Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Talous on kääntynyt kasvuun kehittyvien maiden ohella myös suurissa teollisuusmaissa. Vahvat elvytystoimet piristivät useiden maiden kotimaista kysyntää viime vuoden jälkipuoliskolla ja toimien vaikutus on merkittävä vielä tänäkin vuonna. Maailman kokonaistuotannon kasvu yltänee v. 2010 lähelle viimeisen kymmenvuotisjakson keskimääräistä noin neljän prosentin vauhtia. Talouden kääntyminen kasvuun on kohentanut finanssimarkkinoiden tilaa suhteessa vuodenvaihteeseen 2008—2009, mutta aivan viime aikoina markkinoiden luottamus velkaantuneimpien euromaiden kykyyn suoriutua velvoitteistaan heikkeni jyrkästi. Ecofin-neuvoston sekä Euroopan keskuspankin päätökset 9.5.2010 näyttävät estäneen luottamuspulan laajenemisen, mutta vasta lähiviikot osoittavat sen, palautuuko luottamus euromaiden kykyyn tervehdyttää julkisen talouden tila ja sen heijastukset eurooppalaisen pankkijärjestelmän toimintakykyyn. Kreikan velkakriisi ja siitä talous- ja rahaliitolle aiheutuvat haasteet muodostavat riskin rahoitusmarkkinoiden vakaudelle koko maailmassa, eikä rahoituskustannusten nousua voi sulkea pois Suomessakaan. Lisäksi reaalitalouden kehitys jäisi heikommaksi niin Euroopassa kuin Suomessakin, mikäli rahoitusjärjestelmän kyky välittää rahoitusta sitä tarvitseville yrityksille, yhteisöille ja yksilöille vaikeutuisi kriisin laajentumisen seurauksena.

Suomen talouden kehitys seuraa pääosin muita kehittyneitä talouksia. Taantuma päättyi viime vuoden toisella puoliskolla, mutta elpyminen on ollut vaisua. Maailmantalouden toipumisen odotetaan piristävän ulkomaankauppaa ja kotitalouksien luottamuksen lisäävän yksityistä kulutusta. Elvytystoimet kasvattavat julkisia investointeja, mutta sitä vastoin vapaan kapasiteetin suuri määrä ja hitaasti elpyvät eurooppalaiset päämarkkinat painavat yksityisiä investointeja. Kotimaisen asuntorakentamisen kasvu pienentää kuitenkin kokonaisinvestointien supistumista. Kokonaistuotanto elpyy hitaasti ja talous kasvaa v. 2010 vain runsaan prosentin viime vuodesta. Suomen vienti romahti viime vuonna enemmän kuin kilpailijamaissa keskimäärin ja nopeasti nousseet työkustannukset vaikeuttavat markkinaosuuksien nostamista. Riskinä on, ettei Suomen vienti pääse maailmankaupan elpymiseen täysimääräisesti mukaan.

Työllisten määrä väheni viime vuonna, mutta hitaammin kuin odotettiin. Työvoiman kysyntä on tänä vuonna vaimeaa, joten työttömyys nousee keskimäärin n. 10 prosenttiin työvoimasta. Vähäiset kotimaiset hintapaineet ja lokakuussa 2009 toteutettu ruuan arvonlisäveronkevennys hidastavat kuluttajahintojen nousua. Inflaation ennustetaan kuitenkin kohoavan tänä vuonna n. 1,5 prosenttiin tuonti- ja asuntohintojen, korkojen nousun sekä 1.7.2010 voimaan tulevan arvonlisäverokantojen korottamisen seurauksena.

Tuloarviot

Lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä 843 milj. eurolla, joka pääosin aiheutuu aiempaa korkeammasta yhteisöveron tuloarviosta.

Yhteisöveron tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 712 milj. eurolla alkuvuoden kertymätietojen ja toimintaylijäämän kasvuennusteen korotuksen perusteella. Yhteisöjen ennakon täydennysmaksuja verovuodelta 2009 on kertynyt aiemmin arvioitua enemmän. Yhteisöveron lopullisen veron ennustetaan kasvavan toimintaylijäämän kasvua vastaavasti 17 prosenttia kuluvana vuonna, kun aiemmin kasvuksi ennustettiin 7 prosenttia.

