Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatusPDF-versio

Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, yleissivistävälle koulutukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:

  • — Koulutuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat ja erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa kaventuvat
  • — Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen
  • — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.

Koulutuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat ja erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa kaventuvat

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Yhteiskunnan eheys, aktiivinen kansalaisuus sekä elinikäinen oppiminen vahvistuvat. Esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta, jolla alennetaan pieni- ja keskituloisten sekä monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy laadullisesti ja määrällisesti entisestään paranee
  • — Käynnistetään lukiokoulutuksen uudistaminen tavoitteena lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle
  • — Varmistetaan uusimuotoisen aikuisten perusopetuksen ja siihen sisältyvän luku- ja kirjoitustaidon opetuksen käynnistyminen vuoden 2018 alusta. Toteutetaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja kehittäviä toimenpiteitä
  • — Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista sekä lasten monilukutaitoa vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa ja kielikokeiluilla
  • — Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi
  • — Edistetään koulutuksen tasa-arvoa, mm. valtionavustuksin
  • — Osana hallituksen taiteen ja kulttuurin kärkihanketta parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen saavutettavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2006—2015 ja tavoite 2018

  2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20181)
tavoite
           
Lukutaito 547 536 524 526 538—550
Matematiikka 548 541 519 511 538—550
Luonnontiede 563 554 546 531 550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)

  2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20183)
tavoite
           
Pääalue Luonnontiede Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Lukutaito
Pistemäärä 31 29 33 41 20—28

1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.

2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.

3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)

  2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
2015
toteutuma
20182)
tavoite
           
Lukutaito 88 86 95 94 85—90
Matematiikka 81 82 85 82 75—80
Luonnontiede 86 89 93 96 85—90

1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.

2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2007, 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen, yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen

Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Yleissivistävässä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa on toteutettavana tai tekeillä useita strategia- ja lainsäädäntöhankkeita. Varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioidaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön valmistelua jatketaan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostaman kokonaisuuden (Educare) perustalta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta ja perheiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa
  • — Toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen tietotuotantoa ja toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto
  • — Lukiokoulutuksen erityiset koulutustehtävät toteutetaan lainsäädäntöuudistuksen mukaisesti syksystä 2018 lukien
  • — Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuutta turvataan eri keinoin
  • — Oppimisympäristöjen turvallisuutta edistetään käynnistämällä valtakunnallinen ohjelma oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.
Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat

Tavoitteena on uudistaa koulujen ja oppilaitosten pedagogiikkaa, opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Toimeenpannaan Uusi Peruskoulu -ohjelmaa. Hankkeessa uudistetaan peruskoulua, oppimisympäristöjä ja opetuksen digitalisaatiota
  • — Toteutetaan Uusi lukio — uskalla kokeilla -kehittämisohjelmaa jatkamalla tuntijakokokeilua ja lukion kehittämisverkoston toimintaa
  • — Laajennetaan oppimistapoja sekä uudistetaan pedagogiikkaa edistämällä yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti oppijalähtöisiä digitaalisia oppimistuotteita. Luodaan tapoja tukea avoimen oppimateriaalin tuotantoa ja levitystä. Kehitetään digitaalisen oppimisen ekosysteemi sekä vahvistetaan digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuuden edellytyksiä. Voimistetaan digitaalisiin oppimistuotteisiin keskittyvän avoimen ja kokeilevan kehittäjäkulttuurin toimintaedellytyksiä
  • — Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon uudistamisessa otetaan huomioon sitä koskevat työryhmäehdotukset. Toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tutkinnossa asteittain vuoteen 2019 mennessä
  • — Valtion rahoittamalla opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista. Painopisteinä ovat pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin uudistaminen ja kokeilut, kasvatuksen ja opetuksen tuki sekä kulttuurinen moninaisuus
  • — Edistetään oppilaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Oppilas- ja opiskelijamäärät vuosina 2015—2018

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
         
Varhaiskasvatus1) 211 037 213 050 213 550 215 000
Esiopetus2) 61 792 62 000 62 000 62 000
Perusopetus, oppivelvolliset2) 531 465 536 000 536 000 536 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet 1 977 2 863 3 040 3 990
Lisäopetus 999 1 750 1 500 860
Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 505 1 470 1 470 1 510
Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat 10 068 10 200 10 200 9 900
Maahanmuuttajien valmistava opetus 3) 3 481 3 100 10 830 4 300
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 855 2 000 2 000 2 000
Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma4) 95 520 101 000 96 000 95 700
Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma4) 6 000 5 800 5 610 7 500
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat 1 287 1 200 1 290 1 290

1) Kuntien järjestämä varhaiskasvatus, sisältää koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen lapset päiväkodissa ja perhepäivähoidossa.

