Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Verotus ja tulli
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaksivaiheisen rajaamisen sijaan jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Hallitusohjelman mukaisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotipalveluihin osoitetaan lisärahoitusta.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2015
arvio
2016
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 484,92 8 675,06
6-vuotiaat euroa/asukas 8 940,00 9 196,48
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 266,05 7 543,09
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 471,90 12 946,42
16—18-vuotiaat euroa/asukas 3 975,89 4 129,97
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 035,28 1 063,97
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 129,17 2 183,79
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 717,11 5 905,02
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 19 112,65 19 799,69
Sairastavuuden mukaan 1 125,29 1 167,69
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 87,44 90,73
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 269,61 279,77
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 893,80 1 965,15
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 38,10 39,54
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 371,08 385,06
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 409,82 425,26
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 207,12 208,16
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 630,69 2 643,84
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 62,86 63,17

20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet 2 000 000
Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö 1 000 000
Yhteensä 3 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteinen uudelleenkohdentaminen 2 000
Siirto momentille 28.90.30 -1 855
Tasomuutos -6 610
Yhteensä -6 465

2016 talousarvio 3 000 000
2015 talousarvio 9 465 000
2014 tilinpäätös 16 995 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta korostaa, että tietojärjestelmien kehittäminen on välttämätön edellytys julkisten palveluiden parantamiselle ja niille merkittäville säästötavoitteille, joita etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen liittyy. Asetetuissa tavoitteissa ei onnistuta, mikäli tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten muuttuvia tarpeita nykyistä merkittävästi paremmin.

Käynnistyvä sote- ja itsehallintouudistus lisää tietojärjestelmäratkaisujen uusimisen, kehittämisen ja alueellisen yhtenäistämisen vaatimuksia. Jatkossa onkin edelleen tiivistettävä kehittämistä koskevaa kansallista ja alueellista yhteistyötä sekä virtaviivaistettava kehittämistyön kansallista ohjausta.

Valiokunta pitää hyvänä sote-ratkaisuun (7.11.2015) sisältyvää linjausta, jonka mukaan itsehallintoalueille perustetaan yhteiset valtakunnalliset ICT-palvelut. Tässä vaiheessa on tärkeää, että valtiovarainministeriö ohjaa uusien itsehallintoalueiden valmistelua ja tuottaa myös kuntien tarvitsemat tukipalvelut.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus on käynnistänyt julkisten palveluiden digitalisointia koskevan kärkihankkeen, sillä toimintatapojen digitalisointi on aivan keskeinen keino parantaa julkisen talouden tuottavuutta. Hankkeeseen osoitetaan ensi vuonna 27,5 milj. euroa (28.70.03), jota käytetään mm. kansallisen palveluarkkitehtuurikokonaisuuden kehittämiseen; tähän sisältyy palveluväylän, sähköisen identiteetin, tietoturvan ja palvelunäkymien kehittäminen ja ohjaus.

Palveluväylään kohdistuu varsin suuret odotukset, sillä se on laaja tiedonvälityspalvelu, jonka avulla julkinen hallinto ja yritykset voivat hyödyntää muita väylään liittyneitä palveluita ja tietovarantoja. Saadun selvityksen mukaan palveluväylän tuotantokäyttö alkoi marraskuussa ja kansalaisen palvelunäkymän kokeiluversio julkaistaan joulukuussa. Ensimmäisiä palveluita otetaan käyttöön keväällä 2016, ja sähköinen valtakirja valmistuu vuoden 2017 aikana. Valiokunta korostaa, että palveluväylän kehittämisen tulee niveltyä saumattomasti myös tulevien itsehallintoalueiden tietohallintoon ja sähköiseen asiointiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sähköisten palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon myös ne väestöryhmät (mm. maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja luottotiedot menettäneet henkilöt), joilla ei ole mahdollisuutta saada pankin asiakassuhteeseen perustuvia verkkopankkitunnuksia. Valiokunta korostaa uusien teknologien hyödyntämistä sekä myös henkilötunnusten nopeaa luomista maahan muuttaville, täällä työskenteleville tai opiskeleville.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 688 000 euroa ja vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 478 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös käyttöönottoihin ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tuotosten käyttöönotosta ja kehittämisen aikaisesta ylläpidosta Valtiokonttorissa. Kehittämisohjelman ylläpitokustannukset on tarkoitus kattaa vuodesta 2020 lähtien kokonaan määrärahasiirroilla eivätkä ylläpitokustannukset aiheuta lisämäärärahatarpeita.