Suomen Pankki tulouttaa valtiolle voitostaan 110 milj. euroa aiemmin arvioitua enemmän.

Tasapaino ja valtionvelka

Valtion kassaa ehdotetaan pienennettäväksi tulouttamalla valtion vuoden 2009 tilinpäätöksen osoittamasta varainhoitovuosilta 2008 ja 2009 kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen yhteensä 1 355 milj. euroa.

Varsinaisten tulojen 843 milj. euron nousu, määrärahojen 328 milj. euron nettolisäys ja kumulatiivisen ylijäämän 1 355 milj. euron käyttö huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottotarve alenee 1 871 milj. eurolla. Valtion nettolainanotto v. 2010 olisi n. 12,0 mrd. euroa. Tämän seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan reilut 76 mrd. euroa, mikä on n. 43 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
  2009
Tilinpäätös
2010
Hyväksytty
talousarvio (TA+LTA:t)
2010
Hallituksen
esitys
2010
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
46 897 52 153 328 52 481
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 872 2 076 -100 1 976
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
37 534 38 300 2 198 40 499
— Verotulot 31 534 32 013 713 32 726
— Muut tulot 6 000 6 288 130 6 418
— Kumulatiivisen ylijäämän käyttö - - 1 355 1 355
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
10 264 13 853 -1 871 11 982
— Nettolainanotto 10 426 13 903 -1 871 12 032
— Siirto valtionvarastosta valtion ydinjätehuoltorahastoon -180 - - -
— Velanhallinta 18 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Vuoden 2010 kehystasoa tarkistetaan hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Yhteensä n. -79,9 milj. euron tarkistusten jälkeen vuoden 2010 menokehys on 36 905 milj. euroa.

Lisätalousarvioesitys sisältää yhteensä n. 29,5 milj. euron määrärahalisäykset virastojen toimintamenoihin vuodelle 2010. Lisäyksillä katetaan valtion v. 2007 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen perustuvasta samapalkkaerästä sekä 28.3.2010 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen sisältyvistä korotuksista aiheutuvat lisämenot. Lisäksi yliopistojen vuoden 2010 valtion rahoitusta ehdotetaan korotettavaksi n. 7,6 milj. eurolla valtionhallinnon sopimuskorotuksia vastaavasti.

Lisätalousarvioesityksessä kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi nettomääräisesti 76,6 milj. eurolla, jolloin vuoden 2010 kehysmenojen taso nousee yhteensä 36 820 milj. euroon. Jakamaton varaus myöhemmin vuoden 2010 aikana ilmeneville määrärahatarpeille on 84,9 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa
Momentti Asia 2010 2011
       
Hallinnonalat yhteensä Uuden virka- ja työehtosopimuksen ja samapalkkaerän vaikutus. 29,5 29,5
29.40.50 Uuden virka- ja työehtosopimuksen vaikutus yliopistojen vuoden 2010 valtionrahoituksen tasoon. 7,6 7,6
30.60.42, 35.10.52 Metsähallituksen, metsäkeskusten ja Tapion viranomaistehtäviin palkkaratkaisun vaikutus. 0,3 0,3
27.10.01, 27.10.18, 27.30.20 Puolustusmenojen hintatasotarkistus vuoden 2009 toteutuneen hintakehityksen mukaan. -13,0 (-13,0)1)
  Puolustusmenojen kertaluonteinen hintatasotarkistus vuoden 2008 toteutuneen hintakehityksen mukaan. 26,6  
  Puolustusmenojen kertaluonteinen hintatasotarkistus vuoden 2009 toteutuneen hintakehityksen mukaan. -13,0  
27.10.18 Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien menojen ajoitusmuutokset johtuen pääosin FMS-sopimusten viivästyneistä toimitusaikatauluista ja miinantorjunta-aluksen myöhentyneestä toimitus- ja maksuaikataulusta. -119,3 85,2
29.40.50 Siirto kehyksen ulkopuoliselta momentilta 32.01.29 yliopistojen arvonlisäverokompensaatioon. 1,0 1,0
30.01.22 Momentti muutetaan nettobudjetoiduksi. -0,6 -0,6
30.30.41 Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämiseksi varatun valtionavun arvonlisämeno-osuuden siirto kehyksen ulkopuoliselta arvonlisäveromomentilta 30.01.29. 0,9 0,9
31.10.34 Länsimetron viivästyneen suunnittelun takia uudelleenbudjetoidaan v. 2008 myönnetty ja käyttämättä jäänyt määräraha. 2,8  
       