2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät).

3) Vuodesta 2018 alkaen maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ei enää ole 17 vuotta täyttäneitä. Vuodesta 2017 alkaen oppilasmäärä on laskennallinen (arvio 26 suoritettua kurssia/vuosi).

4) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion, eikä yliopistojen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo. Vuoteen 2017 asti opiskelijamäärät ovat alle- ja yli 18-vuotiaana aloittaneita ja vuodesta 2018 alkaen nuorten ja aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevia.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 854 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Valtuus

Opetushallitus saa tehdä suomalais-venäläisen koulun uusista tiloista aiheutuvan vuokrasopimuksen siten, että koulun vuokramenot vuodesta 2021 alkaen ovat vuositasolla yhteensä enintään 2 710 000 euroa.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta. Uudistetaan koulukotien opetuksen järjestämisluvat.

Oppilasmäärät

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 806 791 816 816
Suomalais-venäläinen koulu 705 707 694 694
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 390 364 375 384
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 573 620 620 620
Koulukotien perusopetus 108 106 125 106
Helsingin eurooppalainen koulu 280 277 283 280
Yhteensä 2 862 2 865 2 913 2 900

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 1 410 1 348 1 569 1 739
— oppilaita 765 887 802 880
Tilapäinen opetus ja kuntoutus        
— tukijaksopäivät 3 492 3 354 4 025 4 060
— tukijaksojen oppilaat 435 438 456 450

Henkilötyövuodet

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 77,8 76,2 74 74
Suomalais-venäläinen koulu 85 82 79,5 79,5
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 606 567 585 585
Eurooppa-koulut 29 31 32 31
Helsingin eurooppalainen koulu 60 60 60 60
Työtyytyväisyys (1—5) - 4 4 4
Yhteensä 857,8 816,2 830,5 829,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 3 604 000
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 31 917 000
Koulukotien perusopetus 1 428 000
Eurooppa-koulut 1 603 000
Helsingin eurooppalainen koulu 2 302 000
Yhteensä 40 854 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 65 632 63 183 62 854
Bruttotulot 21 892 21 000 22 000
Nettomenot 43 740 42 183 40 854
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 15 270    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 14 612    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 103 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansanopistojen valtionosuuksiin (siirto momentille 29.10.31) -700
Opetushallituksen perustoiminnan turvaaminen (siirron palautus momentilta 29.01.02) 525
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 11
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirto momentille 29.10.30) -80
Suomalais-venäläisen koulun väliaikaiset väistötilat 192
Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirto momentille 29.10.20) -800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -98
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -19
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 20
Palkkaliukumasäästö -113
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -214
Työajan pidentäminen (Kiky) -14
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -46
Vuokrien indeksikorotus 27
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -14
Tasomuutos -2
Yhteensä -1 329

2018 talousarvio 40 854 000
2017 talousarvio 42 183 000
2016 tilinpäätös 43 082 000

(02.) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.01.03.



20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 38 407 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) enintään 408 000 euroa vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen kehittämis-, tutkimus-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

5) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) enintään 24 000 000 euroa digitaalisten oppimateriaalien käyttöönoton vauhdittamisesta, digioppimisen kokeiluista ja kehittämisestä, kielikokeiluista sekä taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 5 000 000 euroa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poistuminen -2 000
Kotkaniemen museon vuokra (siirto momentille 29.80.20) -115
Osaaminen ja koulutus: digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen 2 000
Vaativan erityisen tuen kehittäminen (siirto momentilta 29.10.01) 800
Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu 5 000
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.01.03) -1 300
Tasomuutos 6
Yhteensä 4 391

2018 talousarvio 38 407 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 34 016 000
2016 tilinpäätös 18 096 950

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 703 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 30 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen kielikylpytoimintaan

10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 200 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