Perustelujen muutoksella varmistetaan perustettavan maakuntahallinnon huomioiminen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämisessä.

Määrärahan peruuttaminen aiheutuu SADe-ohjelman päättymisestä ja ohjelman käyttämättä jääneiden määrärahojen peruuttamisesta. Peruutetuista määrärahoista uudelleenbudjetoidaan 2 933 000 euroa, joka siirretään momentille 28.90.30 aiemmissa talousarvioissa SADe-ohjelman toteuttamiseen siirretyn rahoituksen palautuksena.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2016 II lisätalousarvio 4 000 000
2016 talousarvio 3 000 000
2015 tilinpäätös 9 465 000
2014 tilinpäätös 16 995 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 688 000 euroa ja vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 478 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös käyttöönottoihin ja kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin.

22. Itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) itsehallintoalueiden valmisteluun sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien itsehallintoalueiden sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Muutostukihankkeet 300
Viestintä ja kenttätyö alueilla 100
Yhteensä 400

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Itsehallintoalueiden perustamisen valmistelu 400
Tasomuutos -600
Yhteensä -200

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 400 000
2015 talousarvio 600 000
2014 tilinpäätös 600 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Lisäys 400 000 euroa talousarvioesityksen 400 000 euroon nähden sekä määräaikaisen henkilöstön palkkausoikeuden muutos johtuu laajentuneesta tarpeesta tukea sote-uudistuksen valmistelua.


2016 talousarvio 800 000
2015 talousarvio 600 000
2014 tilinpäätös 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) itsehallintoalueiden valmisteluun sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 695 921
— ikärakenne 18 790 016
— sairastavuus 6 343 113
— työttömyys 496 766
— kaksikielisyys 99 502
— vieraskielisyys 587 460
— asukastiheys 195 683
— saaristoisuus 14 821
— koulutustausta 168 560
   
Kuntien rahoitusosuus -19 883 119
Valtionosuus 6 812 802
   
Lisäosat 312 448
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 683 745
   
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 29 034
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 1 628
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 666
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 1 177 748
Yhteensä 9 028 453

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,52. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2014/2015 asukasluku on 5 442 837.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,44 prosentista 25,52 prosenttiin vuonna 2016. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,15 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 40 000 000 euron leikkaukseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun siten, että valtionosuusprosentti on 100, sekä 0,20 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Määrärahan mitoituksessa on lain muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 21 300 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta. Hallitusohjelman mukaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaksivaiheisen rajaamisen sijaan jokaiselle lapselle säädetään oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 636 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta siten, että yksityisen hoidon tuen maksaminen rajataan puolipäiväiseksi silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Esitys ei vaikuta määrärahan mitoitukseen.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) muuttamisesta. Lain muutoksella toimeenpannaan kansallisesti vammaisia koskevan YK:n yleissopimuksen edellyttämät muutokset. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 820 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) muuttamisesta siten, että kuluttajapalveluiden valvontatehtävät siirtyvät kunnilta ja aluehallintovirastoilta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 867 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Valtioneuvoston asetusta erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (336/2011) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (782/2014) muutetaan siten, että eräitä vaativia toimenpiteitä ja vaativaa pävystystä keskitetään harvempiin terveydenhuollon toimintayksiköihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 12 860 000 euroa asetusten muutoksen johdosta.

