Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä.

Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa. Avointa hallintoa edistetään valtionhallinnossa toimeenpanemalla kaksivuotista avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa: Avoin, vastuullinen ja osallisuutta edistävä hallinto. Poikkileikkaavina teemoina ovat lasten, nuorten ja ikääntyvien osallisuuden edistäminen sekä digitalisaatio ja tuottavuus.

Viranomaisten on huolehdittava siitä, että sähköinen palvelukanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto, ja määrätietoisesti tuettava asiakkaita sähköiseen palvelukanavaan siirtymisessä. Keskeisiä toimeenpanon periaatteita ovat myös ne, että hallinto pyytää asiakkaalta tarvitsemansa tiedot vain yhden kerran ja palvelujen sähköistäminen tunnistetaan yhdenvertaisuuden mahdollistajana, ei sen uhkaajana.

Julkisen hallinnon johtamisen laadun parantamiseksi käynnistetään hallituskauden mittainen kehitysohjelma. Ohjelman avulla valtioneuvoston ja valtionhallinnon johtamisprosessit sovitetaan yhteen hallituksen strategisen ohjauksen ja päätöksenteon kanssa. Samalla vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa.

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Keskushallinnon uudistamista jatketaan vahvistamalla hallituksen strategista ohjaus- ja toimeenpanokykyä. Valtioneuvostoon perustetaan määräaikaisesti asiantuntijayksikkö, jonka tehtävänä on auttaa ministeriöitä laatimaan vaikutusarvioita merkittävistä hallituksen esityksistä. Yksikkö tukee ministeriöitä neuvonnalla, ohjeilla, hyvien esimerkkien esiintuomisella, koulutuksella ja tarkastuksella.

Keskushallinnon virastorakenteen uudistamista jatketaan Virsu-hankkeessa omaksuttujen periaatteiden pohjalta. Tarkoituksena on yhtenäistää hallinnon rakenteita siten, että virastoja on helpompi ohjata ja toiminnasta saadaan vaikuttavampaa ja tehokkaampaa. Valtion tulosohjausjärjestelmän uudistamista jatketaan kytkemällä tulosohjaus aikaisempaa tiiviimmin hallituksen strategisiin tavoitteisiin.

Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen

Valtion ja kuntien yhteiset Asiointipistepilotit jatkavat toimintaansa v. 2016. Päätös toiminnan laajentamisesta tehdään pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella syksyllä 2015.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotot on tavoitteena viedä loppuun suunnitellusti v. 2016. Kieku on keskitetysti rahoitettu talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallien muutoshanke. Yhteinen toimintamalli kattaa prosessit, tietorakenteet ja palvelukeskuspalveluiden vakioidun käytön sekä em. toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Käyttöönottohankkeet toteutetaan Valtiokonttorin organisoimina yhteistyössä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet), ministeriöiden ja virastojen kanssa. Ministeriöt varmistavat ohjauksellaan käyttöönottojen etenemisen määritellyssä aikataulussa räätälöityjä ratkaisuja välttäen. Hankevaiheen päättämistä ja tietojärjestelmän omistajuuden siirtämistä Valtiokonttorista Palkeisiin valmistellaan niin, että siirto tapahtuisi vuoden 2017 alusta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta kehitetään hallitusohjelman mukaisesti siirtämällä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tehtäviä edelleen kirjanpitoyksiköiltä Palkeisiin sekä keskittämällä, yksinkertaistamalla ja sähköistämällä Hankinnasta maksuun -prosessia. Muutokset edellyttänevät talousarviolainsäädännön muuttamista. Ministeriöt ohjaavat osaltaan hallinnonalaansa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämiseksi palvelukeskuksen hoidettavaksi. Palvelukeskusmallin selkeyttämiseksi Palkeiden ja virastojen välistä työnjakoa täsmennetään. Valtion taloushallintoa kehitetään Valtion taloushallinto 2020 -strategian periaatteiden mukaisesti. Valtiontalouden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta parannetaan hallitusohjelman mukaisesti.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion uuden toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia.