  Aiemman, vuoden 2009 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä puolustusmenoihin tehdyn hintatasotarkistuksen korjaus vuoden 2008 toteuman osalta. -2,7 -2,7

1) Korjaus vuodelle 2011 tehty jo 30.3.2010 kehyspäätöksen yhteydessä.

Tuomioistuinten toimintamenot

Käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotetaan 0,9 milj. euron lisäystä. Asioiden käsittelyä on hidastanut summaaristen asioiden määrän kasvu.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvät menot

Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseksi ehdotetaan 2,6 milj. euron määrärahalisäystä johtuen mm. maksutulojen vähentymisestä. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan 30,5 milj. euron lisäystä johtuen vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän noususta. Vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa arvioitiin, että vastaanoton piirissä olisi v. 2010 keskimäärin 5 100 henkilöä. Alkuvuoden toteutumatietojen perusteella arvioidaan kuitenkin, että vastaanoton piirissä tulee olemaan keskimäärin 5 400 henkilöä. Lisäksi turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen paluun edistämiseen ehdotetaan 0,4 milj. euroa.

Puolustusmäärärahat

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja vähennetään yhteensä n. 113 milj. euroa. Määrärahavähennys perustuu pääosin tilausvaltuuksien ajoitusta koskeviin muutoksiin, jotka aiheutuvat mm. FMS-sopimusten (Foreign Military Sales) viivästyneistä toimitusaikatauluista ja puolustusvoimille toimitettavan miinantorjunta-aluksen myöhentyneestä toimitus- ja maksuaikataulusta.

Laina Latvialle

Latvian valtiolle ehdotetaan myönnettäväksi lainaa 324 milj. euroa, joka on Suomen osuus Latvialle sovitusta yhteensä 7,5 mrd. euron talouden vakautuspaketista. Lainan koroksi on sovittu kolmen kuukauden euribor + 2,75 %-yksikköä ja lainan ensimmäinen erä on määrä myöntää vuoden 2010 kesäkuussa.

Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöille ehdotetaan oikeutta luovuttaa 23,5 milj. euron kauppahinnalla tontteja Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiö Eteralle Töölönlahdelta Helsingistä.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärää lisätään 1 750 opiskelijalla nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi, mistä johtuen ammatillisen koulutuksen määrärahat kasvavat 7,7 milj. eurolla.

Yliopistojen valtionrahoitus

Yliopistojen toimintaan kohdennettavaa valtionrahoitusta lisätään 24,6 milj. eurolla. Pääosa lisäyksestä, eli vajaat 17 milj. euroa, aiheutuu yliopistojen arvonlisäverokompensaation määrän tarkentumisesta.

Maatalouden ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan valtuudet

Ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan valtuuksia ehdotetaan korotettaviksi yhteensä 85,2 milj. eurolla. Valtuuksien korotusten johdosta ei ehdoteta lisämäärärahaa. Korotukset johtuvat siitä, että maatilan peltoalan pienen lisäyksen seurauksena koko peltoala ja sille maksettu tuki kirjautuvat uutena sitoumuksena ja uutena valtuutena. Vastaavasti aiemmin sidottua valtuutta ja siitä aiheutuvia menoja jää toteutumatta. Peltoalamuutosten ennakointia pyritään parantamaan ja tukijärjestelmää kehittämään siten, että valtuudet voidaan vastaisuudessa jo talousarvion yhteydessä mitoittaa riittäviksi.