Lisäksi asetusta lasten päivähoidosta (239/1973) muutetaan siten, että yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdetta nostetaan 1/7:stä 1/8:aan. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 470 000 euroa asetuksen muutoksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 675,06 euroa/as) 3 124 705
— 6-vuotiaat (9 196,48 euroa/as) 560 498
— 7—12-vuotiaat (7 543,09 euroa/as) 2 676 613
— 13—15-vuotiaat (12 946,42 euroa/as) 2 264 407
— 16—18-vuotiaat (4 129,97 euroa/as) 748 404
— 19—64-vuotiaat (1 063,97 euroa/as) 3 431 564
— 65—74-vuotiaat (2 183,79 euroa/as) 1 336 632
— 75—84-vuotiaat (5 905,02 euroa/as) 2 008 628
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 799,69 euroa/as) 2 638 566
Sairastavuuden mukaan (1 167,69 euroa/as) 6 343 113
Työttömyyden mukaan (90,73 euroa/as) 496 766
Kaksikielisyyden mukaan (279,77 euroa/as) 99 502
Vieraskielisyyden mukaan (1 965,15 euroa/as) 587 460
Asukastiheyden mukaan (39,54 euroa/as) 195 683
Saaristoisuuden mukaan (385,06 euroa/as) 14 821
Koulutustaustan mukaan (425,26 euroa/as) 168 560
Yhteensä 26 695 921

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 442 837
Rahoitusosuus, euroa/as 3 653,08
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 19 883 119

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (208,16 euroa/as) 112 395
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,17 euroa/as) 196 479
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 643,84 euroa/as) 3 574
Yhteensä 312 448

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 269 242 -585 497 683 745

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
67 514 -38 480 29 034
     
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely   1 628

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 301
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -11 103
— lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus -22 233
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus -2 917
— siirto momentille 29.01.02 -1 875
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -29 010
— indeksikorotuksen jäädytys -34 394
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -653
Vähennykset yhteensä -103 486
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio 262 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 30 200
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 500
Lisäykset yhteensä 1 281 234

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 666
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuisten hammashuollon säästötoimet -1 431
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (HO) -12 860
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 55 285
Edellisen hallituksen päättämä valtionosuuden vähennys -40 000
Itsemääräämisoikeuslainsäädännön toimeenpano -1 500
Kehitysvammalain muutos 820
Kirjastojen perustamiskustannusten siirto 3 500
Kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirtäminen kunnilta ja aluehallintovirastoilta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 1.5.2016 alkaen (siirto momentille 32.40.05) -867
Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (HO) 10 000
Muut muutokset -3 946
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 131
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset 200
Päivystysjärjestelmän uudistaminen -1 000
Siirto momentilta 28.90.20 1 855
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -6 636
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 269 055
Veroperustemuutosten kompensaatio 262 000
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos -6 470
Yhteensä 528 136

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 9 028 453 000
2015 talousarvio 8 500 317 000
2014 tilinpäätös 8 629 502 931

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 8 986 803 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 9 028 453 000 euroon nähden on 41 650 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 1 662 000 euroa liittyen verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen muuttumiseen ja 1 194 000 euroa liittyen laskentatekijöiden muutokseen sekä vähennyksenä 106 000 euroa liittyen hallituksen esitykseen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta ja 44 400 000 euroa valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen laskennan tarkentumiseen liittyen.


2016 talousarvio 8 986 803 000
2015 IV lisätalousarvio 550 000
2015 talousarvio 8 500 317 000
2014 tilinpäätös 8 629 502 931

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Kuntatalous on ollut viime vuodet kireä. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet yleisen suhdannetilanteen lisäksi muun muassa verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen. Taloustilanteen kiristyessä kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa monin tavoin ja kuntaverotusta on kiristetty tulorahoituksen vahvistamiseksi. Silti kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria.

