Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 939 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2016 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2019 verokertymästä perustuu vuosien 2017 ja 2018 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2017—2019. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2017 ja 2018 tehdyt ja vuodelle 2019 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2017 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2017
ennuste
milj. €
% 2018
ennuste
milj. €
% 2019
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 129 187 1,8 133 364 3,2 137 588 3,2
— palkkatulot 85 636 2,3 89 233 4,2 92 356 3,5
— eläketulot 30 956 2,8 31 974 3,3 33 066 3,4
Pääomatulot, mistä 12 079 7,7 12 836 6,3 13 374 4,2
— luovutusvoitot 4 263 17,3 4 564 7,1 4 759 4,3
— osinkotulot 3 871 2,3 4 096 5,8 4 260 4,0

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuoden 2019 tuloveroasteikosta ja laeiksi tuloverolain sekä perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi vuonna 2019 ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoa kevennyksen arvioidaan pienentävän 42 milj. euroa vuositasolla (loput kevennyksestä pienentää kunnallisveron, kirkollisveron ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa). Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden matkakustannusten korvausten soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi ja verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotettavaksi. Tämän muutoksen verotuottovaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennysoikeutta rajataan vuosina 2016—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuoden 2019 ansio- ja pääomatuloverokertymää kasvattaa lisäksi ns. Valmis-hankkeeseen liittyvä kertaluontoinen ajoitustekijä. Vuoden 2018 verotusta toimitettaessa siirrytään verotuksen joustavaan valmistumiseen, minkä seurauksena jäännösverojen kertyminen aikaistuu. Tämä kasvattaa kertaluontoisesti ansio- ja pääomatuloveron kassakertymää vuonna 2019. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2019 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2019
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -214 -233
Työtulovähennyksen korottaminen -18 -20
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -20 -22
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
Työasuntovähennyksen enimmäismäärän korotus -1 -1
Valmis-hanke, veronkannon ajoitukseen liittyvä kertaluonteinen ajoitustekijä 74 -
Yhteensä -163 -259
— josta verotuottoa lisäävät 90 17
— josta verotuottoa vähentävät -253 -276

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2016—2019 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2016
toteutuma
2017
ennuste
2018
ennuste
2019
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 831 5 582 5 671 5 856
Pääomatulovero 2 517 2 888 3 109 3 244
Yleisradiovero 485 486 490 500

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2019 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 9 049
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 390
Yleisradiovero 500
Yhteensä 9 939

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2019 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2016. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 54 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,5 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,9 mrd. euroa) v. 2019. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,5 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen, valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2017—2019 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2017 2018 2019
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 300 3 660 4 010
Työtulovähennys 2 910 3 160 3 210
Kotitalousvähennys 415 425 430
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 185 200 205
Valtionverotuksen eläketulovähennys 285 250 290
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 85 85 85
Lapsilisien verovapaus 480 500 500
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 990 1 055 1 060
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 130 100 80
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 700 3 800 3 900
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 400 1 400 1 400
Muut 3 212 3 367 3 367
Yhteensä 17 092 18 002 18 537

2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 talousarvio 9 511 000 000
2017 tilinpäätös 9 053 746 530

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 9 939 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 156 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kertymätiedoista ja makroennusteen päivittymisestä.


2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 II lisätalousarvio 98 000 000
2018 talousarvio 9 511 000 000
2017 tilinpäätös 9 053 746 530

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 156 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 234 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys johtuu pääasiassa ennakoitua suuremmasta lähdeveron kertymästä. Ennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta Verohallinnossa toteutetun järjestelmäuudistuksen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton vuoksi. Näistä johtuen lisätalousarvioesitystä annettaessa ei ole käytettävissä ennakkotietoja verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta, ja lisäksi tietoja kalenterivuoden 2019 verokertymistä voidaan hyödyntää vain hyvin rajallisesti. Heikko näkyvyys toteutuneeseen kehitykseen voi johtaa korjaukseen momentin kertymäarviossa loppuvuonna.


2019 II lisätalousarvio 234 000 000
2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 tilinpäätös 9 701 120 659
2017 tilinpäätös 9 053 746 530

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 234 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 28/2019 vp (7.10.2019)

Momentilta vähennetään 361 000 000 euroa.

Selvitysosa:Arvion alentuminen johtuu pääasiassa kertymätiedoista sekä lisäksi makroennusteen päivittymisestä ja vuoden 2018 verotuksen valmistumiseen liittyvistä tekijöistä. Ennakonpidätysten kertymät ovat jääneet huomattavasti ennustettua pienemmiksi. Tämän arvioidaan johtuvan Kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä sekä ennakkoperinnän muutoksista, jotka vaikuttavat ennakonpidätysten kertymien ajoitukseen. Niitä arvioidaan kertyvän etenkin alkuvuodesta ennakoitua vähemmän ja osan ennakoidaan siirtyvän seuraavan vuoden alkupuolelle. Lisäksi myös verohallinnon verotusjärjestelmän uudistus aiheuttaa verokertymien ajoitukseen muutoksia.


2019 III lisätalousarvio -361 000 000
2019 II lisätalousarvio 234 000 000
2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 tilinpäätös 9 701 120 659
2017 tilinpäätös 9 053 746 530

 

Eduskunnan kirjelmä EK 11/2019 vp (25.10.2019)

Momentilta vähennetään 361 000 000 euroa.

02. Yhteisövero

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 428 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2019 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2017 vuoteen 2019. Arvio verovuoden 2019 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verovuoden 2017 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2018 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2016 2017
ennuste
2018
ennuste
2019
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 6,3 13,2 9,0 5,2
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 5 544 5 587 6 089 6 414
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,08 69,66 68,65 68,70

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muuttamisesta. Sen arvioidaan lisäävän valtion yhteisöverokertymää vuonna 2019 noin 4 milj. eurolla ja yhteisöveron maksuunpanoa vuositasolla noin 10 milj. euroa vuodessa. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutosten verotuottovaikutukset kompensoidaan kunnille. Hallituksen esityksessä kompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuotto kunnille on neutraali.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy hieman yli 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy noin 80 % saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2019 kertyy vielä veroja verovuosilta 2018 ja 2017.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2019

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2020 392
— verovuodelta 2019 5 402
— verovuodelta 2018 618
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 6 446
— josta valtion osuus 4 428

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 674 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 331 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2019 talousarvio 4 428 000 000
2018 talousarvio 4 194 000 000
2017 tilinpäätös 4 237 946 869

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 428 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentilta vähennetään 110 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu makroennusteen päivittymisestä.


2019 I lisätalousarvio -110 000 000
2019 talousarvio 4 428 000 000
2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 4 194 000 000
2017 tilinpäätös 4 237 946 869

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentilta vähennetään 110 000 000 euroa.

03. Korkotulojen lähdevero

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2017 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 83 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,16 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2017
toteutuma
2018
ennuste
2019
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 3,00 4,2 3,7
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,16 0,14 0,35

2019 talousarvio 84 000 000
2018 talousarvio 73 000 000
2017 tilinpäätös 65 542 587

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

 

II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)

Momentilta vähennetään 43 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu alkuvuoden ennakoitua pienemmistä kertymätiedoista.


2019 II lisätalousarvio -43 000 000
2019 talousarvio 84 000 000
2018 tilinpäätös 46 217 276
2017 tilinpäätös 65 542 587

 

Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)

Momentilta vähennetään 43 000 000 euroa.

04. Perintö- ja lahjavero

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 720 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2019.


2019 talousarvio 720 000 000
2018 talousarvio 720 000 000
2017 tilinpäätös 909 081 702

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille arvioidaan kertyvän 720 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.