Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksikköjen ja ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen.

Kasvupolitiikalla luodaan hallinnonalalla edellytyksiä yritysten uudistumiselle ja toimintaedellytysten parantumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, terveelle kilpailulle, työllistämiskynnyksen alentamiselle ja työnteon kannustavuudelle sekä työvoimahallinnon uudistamiselle työllistymistä tukevaksi.

Biotaloudella ja puhtailla ratkaisuilla luodaan uutta ja kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä edistetään kestävää kehitystä.

Kasvupolitiikka ulotetaan asiakaspalveluun asti yhdistämällä maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelut liiketoimintalähtöiseksi julkiseksi kasvupalveluksi.

Työ- ja elinkeinohallinto toteuttaa kasvupolitiikkaa eri toimenpiteissään ja palveluissaan kiinnittäen huomiota vaikuttavaan ja tulokselliseen toteuttamistapaan. Aktiivisen markkinavuoropuhelun kautta vahvistetaan yritysten kasvuhalukkuutta.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamisessa tavoitellaan kilpailun esteiden ja rajoitusten purkamista sekä lupa- ja viranomaismenettelyjen keventämistä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen keskeisenä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys: työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 prosenttiin, samalla työllisten määrä kasvaa 110 000 henkilöllä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kasvun tukemista.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:

  • — Kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä elinkeinoelämälle tuetaan sekä yritysten pääomamarkkinoita että innovaatiorahoitusta kehittämällä
  • — Kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan sekä kannustetaan yrityksiä kansainvälisille markkinoille
  • — Työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan
  • — Huolehditaan siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen
  • — Talouden kilpailullisuuteen ja markkinoiden toimivuuteen panostetaan
  • — Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti sekä positiivisissa että negatiivisissa rakennemuutostilanteissa.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 44 % vuosina 2014—2016. Naisten osuus eri työvoimapalveluiden aloittaneista on ollut seuraava: ammatillinen työvoimakoulutus 37 % vuonna 2016, 37 % vuonna 2015 ja 36 % vuonna 2014, kotoutumiskoulutus 55 % vuonna 2016 ja 60 % vuonna 2015 ja 59 % vuonna 2014, palkkatuettu työ 47 % vuonna 2016, 48 % vuonna 2015 ja 47 % vuonna 2014 ja starttiraha 46 % vuonna 2016, 48 % vuonna 2015 ja 46 % vuonna 2014. Omaehtoisen opiskelun aloittaneista naisia oli 59 % vuonna 2016 ja 60 % vuosina 2014—2015.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi. Kolmen ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 155 Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja 14 Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) osaksi rahoittamaa hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (78,7 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta puoli prosenttia (3,2 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 286 kpl (julkinen rahoitus 167,2 milj. euroa, 36 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 667 kpl (julkinen rahoitus 135,5 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta). Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 253 kpl (julkinen rahoitus 150,3 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 641 kpl (julkinen rahoitus 121,8 milj. euroa, 21 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR+ESR yht.) 45 kpl ja miesten asemaa parantavia 18 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa Kestävän kehityksen Agenda 2030 -selontekoa osaltaan käynnistämällä energia- ja ilmastostrategian toimeenpanon, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2018 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 55 milj. euroa energiatukivaltuutta, minkä lisäksi informaatio- ja edistämistoimintaan käytetään 3,5 milj. euroa. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 314 milj. euroa. Cleantech- ja biotalousratkaisujen edistämiseen käytetään hallituksen kärkihankerahoitusta 24 milj. euroa. Vuonna 2018 otetaan uutena käyttöön myös kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki, johon käytetään 2 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 240,515 270,515
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 500,000 1 000,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 146,823 156,823
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 127,800 70,000
32.40 Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 388,753 381,865
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 35,000 55,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Hallinto 476 381 372 007 270 324 -101 683 -27
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 559 33 558 33 054 -504 -2
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 193 012 172 660 168 025 -4 635 -3
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 3 695 4 939 4 939 0
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) 2 316 2 326 2 056 -270 -12
(22.) Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) 0
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 35 739 35 854 36 072 218 1
40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 13 371 14 143 17 651 3 508 25
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 8 007 8 507 8 507 0
(88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha) 4 182 0
(89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 182 500 100 000 -100 000 -100
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 894 512 868 816 895 861 27 045 3
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 665 31 557 30 714 -843 -3
06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 38 152 43 523 82 671 39 148 90
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 400 400 0
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 335 352 274 500 250 900 -23 600 -9
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 1 972 2 500 1 500 -1 000 -40
42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 024 4 100 5 000 900 22
43. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 30 000 43 000 49 000 6 000 14
44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 0
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) 36 044 64 643 56 159 -8 484 -13
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 15 444 40 300 42 300 2 000 5
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 91 770 87 303 89 303 2 000 2
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v) 118 118 0
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 97 977 82 462 96 986 14 524 18
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 141 613 139 900 141 000 1 100 1
(87.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 -5 000 -100
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000 29 500 35 000 5 500 19
89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000 20 000 11 800 -8 200 -41
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 763 232 596 884 489 626 -107 258 -18
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 164 737 173 131 162 576 -10 555 -6
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 598 495 423 753 327 050 -96 703 -23
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 65 407 76 401 79 731 3 330 4
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 969 10 619 11 188 569 5
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -2 920 6 055 8 297 2 242 37
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 647 19 482 19 071 -411 -2
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 4 731 4 731 4 731 0
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 897 892 822 -70 -8
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 2 085 2 572 2 572 0
52. Palkkaturva (arviomääräraha) 30 697 32 000 32 000 0
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 0
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 300 50 50 0
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 334 094 437 981 390 449 -47 532 -11
40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 11 000 10 000 -1 000 -9
(41.) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) 35 600 34 130 -34 130 -100
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 25 150 20 078 12 171 -7 907 -39
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 7 004 5 315 100 -5 215 -98
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 240 701 357 458 361 478 4 020 1
65. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 5 639 5 000 1 700 -3 300 -66
60. Energiapolitiikka 307 019 464 483 466 977 2 494 1
01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 821 6 407 6 513 106 2
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 500 3 500 1 000 40
40. Energiatuki (arviomääräraha) 53 572 70 076 57 694 -12 382 -18
41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 23 610 28 465 14 950 -13 515 -47
(42.) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 919 385 -385 -100
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 231 250 220 -30 -12
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 171 866 273 400 314 100 40 700 15
45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) 20 000 40 000 40 000 0
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 43 000 27 000 -16 000 -37
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 0
(87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 28 000 0
70. Kotouttaminen 133 477 233 876 248 556 14 680 6
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 168 1 631 1 631 0
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 131 309 232 245 246 925 14 680 6
Yhteensä 2 974 121 3 050 448 2 841 524 -208 924 -7
  Henkilöstön kokonaismäärä 7 699 7 600 7 400