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän tiukkana myös lähivuosina. Kuntien toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, ja väestön ikääntymisen rinnalla pitkittynyt taantuma lisää mm. työllisyydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi maahanmuuttajien määrän voimakas kasvu lisää kuntien kustannuksia merkittävästi ja tuo suuria paineita kuntien palvelurakenteen kestävyyteen ja toimivuuteen. Myös kotouttamiskorvaukset ovat jääneet selvästi jälkeen yleisestä hintakehityksestä.

Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että nykyisestä taloustilanteesta ja laajoista kustannusten leikkauksista huolimatta valtionosuuksia ei leikata nykytasosta, vaan valtionosuusprosentti nousee ensi vuonna 25,52 prosenttiin kuluvan vuoden 25,44 prosentista. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna noin 290 milj. euroa.

Kuntien peruspalveluiden järjestämiseen ehdotetaan noin 9 mrd. euron määrärahaa, joka on 486 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu johtuu pääasiassa valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta (225 milj. euroa) ja kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatiosta (262 milj. euroa). Kaikkiaan kuntien ja kuntayhtymien valtionapuihin osoitetaan ensi vuonna noin 11 mrd. euroa.

Kuntatalouden vahvistamiseen ja tasapainoon on kiinnitetty huomiota myös julkisen talouden suunnitelmassa, jossa asetetaan nyt ensimmäistä kertaa kuntataloutta koskeva tasapainotavoite. Sen mukaan kuntatalous saisi olla vuonna 2019 korkeintaan 0,5 prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.

Tasapainotavoitteen saavuttamisen tueksi hallitus on asettanut kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä aiheutuvaa painetta kuntien toimintamenoihin. Menorajoitteeseen liittyvien toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna 2.4.2015 annettuun julkisen talouden suunnitelmaan. Arviossa ei ole huomioitu vielä valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa kuntien tehtävien vähentämisestä eikä ennakoitu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vaikutuksia, joiden myös odotetaan vahvistavan kuntataloutta.

Kuntataloutta pyritään vahvistamaan myös kuntien tehtäviä karsimalla; tavoitteena on vähentää kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Kunnille ei myöskään anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia ilman, että kuntatalouden rahoitusasemaa vastaavasti vahvistetaan. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus.

Valiokunta pitää näitä linjauksia perusteltuina. Kunnilla on kuitenkin laaja itsehallinto, eikä valtio voi pelkästään omilla toimillaan varmistaa kuntatalouden tasapainottamista eikä hillitä kuntatalouden velkaantumista. Kuntien tulee toteuttaa niin rakenteellisia uudistuksia kuin myös parantaa tuottavuutta ja huolehtia investointien taloudellisesta toteuttamisesta. Valiokunta painottaa myös kustannustehokkaita toimintatapoja, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä ennaltaehkäisevien palveluiden tehostamista.

Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua. On myös tärkeää jatkaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä ja varmistua siitä, että kustannusten arviointi tehdään huolellisesti ja että arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat myös saavutettavissa. Tulevien menopaineiden hillitsemiseksi on keskeistä toteuttaa rakenteellisia uudistuksia mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valiokunta kannustaa hallitusta käynnistämään myös palvelujen tuottavuutta parantavia kuntakokeiluja.

Valiokunta painottaa myös kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa sekä elinvoimaisuutta parantavia toimia, jotta kunnat saavat verotuloja ja pystyvät entistä paremmin huolehtimaan palveluiden järjestämisestä.

Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan hallitus selvittää työvoimapalveluiden sekä resurssien siirtoa kuntien vastuulle vaikeimmin työllistyvien osalta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi on myös tärkeä arvioida huolellisesti työvoimapoliittisten toimenpiteiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 986 803 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 40 848 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 39 300 000 euroa liittyen lakeihin omaishoidon tuesta annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta, 10 000 000 euroa liittyen lakiin perhehoitolain muuttamisesta sekä 2 933 000 euroa palautuksena momentilta 28.90.20 ja vähennyksenä 11 385 000 euroa liittyen omais- ja perhehoidon kehittämiseen.

