Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       04. Tarkastuslautakunta
       07. Työterveyslaitos
       08. Kansanterveyslaitos
       10. Säteilyturvakeskus
       11. Lääkelaitos
       12. Valtion koulukodit
       17. Työttömyysturva
       18. Sairausvakuutus
       19. Eläkevakuutus
       20. Tapaturmavakuutus
       57. Lomatoiminta

Talousarvioesitys 2002

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Kansantalouden voimakas kasvu, kohentunut työllisyys sekä rakenteelliset uudistukset ovat keventäneet sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menopaineita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä on kasvanut edelleen. Suomen sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus on painunut alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2002 se on arviolta 23,8 %.

Kansainvälisten ja kansallisten muutostekijöiden pohjalta merkittävimpiä sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, globalisoituminen, kansantalouden kehitys, työllisyys, pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto sekä alueellinen kehitys. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien strategiset painotukset voidaan tiivistää seuraaviin asiakokonaisuuksiin: väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Sosiaalisen hyvinvoinnin kulmakivinä ovat työ- ja toimintakyvyn ylläpito sekä omatoimisuus. Lähtökohtana on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen. Sosiaaliturva tukee osaltaan ihmisten mahdollisuuksia oman elämänsä hallintaan sekä aktiivista osallistumista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien kehittämistoimenpiteiden perustana on hallituksen vuonna 1999 hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000—2003.

Perustehtäviensä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on asettanut vuoden 2002 toiminnalle seuraavat strategiset yleistavoitteet:

  • Sosiaaliturvan kannustavuus ja rahoitus.
  • Työssä jaksaminen ja jatkaminen.
  • Syrjäytymisen ehkäisy ja katkaisu.
  • Terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen.
  • Tasa-arvon vahvistaminen.
  • Ohjauksen ja valvonnan tehostaminen.

Toiminnan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi tavoitteet ovat samat kuin kahtena edellisenä vuotena. Tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan strategisten yleistavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista. Tavoiteasettelussa on otettu myös huomioon sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2001 keväällä julkaiseman sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 -asiakirjan painotukset.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000—2002



v. 2000
tilinpäätös
1000 €
v. 2001
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2002
esitys
1000 €

Muutos 2001—2002
    1000 € %







01.
Sosiaali- ja terveysministeriö
39 516
46 025
50 905
4 880
11
02.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
18 689
19 392
22 980
3 588
19
03.
Työttömyysturvalautakunta
1 518
1 622
1 697
75
5
04.
Tarkastuslautakunta
1 377
1 431
1 552
121
8
06.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
3 249
3 207
3 860
653
20
07.
Työterveyslaitos
33 528
32 797
34 320
1 523
5
08.
Kansanterveyslaitos
29 078
31 469
33 929
2 460
8
09.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
3 903
4 154
4 377
223
5
10.
Säteilyturvakeskus
9 053
9 318
10 417
1 099
12
11.
Lääkelaitos
1 395
1 246
1 333
87
7
12.
Valtion koulukodit
250
588
588

- 0
13.
Työsuojelun piirihallinto
19 255
19 522
20 730
1 208
6
14.
Valtion mielisairaalat
407
407
607
200
49
15.
Perhekustannusten tasaus
1 388 483
1 378 973
1 368 000
- 10 973
- 1
16.
Yleinen perhe-eläke
40 074
41 374
42 000
626
2
17.
Työttömyysturva
567 344
530 465
578 000
47 535
9
18.
Sairausvakuutus
402 561
557 543
670 500
112 957
20
19.
Eläkevakuutus
1 383 802
1 434 475
1 477 575
43 100
3
20.
Tapaturmavakuutus
12 934
12 278
12 500
222
2
21.
Rintamaveteraanieläkkeet
125 544
123 450
116 000
- 7 450
- 6
22.
Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot
268 755
264 946
263 293
- 1 653
- 1
23.
Muu sodista kärsineiden turva
3 344
3 364
3 280
- 84
- 2
28.
Muu toimeentuloturva
10 007
9 923
10 900
977
10
32.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
2 405 716
2 538 074
2 716 296
178 222
7
33.
Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot


5 700
5 700
0
53.
Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta
19 380
9 284
9 345
61
1
57.
Lomatoiminta
162 973
162 470
186 000
23 530
14
92.
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
324 603
346 299
357 285
10 986
3

Yhteensä
7 276 737
7 584 093
8 003 969
419 876
6

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 400 3 440 3 4901)    

1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 415 henkilötyövuotta.