Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

Talouden näkymät

Maailmantalous on taantumassa ja uusi nousu näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua myöhemmäksi. Runsaan vuoden verran jatkunut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syksyllä 2008 ja loka-marraskuussa sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Kaupan ja rahoituksen globalisoitumisesta johtuen kaikki talousalueet kohtaavat laskusuhdanteen samanaikaisesti. Massiiviset ja laaja-alaiset tukitoimet syksyllä 2008 rauhoittivat pankkien välisiä lyhyen rahan markkinoita, mutta eivät ole vielä juuri helpottaneet luottomarkkinoiden tilaa etenkään yritysasiakkaiden kannalta. Rahoituskriisi on levinnyt reaalitalouteen, mikä voimistaa alaspäin vievää kierrettä. Mittavat maailmanlaajuiset raha- ja finanssipoliittiset elvytystoimet luovat kuitenkin pohjaa talouden uudelle nousulle, mutta nopeimmillaankin käänne voisi tapahtua vasta kuluvan vuoden lopulla.

Kotimaisen kansantuotteen kasvu hidastui nopeasti vuoden 2008 loppua kohti, kun rahoituksen hinnan nousu ja asuntomarkkinoiden kysynnän hiipuminen käänsivät rakennusmarkkinat laskuun. Negatiivista vaikutusta syvensi vientimarkkinoiden nopea ja laaja hyytyminen, joka johti uusien tilausten sekä teollisuustuotannon laskuun. Käänne vuoden 2008 lopulla oli jyrkkä, mikä merkitsi heikkoa lähtötilannetta alkaneelle vuodelle.

Rakentamisen, muun investointitoiminnan ja viennin supistuminen johtaa työttömyyden kasvuun, joka nousee kuluvana vuonna keskimäärin yli 8 prosenttiin työvoimasta. Tämä lisää kotitalouksien varovaisuutta ja siten säästämistä. Inflaatio hidastuu nopeasti erityisesti energiakustannusten alentumisen sekä korkojen laskun seurauksena ja keskimäärin kuluttajahinnat nousevat vuonna 2009 noin prosentin. Inflaation hidastumisen, ansioiden nousun sekä työn ja eläketulon verotuksen keventämisen seurauksena kohentuva ostovoiman lisäys ei kuluttajien varovaisuuden seurauksena suuntaudu kokonaisuudessaan kulutukseen ja kokonaistuotantoa lisää siten vain julkisen kysynnän kasvu. Kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna yli 2 prosenttia, vaikka lisätalousarvioesityksen elvytystoimenpiteet pienentävät talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Viennin kehityksestä riippuvaisena maana Suomen talouden toipuminen kytkeytyy vientikysynnän palautumiseen. Mikäli maailmantalous elpyy odotetusti vuoden jälkipuoliskolla, myös meneillään olevan laskusuhdanteen pohja saavutettaneen vielä tämän vuoden puolella. Elpyminen voi olla vahvaakin, sillä lopputuotevarastoja on laskusuhdanteen aikana sopeutettu pieniksi.

Julkisen talouden rahoitusasema oli vielä vuonna 2008 varsin vahva. Jyrkkä suhdannekäänne sekä voimakkaat elvytystoimet pienentävät kuitenkin ylijäämiä nopeasti, ja jo tänä vuonna julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä sulaa pois. Euroopan komission tuoreen ennusteen mukaan lähes kaikki muutkin EU-maat ovat alijäämäisiä sekä tänä että ensi vuonna. Komissio arvioi, että vuonna 2009 euroalueen alijäämä painuu 4 prosenttiin ja velkasuhde nousee yli 70 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Selvimmin ja nopeimmin julkisen talouden tilan heikkeneminen Suomessa näkyy valtiontaloudessa ja siellä ennen muuta suhdanneherkkien verotulojen, kuten yhteisöverojen ja luovutusvoitoista maksettavien verojen, kertymissä. Myös omaisuustulot supistuvat huomattavasti viime vuosien korkealta tasolta. Valtiontalouden kehysten ulkopuolisen menot, kuten työttömyyden hoitoon liittyvät menot ja elvytystoimiin liittyvät finanssisijoitukset, kasvavat, samoin kehyksiin kuuluvat elvytystoimet mm. liikennehankkeisiin. Vuoden 2009 kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä on -2,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Myös kuntatalous painuu tänä vuonna alijäämäiseksi. Taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa ensi vaiheessa erityisesti niiden kuntien talouteen, joiden riippuvuus yhteisöverosta on suuri. Kuntatalouden tila uhkaa heikentyä laajemmin vuonna 2010 mikäli menokehitystä ei kyetä hillitsemään. Julkisyhteisöjen tilinpidon mukainen alijäämä on -0,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2009.

Julkinen velka, joka vuonna 2008 oli kansainvälisesti verrattuna pieni, arviolta 33 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, lisääntyy tänä vuonna tuntuvasti. Valtion velanoton lisäksi myös kuntien velkaantuneisuus kasvaa ja julkisen velan suhde BKT:seen noussee ainakin 5 prosenttiyksikköä 38 prosenttiin.