Määrärahan muutokseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,47 prosentista 25,61 prosenttiin vuonna 2016. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,14 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen niin, että valtionosuusprosentti on 100.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennetaan niin, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Sosiaalihuoltolakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että lakiin lisättäisiin säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2016. Määrärahan muutoksessa on lakien muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 39 300 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perhehoitolain (263/2015) muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkion nostamista 775 euroon ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisättäväksi vähintään kahteen vuorokauteen. Lisäksi ehdotetaan, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä voisi olla laissa säädetyin edellytyksin enintään seitsemän. Ehdotuksessa myös täsmennetään oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.7.2016. Määrärahan muutoksessa on lain muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 10 000 000 euroa.


2016 II lisätalousarvio 40 848 000
2016 talousarvio 8 986 803 000
2015 tilinpäätös 8 485 448 061
2014 tilinpäätös 8 629 502 931

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 40 848 000 euroa.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 25 574 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin.

Selvitysosa:Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yhdistymisavustus  
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta 5 200
— vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta 3 174
— vuoden 2014 kuntien yhdistymiset, 0 liitosta -
Yhteensä, 7 liitosta 8 374
Valtionosuusmenetysten kompensaatio  
— vuoden 2016 yhdistymiset -
— vuoden 2015 yhdistymiset 839
— vuoden 2014 yhdistymiset -
— vuoden 2013 yhdistymiset 15 361
— vuoden 2012 yhdistymiset -
Yhteensä 16 200
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 1 000
Kaikki yhteensä 25 574
  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
       
Kuntien yhdistymisiä - 3 4
Kuntien määrän vähennys - 3 4
Määräraha, milj. € 33,9 36,1 25,6
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € - 5,7 5,2

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaupunkiseutuselvitykset -200
Kuntarakennelain mukaiset selvitykset -600
Valtionosuusmenetysten kompensaatio -2 611
Yhdistymisavustukset -7 150
Yhteensä -10 561

2016 talousarvio 25 574 000
2015 talousarvio 36 135 000
2014 tilinpäätös 33 901 729

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 25 574 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntarakennelain 41 §:n mukaisiin yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa:Kuntarakennelain 41 §:ssä on säädetty, että kunnalle maksetaan avustusta lain 4 c—e §:ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittamalla selvitysalueella tai 4 i §:n 1 momentissa tarkoitetun ministeriön päätöksen perusteella niistä poikkeavalla alueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Lain 41 § on kumottu lailla 20.11.2015/1335, joka tuli voimaan 1.12.2015. Osa lain mukaisista, vuonna 2015 toteutetuista yhdistymisselvityksistä on valmistunut vasta vuoden 2015 lopussa, ja niitä koskevat selvitysavustukset ovat tulleet maksettaviksi vasta vuonna 2016. Näin ollen momentin 28.90.31 käyttöperustetta tulee laajentaa koskemaan myös kuntarakennelain 41 §:n mukaisia yhdistymisselvityksiä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio 25 574 000
2015 tilinpäätös 34 164 743
2014 tilinpäätös 33 901 729

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntarakennelain 41 §:n mukaisiin yhdistymisselvityksiin.

34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan kuntauudistukseen ja kuntien tehtävien arviointiin liittyviä kuntien velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettäviä paikallisia kokeiluja. Niiden avulla on tarkoitus vähentää kuntien velvoitteita. Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet.

Kokeilun tuloksia hyödynnetään kuntien tehtävien arviointityöryhmän työssä.


2016 talousarvio 520 000
2015 talousarvio 520 000
2014 tilinpäätös 520 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio 520 000
2015 tilinpäätös 520 000
2014 tilinpäätös 520 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin.