Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              70. Jäänmurtajan hankinta
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 987 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 44,3 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 18 milj. euroa rataveroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Vesiväyläinfraa koskevaa erillistä lakia ei ole, vesilaissa käsitellään väylän rakentamista ja ylläpitoa. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 394 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (334 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Hoitomenot lisääntyvät 11 milj. euroa vuodesta 2013 kustannustason nousun vuoksi. Käyttömenot (60 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista.

Ylläpitoon käytetään 372 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (79 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (276 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa), jolla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutukset liikenteelle. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (17 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä.

Parantamiseen käytetään 113 milj. euroa ja sillä pidetään väylän palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (75 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu ml. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) sekä raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (23 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista ml. v. 2013 aloitettu hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi. Suunnittelu (15 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä.

Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa), jäänmurrosta (50 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (7 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Julkisten tietovarantojen avaaminen on otettu huomioon 0,62 milj. euron suuruisena määrärahan lisäyksenä liikenteen ohjaus ja informaatio -tuotteelle liikenneverkkoaineistojen avaamisesta aiheutuviin menoihin. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 94,5 % v. 2014. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot.

Liikenneverkon toimivuutta mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi. Tyytyväisyys säilyy hyvällä tasolla. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että kauppamerenkulun huonokuntoisten väylien määrä vähenee ja huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä säilyy ennallaan, mutta radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät hieman ja päällystetyn tieverkon kunto heikkenee.

Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja.

Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2012—2014 (milj. euroa)

  2012 toteutuma 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 574 22 553 566 16 550 575 16 559
Radanpito 357 68 289 359 57 302 393 56 337
Vesiväylänpito 80 1 79 93 1 92 93 1 92
Yhteensä 1 011 91 921 1 018 74 944 1 061 73 988

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kiinteistö Oy Tieliikennemuseon rakentamisavustus (siirto momentille 31.01.40) -400
Logistisen tehokkuuden parantaminen 15 000
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77) 16 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) 620
Tasomuutos 2 029
Yhteensä 43 249

2014 talousarvio 987 484 000
2013 III lisätalousarvio 25 000 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 944 235 000
2012 tilinpäätös 952 265 000