12) enintään 16 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja lukiolain (629/1998) muuttamisesta. Valtionavustuksilla mahdollistetaan yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen strategisten tavoitteiden toteutumista.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS  
   
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus  
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 603 543 000
— kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (86 510 * 6 004,29 €) 519 431 000
— yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 220 * 6 347,90 €, sis. alv.) 58 528 000
— kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 760 * 3 360,57 €) 19 357 000
— yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 720 * 3 620,10 €, sis. alv.) 6 227 000
Kuntien rahoitusosuus -441 007 000
Valtionosuus 162 536 000
   
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus 52 049 000
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus 27 664 000
2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat 3 941 000
2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 070 000
2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 922 000
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset 44 724 000
2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset 182 522 000
2.9. Sisäoppilaitoslisä 1 999 000
2.10. Koulukotikorotus 967 000
2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
2.12. Lisäopetus 6 824 000
2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat 310 000
   
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 79 014 000
   
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
   
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 629 582 000
   
VALTIONAVUSTUKSET JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET  
   
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset  
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 5 575 000
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) 40 228 000
5.3. Kielikylpytoiminta (enintään) 842 000
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 076 000
   
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset  
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) 16 975 000
   
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset  
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 150 000
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 200 000
   
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset  
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 300 000
   
9. Hallituksen kärkihankkeet (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset avustukset ja muut menot)  
9.1. Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan (enintään) 300 000
   
Valtionavustukset ja hallituksen kärkihankkeet yhteensä 73 586 000
   
Yhteensä 703 168 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 6 518,15 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 070,92 euroa/opiskelija
Taiteen perusopetus 77,14 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 006 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuisten perusopetus, aiemmin TEM:n järjestämä opetus (siirto momentilta 32.30.51) 73
Kertaluonteisten erien nettomuutos valtionavustuksista -13 650
Kuntien tehtävien vähentäminen (lukio) -183
Kustannustason muutos 2018 (esi- ja perusopetus) -5 118
Kustannusten jaon tarkistus 2018 (taiteen perusopetus) 168
Kustannustenjaon tarkistus ja opiskelijamäärämuutos (lukio) -528
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirto momentilta 29.10.01) 80
Suomalaisten oppilaiden määrän kasvu Ruotsin ulkomaankouluissa 110
Suoritemäärän muutos (esi- ja perusopetus) -17 026
Valtionavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 25 000
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsin toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeminen 2 000
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) 700
Yhteensä -8 374

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 703 168 000
2017 talousarvio 711 542 000
2016 tilinpäätös 707 829 589

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 152 833 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 6 534 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt 

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 698 839 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 241 834 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 158 984 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 52 711 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 440 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että maahanmuuttajien tarpeisiin vastaava koulutusmalli voidaan luoda vapaan sivistystyön toimintana. Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen.

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa) 

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 80 284 000 3 012 000 83 296 000
Kansanopistot 43 343 000 3 322 000 46 665 000
Opintokeskukset 12 771 000 150 000 12 921 000
Kesäyliopistot 4 974 000 50 000 5 024 000
Maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavan koulutusmallin luominen 4 927 000 - 4 927 000
Yhteensä 146 299 000 6 534 000 152 833 000

Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 83,77 euroa/opetustunti
Kansanopistot 297,48 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset 123,58 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 156,94 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäverollisten suoritemäärien osuuden muutos 51
Kansanopistojen valtionosuuksiin (siirto momentilta 29.10.01) 700
Kertalisäyksen poistuminen -200
Kustannustason tarkistus 1 085
Maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavan koulutusmallin luominen (siirto momentilta 32.30.51) 4 927
Yhteensä 6 563

2018 talousarvio 152 833 000
2017 talousarvio 146 270 000
2016 tilinpäätös 157 610 744

51. (29.10.51 ja 52) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 263 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 268 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) 6 019 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle

3) 976 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yleissivistävän koulutuksen järjestöille 271 000
Kesälukioseura ry:lle 128 000
Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen 148 000
Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen 429 000
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 268 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 1 916 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 195 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 117 000
Karjalan Liitolle 131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 499 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 78 000
Yhteensä 7 263 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäysten poistuminen -330
Yhteensä -330

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 7 263 000
2017 talousarvio 7 593 000
2016 tilinpäätös 7 839 000

(52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.10.51.