Perusväylänpito ja liikennehankkeet

Perusväylänpidon määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 4 milj. eurolla jäänmurron lisääntyneiden kustannusten johdosta. Lisäksi perusväylänpidon määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 3,8 milj. eurolla EU:n TEN-avustusten tuloutusmääriä vastaavasti. Liikenneväylien maanhankintoihin ehdotetaan lisättäväksi 10,2 milj. euroa.

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimus valtatien 14 Savonlinnan keskustan toisen vaiheen rakentamisesta 80 milj. euron määrästä. Lisäksi eräiden liikennehankkeiden viivästymisten johdosta niiden määrärahatarpeita tarkistetaan siten, että määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 13,8 milj. eurolla.

Maatalouden valvontatehtävät

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 2,4 milj. euron kertaluonteista lisäystä maatalouden valvontatehtäviin.

Teollisuussijoituksen pääomitus

Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoitukseen sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Rahoitus Kansaneläkelaitokselle

Aiemmin arvioitua suurempien kustannusten kattamiseksi ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle osoitettavaksi vammaisten tulkkauspalvelujen siirron valmisteluun 1,2 milj. euron lisämäärärahaa. Samoin Kansaneläkelaitoksen käyttöön sosiaaliturvan yleisrahaston arvioitua suurempien toimintakulujen kattamiseen ehdotetaan 6,7 milj. euron lisämäärärahaa.

Luontokeskushankkeet

Metsähallitukselle ehdotetaan 1,2 milj. euron määrärahaa Liminganlahden luontokeskuksen rakentamishankkeen valtion rahoitusosuudeksi. Nuuksiokeskus Oy:n osakepääoman korottamisen edellyttämän valtion rahoitusosuuden maksamiseen ehdotetaan 2,3 milj. euron määrärahaa Nuuksion luontokeskuksen kustannusarvion nousun johdosta.

Lisäyksiä ympäristönsuojeluun

Haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyratkaisujen edellyttämään neuvontaan ehdotetaan 1 milj. euron määrärahalisäystä. Vuoden 2010 lopussa valmistuvan monitoimialuksen öljynkeräysjärjestelmän hankintaan ehdotetaan 2 milj. euroa. Hankintaan haetaan korvausta öljysuojarahastosta.

IT-hankkeet ja -hankinnat

Verohallinnon strategisten IT-hankkeiden kustannusten arvioidaan nousevan kuluvana vuonna n. 14 milj. euroon, jonka johdosta momentin päätösosasta ehdotetaan poistettavaksi 10 milj. euron rajoitus.

Tuottavuuden edistämiseen tarkoitetusta rahoituksesta ehdotetaan siirrettäväksi 0,5 milj. euroa Valtion aluehallintovirastolle lähinnä sähköisen asioinnin kehittämishankkeiden toteuttamiseen sekä 2 milj. euroa Rajavartiolaitoksen rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin.

Opetushallituksen toimintamenomäärärahaan ehdotetaan 0,45 milj. euroa opiskelijahakujärjestelmien kohonneiden ylläpitokustannusten korvaamiseen.

Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisten menojen määrärahan perusteluja muutetaan siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä vuodesta 2010 alkaen sopimuksia uuden supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi.

Terveydenhuollon sähköisen asiakastietoarkiston ja siihen liittyvien kansallisten palvelujen rakentamiseen ja ylläpitoon ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle osoitettavaksi 3,5 milj. euron lisämäärärahaa. Samaan kokonaisuuteen liittyen ehdotetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle varmennepalvelujen toteuttamiseen 1,5 milj. euron lisämäärärahaa.

Eräiden määrärahojen tarkistaminen

Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan lisämäärärahaa 5,5 milj. euroa.

