Talousarvioesitys 2016
90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
Selvitysosa:
Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta ja niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Etyjin siviilikriisinhallintaosuus on kasvanut Ukrainan konfliktiin liittyvän Etyjin SMM-monitorointimission myötä.
Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen painopisteet ovat Ukrainassa, Afganistanissa, Kosovossa ja Georgiassa. Vuonna 2016 siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettyä henkilöstä arvioidaan olevan noin 120 henkilöä.
Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja kehitys- ja muissa maissa. Ulkoasiainministeriö huolehtii ns. puhtaan kehityksen mekanismin kautta hankittavista päästövähenemistä hallituksen energia- ja ilmastopoliittisen strategian mukaisesti.
Alueelliseen yhteistyöhön osallistuminen on Suomelle tärkeä keino edistää vakautta, kestävää kehitystä ja talouskasvua Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Toiminnassa painotetaan pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa sekä monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa, kuten Itämeren valtioiden neuvostossa, Barentsin euroarktisessa neuvostossa ja Arktisessa neuvostossa. Lisäksi tuetaan hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa.
Pohjoisen ulottuvuuden puitteissa sovittuja tavoitteita ovat ympäristönsuojelu, terveyden edistäminen sekä alueellisten liikenne- ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen. Lisäksi yhteistyötä pohjoisilla alueilla ohjaavat EU:n Itämeren alueen strategia ja Suomen arktisen strategian tavoitteet.
Luvun nimike on muutettu.
21. (24.10.21) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 360 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityismenojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijoiden aiheuttamien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Siviilikriisinhallinta | 14 660 000 |
| 02. | Vaalitarkkailijat | 250 000 |
| 03. | Rauhanvälittäminen | 450 000 |
| Yhteensä | 15 360 000 | |
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Nykyisellä määrärahatasolla tavoitteena on vakiinnuttaa Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lukumäärä keskimäärin 115—120 henkilöön.
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
| 2016 talousarvio | 15 360 000 |
| 2015 talousarvio | 15 360 000 |
| 2014 tilinpäätös | 16 862 065 |
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 1 344 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle 168 000 euroa.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus | 374 000 |
| Suomen YK-liitto | 238 000 |
| Saamelaisneuvosto | 59 000 |
| Etyjin toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt | 25 000 |
| SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa | 57 000 |
| Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU ja Ety-yhdistys STETEn tuki | 139 000 |
| Suomen Atlantti-seura | 98 000 |
| Crisis Management Initiative ry | 277 000 |
| Kuurojen Maailmanliitto | 43 000 |
| Muut kansainvälistä toimintaa harjoittavat järjestöt | 34 000 |
| Yhteensä | 1 344 000 |
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Suomen YK-liitto; erityisavustus Suomen YK-juhlavuoteen | -100 |
| Järjestötukien säästö (HO 2015) | -206 |
| Yhteensä | -306 |
| 2016 talousarvio | 1 344 000 |
| 2015 talousarvio | 1 650 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 752 400 |
51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 45 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) konsulipalvelulain mukaan hädänalaisessa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamisesta ja avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) edellisistä aiheutuviin tileistä poistoihin
3) avustuksien maksamiseen ulkomailla.
| 2016 talousarvio | 45 000 |
| 2015 talousarvio | 45 000 |
| 2014 tilinpäätös | 37 198 |
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 86 961 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Maksuosuus Pohjoismaiden ministerineuvoston talousarvioon | 22 437 000 |
| Maksuosuus YK:n talousarvioon | 12 941 000 |
| Maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille | 29 226 000 |
| Maksuosuudet muille YK:n alaisille järjestöille ja rahastoille | 2 593 000 |
| Kemiallisen aseen kieltojärjestön jäsenmaksu (OPCW) | 360 000 |
| Euroopan Neuvoston jäsenmaksut | 3 380 000 |
| OECD:n jäsenmaksu | 2 689 000 |
| WTO:n jäsenmaksu | 1 025 000 |
| Maksuosuudet Etyjin talousarvioihin | 5 285 000 |
| Ydinkoekieltosopimus; Suomen maksuosuus valmistelukomitean kustannuksista | 688 000 |
| Maksuosuus kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) | 1 123 000 |
| Muut jäsenmaksut | 5 214 000 |
| Yhteensä | 86 961 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 24.01.01 | 1 000 |
| Tasomuutos | 6 506 |
| Yhteensä | 7 506 |
| 2016 talousarvio | 86 961 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | -5 000 000 |
| 2015 talousarvio | 79 455 000 |
| 2014 tilinpäätös | 86 507 000 |
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälisen ilmastosopimuksen alaiseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa
2) Suomen Kioton joustomekanismeja koskevan koeohjelman ja sen hankkeiden kustannuksiin.
Selvitysosa:Energia- ja ilmastopoliittisen strategian mukaisesti ulkoasiainministeriö huolehtii ns. puhtaan mekanismin kautta hankittavista päästövähenemistä. Koeohjelman kustannusten osalta määrärahat osoitetaan ulkoasiainministeriölle. Koeohjelman kustannuksiin kuuluu myös eräitä ns. yhteistoteutushankkeisiin kuuluvia kustannuksia.
| 2016 talousarvio | 100 000 |
| 2015 talousarvio | 100 000 |
| 2014 tilinpäätös | 500 000 |
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tukeviin hankkeisiin
2) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen monenvälisiin hankkeisiin
3) hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa tukeviin hankkeisiin
4) kansainvälisten rahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen
5) kansainvälisissä järjestöissä, rahoituslaitoksissa tai näitä vastaavissa organisaatioissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen
6) Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä Venäjä-politiikan toimeenpanon tukemiseen liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin Suomen tulevaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevien valtion virastojen ja laitosten hankkeita varten.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
| Valtuus | ||
|---|---|---|
| Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 300 | 300 |
| Menot yhteensä | 300 | 300 |
Määrärahalla edistetään Suomen kansallisia tavoitteita Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyössä. Suomen asemaa arktisena toimijana vahvistetaan. Tavoitteena on myös edistää kansainvälisen rahoituksen ohjautumista Suomelle tärkeisiin hankkeisiin.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Itämeren alueen ja pohjoisen ulottuvuuden yhteistyö | 400 000 |
| Arktisen ja Barentsin alueen yhteistyö | 600 000 |
| Venäjä-politiikan toimeenpano | 300 000 |
| NEFCO:n ympäristökehitysrahasto | 300 000 |
| Yhteensä | 1 600 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa 2017-2019 | -500 |
| Yhteensä | -500 |
| 2016 talousarvio | 1 600 000 |
| 2015 talousarvio | 2 100 000 |
| 2014 tilinpäätös | 3 200 000 |
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtiolla käytössä olevien taloushallinnon tietojärjestelmien valuuttatietojen ja pankkien virallisten päivänkurssien välisten laskennallisten kurssierojen kattamiseen
2) muiden valuuttamääräisten ulkomaisten maksujen laskennallisten kurssierojen kattamiseen.
| 2016 talousarvio | 1 000 000 |
| 2015 talousarvio | 1 000 000 |
| 2014 tilinpäätös | -94 205 |