Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2006

1. YhteenvetoPDF-versio

Maailmantalouden kasvu on hidastumassa erittäin vahvan vuoden2004 jälkeen. Yhdysvalloissa talouspolitiikka on kiristymässä jakotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu heikentää kulutusmahdollisuuksia.Aasiassa talouskasvu on kuitenkin edelleen nopeaa. Raaka-ainehintojennousu on hidastunut, mutta öljytuotteiden hintojen ennakoidaan pysyvänkorkeina.

Euroalueen talouskasvu on ollut hidasta. Valuuttakurssin heikkeneminenvahvistaa vientisektorin kilpailukykyä ja rakenteellisten uudistustentuotantopotentiaalia lisäävien vaikutustenkin ennakoidaan hiljalleenalkavan näkyä. Kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan jäävän tänä vuonna1½ prosenttiin ja ensi vuonna vajaaseen kahteen prosenttiin.

Suomen talouskasvu vauhdittui 3,6 prosenttiin vuonna 2004. Kuluvanavuonna kasvua ovat hidastaneet metsäteollisuuden työsopimuskiistatja siten nettoviennin vaikutus kasvuun jääkin mitättömäksi. Taloudenkasvu on kotimaisen kysynnän varassa ja jää 2,1 prosenttiin. Ensivuonna talouskasvua lisää viennin vauhdittuminen ja bruttokansantuotteenkasvu ylittää 3 %. Työllisyysaste nousee 68,2 prosenttiin,mikä on osin suotuisan talouskehityksen ansiota. Toisaalta myöstyövoiman tarjonnan kasvu pysähtyy ikääntymisestä johtuen. Työttömyysastealenee 7,5 prosenttiin.

Finanssipolitiikka neutraalia

Talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen,jotta väestön ikääntymisestä johtuviin julkisen talouden menopaineisiinpystyttäisiin vastaamaan. Hallituksen talousarviot ovat tukeneetkotimaista kysyntää ja työllisyyttä veropäätösten ja talouden kasvuedellytyksiätukevien määrärahalisäysten avulla. Ensi vuoden talousarvioesitysei poikkea tästä. Kokonaisuudessaan julkisen talouden finanssipolitiikkakääntyy kuitenkin elvyttävästä liki neutraaliksi, kun kuntien jasosiaaliturvarahastojen rahoitusasemat vahvistuvat.

Hallitusohjelman tavoite valtiontalouden tasapainosta hallituskaudenloppuun mennessä on vaarassa jäädä saavuttamatta. Siksi onkin tärkeää,että valtion menokuri pitää. Valtiontalouden menopaineiden sekäikääntymisen vuoksi valtionhallinnossa pyritään nostamaan tuottavuutta mm.henkilöstön määrää supistamalla. Talousarvioesityksen mukaan henkilöstönmäärä supistuu hieman vuonna 2006.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat

Avointen työpaikkojen määrä on noussut 1980-luvun lopun tasolle,mutta työttömyysaste pysyy silti korkeana. Kohtaanto-ongelmat viestivättyömarkkinoiden rakenteellisista jäykkyyksistä. Vuoden 2006 alustavoimaan astuva työmarkkinatukiuudistus tuonee osaltaan ratkaisujaongelmaan, mutta rakenteellisiin muutoksiin on edelleen tarvetta.

Tuloarviot

Budjettitalouden tuloiksi ilman lainanottoa arvioidaan 38,8mrd. euroa v. 2006. Tämä on 5,2 % enemmän kuin vuoden 2005varsinaisessa talousarviossa. Valtion verotuloiksi arvioidaan 33,1mrd. euroa eli 2,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2005 varsinaisessatalousarviossa. Todellista nousua tuloissa on vähemmän, koska lisäyksestänoin miljardi euroa johtuu sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseenliittyvistä teknisistä muutoksista. Tällä muutoksella korjattuna budjettitaloudentulot ilman lainanottoa kasvavat 2,5 % ja verotulot 3,3 %vuoden 2005 varsinaisesta talousarviosta.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2006 ehdotetaan39,5 mrd. euroa, joka on 4,2 % enemmän kuin vuoden 2005varsinaisessa talousarviossa. Hinta- ja rakennemuutoksilla korjattu reaalikasvuon noin prosentin. Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti noin1½ %. Valtionvelan korkomenojen ennakoidaan supistuvaneuromääräisesti yli 8 %.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