Valtion uusi vuokrajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alusta. Uudistuksen seurauksena valtio siirtyy omakustannusperusteisiin vuokriin, mikä laskee Senaatti-kiinteistöjen vuokratuottoja noin 45 milj. eurolla vuodessa. Virastojen vuokranalennushyöty on vastaavasti leikattu toimintamenoista niin, että uudistus on mahdollisimman budjettineutraali. Senaatti-kiinteistöt toimii jatkossa valtion ainoana tilanhankintayksikkönä ja valtion olemassa olevien tilojen käyttö on säädetty ensisijaiseksi. Vuokrasopimusten joustavuutta on lisätty helpottamalla virastojen ja laitosten irtautumista tarpeettomista valtion omistamista tiloista. Senaatti-kiinteistöt voi myös tehokkaammin tarjota ratkaisuja eri virastojen tilatarpeisiin ja myydä valtiolle tarpeetonta tilaa.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen keskeisimmät kehittämistarpeet ja toimenpiteet on kartoitettu. Valtion hankintatoimen kehittämishanke saatetaan vuoden 2016 aikana loppuun ja aloitetaan tulosten toimeenpano. Tarkoitus on lisätä yhteishankintojen käyttöalaa ja käyttöastetta, yksinkertaistaa hankintojen toimintatapoja sekä kehittää hankintojen sähköistämistä tuottavuushyötyjen saamiseksi. Tavoitteena on myös päivittää valtion hankintakäsikirja. Valtion hankintatoimen neuvottelukunta seuraa hankintatoimen kehittämisen etenemistä ja konsernitavoitteiden saavuttamista.

Vuoden 2016 aikana aloitetaan sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän käyttöönotto valtion virastoissa ja laitoksissa, sekä valmistaudutaan vuoden 2016 alkupuolella voimaan tulevan uuden hankintalain sähköisiä menettelyjä koskevien vaatimusten täyttämiseen.

Aluehallinto

Aluehallintoa kehitetään, ja sen järjestämistä yksinkertaistetaan hallitusohjelmaan perustuen valmisteltavan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamispäätöksen mukaisesti. Valtion aluehallinnon kehittämistä koordinoidaan erityisesti suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen, kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseen sekä valtion keskushallinnon kehittämiseen. Aluehallintovirastojen lupa- ja valvontatoiminnan toimintatapoja kehitetään hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Hallintomenojen säästö toimintamenoista

Hallitusohjelman mukaisesti hallintomenoihin kohdistetaan 30 milj. euron säästö v. 2016. Vuoden 2016 ehdotus toimintamenosäästöistä pohjautuu arvioon momenttikohtaisesta säästö- ja tuottavuuspotentiaalista. Arviossa on otettu huomioon mm. vanhuuseläkepoistuma (1.3.2015 henkilöstörakenteen mukaan), vuosien 2011—2014 henkilötyövuosikehitys, vuosien 2014—2015 irtisanomiset sekä hallituksen ohjelmassa päätetyt hallinnonaloihin kohdistuvat uudistukset joilla säästövaikutus, siirtyvien toimintamäärärahojen taso ja kehitys sekä nettobudjetoidussa toiminnassa henkilöstökustannusten kasvu.

6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Hallituskaudelle on asetettu tavoitteeksi käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Vuonna 2016 toteutetaan kaikkia julkisia palveluita koskevia digitalisoinnin periaatteita, ja käynnistetään uusia hallinnon digitalisoinnin edistämishankkeita, kuten kansallisen tulorekisterin toteutus. Hallinnon sisäisten prosessien digitalisointi ja entisten prosessien purkaminen aloitetaan. Hallinnossa kerätyn ja käytetyn tiedon yhteiskäyttöä lisätään, ja julkisen hallinnon tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmallisesti.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamista jatketaan. Vuonna 2016 otetaan käyttöön Kansalaisen palvelunäkymä beta.suomi.fi, julkaistaan yrittäjän palvelunäkymän betaversio ja tehdään päätös virkamiehen palvelunäkymän konseptista. Uusia palveluja liitetään palveluväylään ja kehitetään roolien ja valtuutusten hallinnan palvelua siten, että sillä pystyy tekemään rekisteripohjaisen asioinnin toisen henkilön puolesta sekä yrityksen roolissa valtuuttamaan henkilölle nimenkirjoitusoikeuden. Lisäksi vuoden 2016 aikana otetaan käyttöön kansalaisen tunnistamisen palvelu ja siirretään tunnistus.fi-palvelua käyttävät toimijat sen asiakkaiksi.

Vuonna 2016 hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) mukaiset tieto- ja viestintätekniset palvelut sekä integraatiopalvelut siirretään Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKista Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Hallinnon turvallisuusverkkopalvelujen käyttöä laajennetaan valtioneuvostossa ja liitetään kunnalliset pelastustoimen ja ensihoidon viranomaiset turvallisuusverkon käyttäjiksi hätäkeskustietojärjestelmän ja viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän käytön mahdollistamiseksi.

Valtiovarainministeriö ohjaa uusien itsehallintoalueiden valmistelua ja tuottaa ohjauksen tarvitsemia linjauksia julkisen hallinnon viranomaisten ohjaustehtävänsä mukaisesti. Valtiovarainministeriö valmistelee toimialansa osalta kuntien tietohallinnon ohjaus- ja tukimallin, jonka avulla varmistetaan itsehallintoalueille siirrettävien tehtävien kuntien tietohallinnolle aiheuttaman muutoksen toteutuminen sekä kuntien toiminnan sopeutuminen jäljelle jäävien tehtävien järjestämisessä. Vuonna 2016 varmistetaan kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämiseksi asetetun ohjelman kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen standardoinnin toteutuminen sekä valmistellaan esitys ohjausmallista ja rakenteista, joiden avulla ohjelmassa tuotetut määritykset otetaan kuntien tietotuotannossa käyttöön.

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2016 n. 73 500 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,4 mrd. euroa.

Valtion sopimusratkaisu vuosille 2014—2017 on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti vuonna 2015 palkkoja tarkistettiin 1.8.2015 lukien yleiskorotuksella 0,40 prosentilla. Tämän korotuksen perintövaikutuksen johdosta virastojen toimintamenoja on tässä talousarviossa lisätty yhteensä 10,5 milj. eurolla. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 15.6.2015 sopineet työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta. Valtion osalta on sen mukaisesti virka- ja työehtosopimuksella 1.9.2015 sovittu, että palkkoja korotetaan 1.2.2016 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus pääsääntöisesti on 13 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Tästä johtuvat virastojen toimintamenolisäykset, yhteensä 19,9 milj. euroa, on otettu huomioon tässä talousarviossa.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Tästä johtuva säästö on vuoden 2016 osalta toteutettu vähentämällä virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja yhteensä 23 milj. eurolla.

Valtion henkilöstöpolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana ja henkilöstövoimavarojen joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö valtionhallinnon sisällä. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja hyvällä työnantajakuvalla. Valmistelu henkilöstövoimavarojen joustavasta käytöstä ja siihen liittyvistä virkamieslain mahdollisista muutoksista on käynnistetty.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on nopeaa lähivuosina. Ylimmän johdon uudistuksella tavoitellaan valtionhallinnon yhteisen voimavaran aikaansaamista. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella virka- ja tehtävärakenteella ja kehittämistoimilla. Uudistuksen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys.

Valtionhallinnon viranomaisten ja virkamiesten toiminnan eettisyys on keskeinen asia valtion toimintojen julkisen luotettavuuden kannalta. Virkamiesetiikan korkeaa tasoa edistetään parhaiten arvopohjaisella johtamisella ja ennakoivalla lähestymistavalla. Tätä kehitystä vahvistamaan valtiovarainministeriö on asettanut pysyvän neuvoa-antavan virkamieseettisen neuvottelukunnan.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2013—2016

Tunnusluku 2013 2014 20151) 20161)
         
Henkilöstön lukumäärä 81 200 78 800 74 500 73 500
Muutos edell. vuodesta, % -1,9 -3,0 -5,5 -1,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä 80 400 78 600 73 500 72 500
Muutos edell. vuodesta, % -1,3 -2,2 -6,5 -1,4
Palkkasumma, milj. euroa 3 758 3 755 3 554 3 531
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 662 4 693 4 426 4 352
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 750 3 845 3 890 3 915
Palkkojen sivukulut, % 61,2 61,7 61,1 59,5
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 221 4 344 4 463 4 503
Naisten osuus, % 48,7 48,6 48,7 48,8
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,1 46,3 46,3 46,2

1) Vuosien 2015 ja 2016 tiedot ovat arvioita. Vuonna 2015 on otettu huomioon Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n, Mittatekniikan keskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen siirtymiset valtion budjettitalouden ulkopuolelle, puolustusvoimien henkilövähennykset sekä vuosina 2015 ja 2016 arvioitu muut tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset.