja luontomatkailua kehittämällä pyritään tuottamaan positiivisiaaluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti Pohjois-Suomessa.

Asuminen ja rakentaminen

Matala korkotaso on ylläpitänyt vilkasta omistusasuntojen kysyntääkoko maassa. Asuntojen uudisrakentaminen on ollut hyvällä tasolla,ja viime vuosina nimenomaan omakotitalojen rakentaminen on lisääntynyt.Talouden tila, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason muutoksetovat ratkaisevassa asemassa asuntorakentamisen kehityksessä. Omistusasuntomarkkinoidenvilkkaus ja muuttoliikkeen hidastuminen ovat parantaneet vuokra-asuntojensaatavuutta koko maassa ja samalla vähentäneet valtion tukeman asuntotuotannonmääriä. Vuokra-asuntojen parantunut saatavuus on vähentänyt myösasunnottomuutta. Kasvukeskuksissa asuntotuotannon säilyminen kysyntäävastaavana ja riittävä vuokra-asuntojen tarjonta ovat tärkeitä asuntomarkkinoidenvakauden turvaamisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojenkysynnän heikkeneminen aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja lisäävaltion laina- ja takausriskejä.

Valtion tukemana odotetaan v. 2006 aloitettavan noin 6 500asuntoa, ja rakentamishalukkuuden osoittautuessa tätä suuremmaksivaltuuksia lisätään. Aiempaa suurempi osuus valtion tukemasta asuntotuotannostaon erityisryhmien asuntohankkeita. Kasvukeskusten asuntotuotantoa edistetäänkunnallistekniikan rakentamisavustuksilla, ja lisäksi Helsingissä,Espoossa ja Vantaalla käynnistetään viisivuotinen asuntoaluekohtainentukijärjestelmä lähiöiden asuinympäristön laadun kehittämiseen erityisestitäydennysrakentamiseen liittyen. Vähenevän asuntotarpeen alueillaaiheutuvien taloudellisten ongelmien ja valtion riskien vähentämiseksiotetaan uusina tukimuotoina käyttöön lainojen osittainen anteeksiantokäyttörajoituksista vapauttamisen yhteydessä sekä purkuavustus.Lisäksi käynnistetään viisivuotinen ohjelma vähentyneestä kysynnästäkärsivien kerrostalovaltaisten alueiden laadun kehittämiseksi sekäasuntokannan sopeuttamiseksi kysyntää vastaavaksi. Asunnosta johtuvienterveyshaittojen vuoksi vaikeuksiin joutuneita perheitä voidaanavustuksilla tukea aiempaa laajemmin, kun tukea ryhdytään kaikkein vaikeimmissatilanteissa myöntämään myös korvaavan asunnon rakentamis- ja hankintakustannuksiin.

Rakentamisen laatua kehitetään ohjauksen, tutkimuksen, seurannanja tiedotuksen avulla. Korjausrakentamisen ohjauksen tehostamiseksivalmistuu strategia. Rakennusten energiatehokkuutta lisätään uudenlainsäädännön pohjalta.

Taulukko 13. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2004—2006¹⁾

¹⁾ Kukin momentti on varustettumenon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnustenperusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossajokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukseteivät kaikilta osin täsmää.

²⁾ Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksillaolevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintamenoihin.

³⁾ Velanhallinnanmenot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta(15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

Valtuudet

Talousarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältäänja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus tehdä sopimuksia tai antaasitoumuksia. Valtuutta saa yleensä käyttää vain sen varainhoitovuodenaikana, jonka talousarviossa se on myönnetty. Määrärahat valtuuksistaaiheutuviin menoihin otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaantulevien vuosien talousarvioihin.

Taulukko 14. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenotvaltuuslajeittain, milj. euroa

Vuoden 2006 talousarviossa ehdotetaan myönnettäväksi valtuuksiasiten, että niistä aiheutuu menoja yhteensä 3,2 mrd. euroa. Lähesneljännes menoista aiheutuu puolustusministeriön hallinnonalallaja lähes viidennes kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla.Edellisissä talousarvioissa myönnetyistä valtuuksista arvioidaanaiheutuvan menoja vuodesta 2006 alkaen yhteensä 8,9 mrd. euroa,josta v. 2006 aiheutuvien menojen osuus on noin 3,3 mrd. euroa.Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuutalousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä 8,3 mrd. euron määrärahatarve.Taulukko 14 ja kuvio 7 eivät sisällä talousarvion ulkopuolistenrahastojen valtuuksia. Niitä käsitellään luvussa 8.

Kuvio 7. Myönnettyjen valtuuksien käytöstä aiheutuneettai aiheutuvat menot, milj. euroa

5.4. Tiede- ja teknologiapolitiikka

Hallitus tukee talouskasvun osaamispohjaa lisäämällä tutkimuksenja tuotekehityksen voimavaroja ja parantamalla tutkimuksen ja sentaloudellisten sovellutusten yhteensovittamista. Kauppa- ja teollisuusministeriönsekä Suomen Akatemian tutkimusresursseja lisätään yhteensä 49,7milj. eurolla vuosina 2006—2007 sen lisäksi, mitä jo keväällä2003 tehty, vuoteen 2007 ulottuva kehyspäätös edellytti. Valtiontutkimusrahoitus tulee näiden päätösten jälkeen saavuttamaan valtiontiede- ja teknologianeuvoston suositteleman 1,7 mrd. euron tasonv. 2007. Tutkimusrahoituksen kehittämisen rinnalla panostetaan erityisestialoittavien, innovatiivisten kasvuyritysten riskirahoitukseen jayrityspalvelujen uudistamiseen. Yliopistojen perusrahoituksen lakisääteinenlisäysohjelma jatkuu vuoteen 2007.

Taulukko 15. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenkehitys, milj. euroa

Panostusten kohdennettu lisääminen on välttämätöntä avoimessakansainvälisessä kilpailutilanteessa. Huipputason tiedon ja osaamisenluominen ja niiden tehokas hyödyntäminen sosiaalisina ja teknologisinainnovaatioina ylläpitävät Suomen kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointiamyös tulevina vuosina.

Valtioneuvosto teki 7.4.2005 tiede- ja teknologianeuvoston valmistelunpohjalta periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisestakehittämisestä. Päätöksen taustalla on useiden selvitysmies- jaerityisraporttien ohella tiede- ja teknologianeuvoston strateginenlinjaus Suomen tieteen ja teknologian kansainvälistämisestä sekäpääministerin aloitteesta käynnistetyn Suomi maailmantaloudessa-selvityksen loppuraportti. Eri tahoilla tehty asiantuntijatyö onhyvin yksimielinen kehittämistoimien suuntaamisesta toimintojenpriorisoinnin, tutkimusorganisaatioiden kansainvälisen ja kansallisenprofiloitumisen sekä ennakointityöhön tukeutuvan valikoivan päätöksenteonvahvistamiseen.

Valtioneuvoston periaatepäätös on toimeenpanovaiheessa, jossakaikilta ministeriöiltä edellytetään strategisia kehittämis- jahyödyntämisohjelmia. Päätöksen toimeenpanon ensimmäiset varsinaisetseurantaraportit laaditaan 30.6.2006 mennessä. Siihen mennessä valmistuumyös keväällä 2005 käynnistynyt, tiede- ja teknologianeuvoston johdollatehtävä kansallisen osaamiskeskittymästrategian ja tutkimuksen kansalliseninfrastruktuuripolitiikan laatimistyö. Periaatepäätöksen toteuttamistoimienrinnalla hallinnonaloilla on käynnissä tärkeitä kehittämishankkeita,jotka tukevat kansallisia linjauksia. Näitä ovat Tekesin teknologiastrategiatyö,kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut innovaatiotoiminnanvahvistamiseen liittyvät teknologia- ja elinkeinopolitiikan hankkeet,opetusministeriön hallinnonalalla tutkijakouluja ja tutkijanurienkehittämistä koskeva valmistelutyö, yliopistojen perusrahoituksenjakoperusteiden uusiminen sekä koko teknistieteellisen korkeakoulutuksenja tutkimuksen kattava selvitys- ja kehittämistyö.

Kehittämistoimet palvelevat oman kehityksemme rinnalla yhteistyönvahvistamista EU:n tutkimus- ja teknologiaohjelmien piirissä. Komissiojulkisti 6.4.2005 esityksensä EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmaksi.Ohjelma kattaa esityksen mukaan vuodet 2007—2013. Esityson laadittu toteuttamaan Lissabonin strategian tavoitteita sekätutkimusrahoituksen määrän että esitettyjen ohjelmakokonaisuuksienosalta. Tutkimusrahoituksen kasvu on komission esityksessä erittäinmerkittävä, ja EU:n tuleva budjettikehys antaneekin 7. puiteohjelmalleahtaammat rajat. Puiteohjelmaesitykseen sisältyy tärkeänä uutenaosana tutkijalähtöinen, eurooppalaisen eturintamatutkimuksen vahvistamiseentähtäävä ohjelma, joka on tarkoitus antaa perustettavan Euroopantutkimusneuvoston, ERC:n, toteutettavaksi. Suomessa meneillään olevatkehittämistoimet lisäävät suomalaisten tutkijoiden, tutkijaryhmienja laitosten mahdollisuuksia osallistua menestyksellisesti myöstähän toimintamuotoon.

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinenja alueellinen tasapaino, jonka saavuttamiseksi eroja alueiden kehittämisedellytyksissäkavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminensekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Tavoitteisiin pyritäänohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla. Alueellista kehittämistyötä toteutetaansekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla alueellisillaohjelmilla. Hallitusohjelman mukaisesti on kesäkuussa 2005 aloitettuselvitystyö osaavan työvoiman saamisesta väestöä menettäville alueille.Talousarvioesityksen alueellisia vaikutuksia tarkastellaan lähemmin talousarvioesityksenliitteessä 2.

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet

Alueiden kehittämislain (602/2002) yhtenä tavoitteena on ohjataalueiden kehittämistä maakuntien ja valtakunnan tasolla siten, ettäkehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimistavuorovaikutteisen kokonaisuuden. Keskushallintotasolla järjestelmäänkuuluvat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset tavoitteetja ministeriöiden alueiden kehittämistä koskeva tavoitteiden jatoimenpiteiden määrittely.

Valtioneuvoston vuosille 2003—2007 päättämillä valtakunnallisillaalueiden kehittämisen tavoitteilla täydennetään ja täsmennetäänhallitusohjelman aluepoliittisia tavoitteita. Valtioneuvoston määräämätministeriöt ovat valmistelleet ensimmäiset hallinnonalansa alueidenkehittämistä ja alueellista toimintaa koskevat suunnitelmansa kehyskautta2006—2009 varten. Vastaavasti maakunnan liittojen johdollalaadituilla maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmilla ja niiden vuosittaisillatoteuttamissuunnitelmilla pyritään vaikuttamaan hallinnonalojenmenokehyksiin ja talousarvioesityksiin. Valtion osalta rahoitusmääritellään vuosittain kehys- ja budjettiprosessin yhteydessä.

Kansallinen aluepolitiikka

Aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinenkokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma ovat alueiden kehittämislaissa(602/2002) mainittuja määräaikaisia erityisohjelmia, jotka valtioneuvostohyväksyy. Hallitus antoi eduskunnalle kesäkuussa 2005 esityksenalueiden kehittämislain muuttamisesta, joka mahdollistaa näidenohjelmien jatkumisen myös vuoden 2006 jälkeen. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmienperusrahoitus sisältyy sisäasiainministeriön maakunnan kehittämisraha-momentille.Maakunnan kehittämisrahasta tullaan rahoittamaan myös seutukokeilunmukaisia hankkeita. Seutuhankkeen tavoitteena on kuntien seudullisenyhteistyön tukeminen. Osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelmannykyinen ohjelmakausi päättyy v. 2006. Vuonna 2007 alkavalla ohjelmakaudellaaluekeskusten kehittämistä jatketaan edelleen alueiden kehittämislainmukaisella aluekeskusohjelmalla. Valtioneuvosto on myös päättänytjatkaa alueiden kehittämislain mukaista huippuosaamisen hyödyntämiseenperustuvaa osaamiskeskusohjelmaa vuosina 2007—2013. Uudistettumaaseutupoliittinen kokonaisohjelma ”Elinvoimainen maaseutu — yhteinenvastuumme” on laadittu vuosille 2005—2008. Kokonaisohjelmaja sen pohjalta vuosille 2005—2006 laadittu erityisohjelmakeskittyvät laajan maaseutupolitiikan kysymyksiin ja maaseutupolitiikankehittämiseen. Saaristo-ohjelman tehtävä on hyödyntää saaristoja,merta, järviä, jokia ja rantaviivaa aluekehityksen edistämiseksi lähinnämaaseutumaisilla alueilla. Valtakunnallinen saaristo-ohjelma tullaanuudistamaan vuoden 2006 aikana.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Suomessa toimii neljä rakennerahastoa, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto(EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus-ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-O) ja kalatalouden ohjaamisenrahoitusväline (KOR). Rahastojen varat sisältyvät EU:n talousarvioon.Rahastoista myönnettävä tuki on pääosin avustusmuotoista. Rahoituksen saaminenrakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta.