  2004
tilinpäätös
2005
varsinainen talousarvio
2006
esitys
Muutos%
2005—2006
         
Tulo- ja varallisuusvero 12 300 11 973 12 153 2
Arvonlisävero 10 605 11 008 12 478 13
Muut verot 8 286 8 084 8 468 5
Muuttulot 7 303 5 851 5 736 -2
Yhteensä 38 493 36 916 38 835 5
Nettolainanottoja velanhallinta1) 32 940 617 -34
Tuloarviot yhteensä 38 525 37 855 39 452 4
         
Kulutusmenot 11 970 12 151 12 586 4
Siirtomenot 21 369 22 698 24 220 7
Sijoitusmenot 562 453 368 -19
Muutmenot 2 420 2 553 2 278 -11
Määrärahat yhteensä 36 320 37 855 39 452 4
         
Tilinpäätösylijäämä 2 205 - - -

1) Sisältää nettoutettuna42 milj. euroa velanhallinnan menoja vuonna 2004, 85 milj. euroavuonna 2005 ja 46 milj. euroa vuonna 2006.

Jakamaton varaus

Hallitus ehdottaa, että talousarvioesityksen kehykseen kuuluvatmenot ovat 29,6 mrd. euroa ja alittavat vuodelle 2006 asetetun vaalikaudenkehyksen 232 milj. eurolla. Tämä alitus on ns. jakamaton varaus,josta on tarkoitus rahoittaa lisäbudjettitarpeet vuodelle 2006.Jakamaton varaus on lähes saman suuruinen kuin vastaavat lisätalousarvioissabudjetoidut kehysmenot vuonna 2004. Aiempina vuosina lisäbudjeteillalisättyjen kehykseen luettavien menojen summa on ollut keskimäärinyli 400 milj. euroa.

Talouskasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta edistetään

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ehdotetut määrärahalisäyksetja veroratkaisut tukevat työllisyyttä. Hallitus pyrkii myös parantamaanvähävaraisten asemaa, edistämään talouskasvua sekä kehittämään koulutusta.Ensi vuonna työllisyyttä ja työllistymistä tuetaan varsin mittavintoimin. Ansiotuloverotusta kevennetään 840 milj. eurolla ja kotitalousvähennyksenvaikutusta laajennetaan 20—25 milj. eurolla. 55 vuottatäyttäneiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan 100 milj. euronmäärärahalisäyksellä. Pienituloisten aseman parantamiseen suunnataanvuositasolla 90 milj. euroa. Tämä toteutetaan poistamalla toimeentulotuenasumismenojen seitsemän prosentin omavastuu, korottamalla kansaneläkkeentasoa 5 eurolla, korottamalla vajaakuntoisten työosuusrahan verotontavähimmäismäärää 12 euroon, osoittamalla pitkäaikaistyöttömille kuntoutusrahaapäihdekuntoutuksen ajalta, tukemalla pitkäaikaistyöttömien työhönpaluuta asumistuen muutoksella, tukemalla nuorten paluuta takaisinkoulutukseen (Omakymppi-ohjelma), tukemalla vapautuvien vankienpaluuta yhteiskuntaan sekä nostamalla erityisryhmien asunto-olojenparantamisavustusvaltuutta. Nuorten työllistämiseen suunnataan 25milj. euroa. Joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi työmatkaliikenteessäotetaan käyttöön työsuhdematkalippu, jonka verotusarvo on 75 prosenttialipun käyvästä arvosta. Kevään 2005 kehyspäätöksessä talouskasvunedistämiseksi suunnattiin lisämäärärahoja vuodelle 2006 tutkimukseenja tuotekehitykseen. Ensi vuonna rahoitus nousee 83 milj. euroa,eli 6 %, vuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Kevään 2005kehyspäätökseen sisältyneessä koulutuksen kehittämisessä muutetaanammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmää.

Hallitus ehdottaa käytettäväksi kehyspäätöksen säännön mukaankäytettävissä olevat vajaan 90 milj. euron osakemyyntitulot perusradanpitoonja -tienpitoon sekä uusiin väylähankkeisiin kohdistuviin määrärahalisäyksiin.Uusina hankkeina aloitetaan Raahen meriväylä, Tampereen läntisenkehätien 2. vaihe ja Oulussa Hintta—Korvenkyläntie. Vuoden2006 talousarviossa määrärahasta käytetään vajaa 50 milj. euroaja vuoden 2007 talousarviossa loppuosuus, noin. 40 milj. euroa.Lisäksi vuonna 2006 aloitetaan Ilmalan ratapihan kunnostus sekäperusparannus Vihdin ja Porin välisellä tiellä.