Ahvenanmaan tasoitusmaksua ehdotetaan korotettavaksi 7,8 milj. eurolla valtion vuoden 2010 talousarviossa arvioitujen tulojen kasvun johdosta sekä maakunnalle maksettavaa verohyvitystä vähennettäväksi 21,8 milj. eurolla vuoden 2008 verohyvityksen vahvistamisen johdosta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahan taso on vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän kotikuntakorvausten käyttöönoton aiheuttamien määrärahamuutosten johdosta jäänyt 45,9 milj. euroa pienemmäksi kuin mitä sen olisi pitänyt olla. Lisäksi määrärahaan ehdotetaan lisäystä 1,2 milj. euroa yliopistouudistukseen liittyvien kotikuntakorvausten arvonlisävero-osuuksien ja 1,7 milj. euroa sosiaali- ja terveydenhuollon laskentaperusteiden tarkentumisen johdosta. Toisaalta määrärahan tasoon ehdotetaan 6,3 milj. euron vähennystä elatustuen takaisinperinnän palautusten tarkentumisesta johtuen. Yhteensä määrärahaan ehdotetaan nettona lisäystä 42,5 milj. euroa.

Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ja vuoden 2010 vahinkojen estämistoimiin, seurantaan ja tutkimukseen ehdotetaan lisäystä 2 milj. euroa. Vuonna 2009 on kertynyt lisäystä vastaavasti hirvieläinten metsästysmaksutuloylijäämää.

Tekesin rahoitusvaltuuksissa ja määrärahoissa on varauduttu eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden rahoittamiseen EU:sta saatavia tuloja vastaavasti. Näiden tuloarvioiden pienenemisen vuoksi Tekesin rahoitusvaltuuksiin ja määrärahoihin ehdotetaan 4,5 milj. euron vähennystä.

Muutosturvan toimenpiteisiin ehdotetaan 7,5 milj. euron lisäystä. Lisäys lisää toimenpiteiden piirissä olevien määrää n. 800 henkilöllä keskimäärin kuukaudessa.

Työttömyyskehitystä ja työttömyysturvaetuuksien käyttöä koskevien arvioiden täsmentymisen vuoksi ehdotetaan työttömyysturvalain mukaisen perusturvan rahoitukseen 24 milj. euron lisämäärärahaa. Työmarkkinatuen tarvearvion alentumisen vuoksi voidaan samalla ehdottaa 21 milj. euron vähennystä työmarkkinatuen rahoitukseen.

Valtionvelan korkomenoarvioarvio on alentunut lähinnä markkinakorkojen matalan tason vuoksi 100 milj. eurolla.

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 122 249 000 - 122 249 000
22. Tasavallan presidentti 15 323 000 100 000 15 423 000
23. Valtioneuvoston kanslia 78 296 000 228 000 78 524 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 189 860 000 803 000 1 190 663 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 792 410 000 12 790 000 805 200 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 271 260 000 42 073 000 1 313 333 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 716 325 000 -113 156 000 2 603 169 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 469 020 000 355 993 000 16 825 013 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 259 596 000 35 726 000 6 295 322 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 833 998 000 4 108 000 2 838 106 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
2 214 952 000 38 791 000 2 253 743 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala
4 266 266 000 25 923 000 4 292 189 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 532 247 000 17 327 000 11 549 574 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 315 523 000 6 917 000 322 440 000
36. Valtionvelan korot 2 076 000 000 -100 000 000 1 976 000 000
Yhteensä 52 153 325 000 327 623 000 52 480 948 000

Eduskunnan vuodelle 2010 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
  Osasto Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 32 012 699 000 712 950 000 32 725 649 000
12. Sekalaiset tulot 4 708 934 000 20 377 000 4 729 311 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 1 316 700 000 110 000 000 1 426 700 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 261 900 000 1 355 000 000 1 616 900 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 38 300 233 000 2 198 327 000 40 498 560 000
         
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 13 853 092 000 -1 870 704 000 11 982 388 000
Yhteensä 52 153 325 000 327 623 000 52 480 948 000