Tavoite- ja yhteisöaloiteohjelmien toimeenpano perustuu valtioneuvostonesittämiin ja komission hyväksymiin ohjelma-asiakirjoihin. Tavoite1 -alueen väestöosuus koko väestöstä on 20,9 % ja tavoite2 -alueen 30,6 %. Siirtymäkauden alueiden, jotka ohjelmakaudella1995—1999 kuuluivat joko tavoite 2 tai tavoite 5b -alueisiin,mutta eivät kuulu ohjelmakauden 2000—2006 tavoite 2 -alueeseen,väestöosuus on 9,6 %. Siirtymäkauden alueiden EU-tuki päättyy vuoden2005 lopussa. Rahoituspäätöksiä ja maksatuksia voidaan kuitenkintehdä vuoden 2007 loppuun saakka. Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaantavoite 1 -alueen ulkopuolella.

Rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien osalta valtion talousarvioonbudjetoitavat määrärahat perustuvat ohjelma-asiakirjojen rahoitustaulukoihin,joihin v. 2004 lisättiin ns. suoritusvaraus. EU:n rakennerahastoistasaatavat tulot budjetoidaan valtion talousarvioon bruttoperiaatteenmukaisesti maksuviranomaisen tuloiksi ja menoiksi. Kunkin rakennerahastonrahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansallinen valtion rahoitusosuusbudjetoidaan ohjelmien toimeenpanoon osallistuvan hallinnonalanmenoksi yhdelle momentille.

EAKR:sta rahoitettavien yhteisöaloiteohjelmien (Interreg IIIja Urban II) EU-varat tulevat ohi valtion talousarvion suoraan ohjelmassanimetylle talousarviotalouden ulkopuolisille hallinto- ja maksuviranomaiselle.Näiden ohjelmien EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkinvaltion talousarvioon. Osa tuloutuvista EMOTR-O:n rahoitusosuuksistatavoite 1 -ohjelmissa ohjataan talousarvion ulkopuoliseen Maatilataloudenkehittämisrahastoon, josta rahoitetaan myös niihin liittyvä kansallinenvaltion rahoitusosuus. Ahvenanmaan maakunnassa toteutettavat tavoite2 ja 3 -ohjelmat kuuluvat maakunnan toimivaltaan, eivätkä näihinohjelmiin liittyvät varat sisälly valtion talousarvioon.

Nykyinen EU:n rakennerahastokausi päättyy vuoden 2006 lopussa.Ohjelmakauden 2000—2006 rahoituspäätöksiä ja maksatuksiavoidaan kuitenkin tehdä vuoden 2008 loppuun saakka.

Rakennerahastovarat vuoden 2006 talousarviossa

Rakennerahastoista arvioidaan v. 2006 ja aiemmin maksettujenmenojen perusteella saatavan tuloja valtion talousarvioon yhteensänoin 321 milj. euroa siten, että EAKR:n osuus olisi 129 milj. euroa,ESR:n 134 milj. euroa, EMOTR-O:n 33 milj. euroa ja KOR:in 5 milj.euroa.

Kuvio 8. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2006, milj. euroa

Vuonna 2006 ja aiemmin myönnettyjen myöntämisvaltuuksien aiheuttamiamaksatuksia varten talousarvioon sisältyy 557 milj. euroa määrärahaa,josta yhteensä 269 milj. euroa on EU:n rakennerahastojen menojaja 288 milj. euroa valtion rahoitusosuuden menoja varten. Tarkattiedot rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuksistaja määrärahoista löytyvät momenteilta 26.98.61, 30.10.61, 30.10.62,30.40.62, ja 34.05.61 sekä niiden taulukoista.

Kuvio 9. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2006