Osana toimenpidekokonaisuutta, jolla lisätään ja nopeutetaanasuntotonttien saatavuutta ja kohtuullistetaan asuntojen hintatasoa,otetaan käyttöön korotettu kiinteistövero kokonaan rakentamattaoleville rakennuskelpoisille tonteille Helsingin seudulla.

Esityksen mukaan kehitysyhteistyöhön suunnataan ensi vuonna0,42 % bruttokansantulosta.

Palvelukeskusten perustaminen hallinnonaloille on osa valtiontaloudentehostamistoimenpiteitä. Sisäasiainministeriöön perustettiin jokuluvana vuonna talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden palvelukeskusja talousarviovuonna perustetaan palvelukeskukset oikeusministeriönsekä valtiovarainministeriön hallinnonaloille. Ympäristöministeriössätalous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja kootaan palveluyksikköön.Tukitoimintojen osalta tavoitteena on keskimäärin 40 prosentin kasvutuottavuudessa asiakas- ja työtyytyväisyyden pysyessä ennallaan.

Rahoitusjärjestelmiä uudistetaan

Työmarkkina- ja toimeentulotuen rahoituksen lisäksi vuoden 2006alusta uudistetaan sairausvakuutuksen rahoitusta sekä aloitetaankuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ensimmäinen vaihe.Sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksen tarkoituksenaon turvata sairauden perusteella myönnettävien etuuksien rahoituksenriittävyys tiivistämällä maksujen ja etuuksien välistä yhteyttä.

Kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa valtionja kuntien kustannustenjaon tarkistamista koskevia säännöksiä uudistetaan,otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystäkuvaava indeksi sekä tarkistetaan valtionosuuden määräytymisperusteita.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2006 on 0,6 mrd. euroa alijäämäinen,mikä katetaan ottamalla uutta velkaa. Koko valtiontalous on myös noin 0,6 mrd. euroa alijäämäinen, koska valtion talousarvion ulkopuolellaoleviin valtion rahastoihin arvioidaan syntyvän 88 milj. euron ylijäämä.Rahastotalouden ylijäämä on poikkeuksellisen pieni jo toista vuotta,sillä sitä heikentävät Asuntorahaston arvopaperistettujen lainojenlunastukset.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino,milj. euroa

  2004
tilinpäätös
2005
budjetoitu1)
2006
esitys
Muutos,% 2005—2006
         
Budjettitalous        
Tulot2) 38 493 37 524 38 835 3,5
Menot 36 320 38 027 39 452 3,7
Varsinainen alijäämä 2 173 -503 -617  
Velanhallinnanmenot (-) -42 -85 -46  
Nettorahoitustarve(-) 2 131 -588 -663  
         
Rahastotalous        
Tulot 4 350 4 434 4 522 2,0
Menot 3 970 4 390 4 434 1,0
Nettorahoitustarve(-) 380 44 88  
         
Valtiontalous3)        
Tulot 41 101 39 752 41 142 3,5
Menot 38 547 40 211 41 672 3,6
Nettorahoitustarve(-) 2 553 -544 -576  

1) Ml. vuoden 2005 lisätalousarvio. Budjettitaloudentuloarvio ei sisällä kumulatiivisen ylijäämän käyttöä.

2) Vuoden 2005 tulot eivät sisällä edellistenvuosien ylijäämän käyttöä.

3) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja jamenoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojenvuoksi.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtionhallinnon alijäämänarvioidaan olevan vajaa miljardi euroa, eli ½ % suhteessabruttokansantuotteeseen v. 2006.

Valtionvelka

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 2,2mrd. euroa. Tässä on laskua kuluvan vuoden varsinaisessa budjetinkorkomenoihin nähden 209 milj. euroa. Korkomenoja alentavat kuluvanvuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa päätetty velan 2,1 mrd.euron kuoletus sekä matalana pysyvä korkotaso.

Valtionvelka kasvoi v. 2004 euromääräisesti, mutta supistuisuhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuluvana vuonna valtionvelkasupistuu sekä euromääräisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen.Ensi vuonna valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee39 prosenttiin, vaikka velka kasvaakin euromääräisesti. Valtionvelanarvioidaan olevan vuoden 2006 lopussa 62,3 mrd. euroa.


Kuvio1. Valtion velan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino,milj. euroa Valtiontalous Kuvio1. Valtion velan kehitys, mrd. euroa ja % BKT:sta