Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

30. AikuiskoulutusPDF-versio

Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, aikuiskoulutuksen suhteen aliedustettujen ryhmien osallistumisen lisäämiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan myös opetustoimen henkilöstön osaamisen varmistamiseen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin.

Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää aikuiskoulutuksen ulkopuolelle.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja nuorisotakuun toimenpiteitä. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä suoritettavissa tutkinnoissa.

Otetaan käyttöön vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä, joka lisää rahoituksen ennakoitavuutta. Edistetään vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkoston rakenteellista kehittämistä. Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetustoimen henkilöstön SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2016 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 70 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa.

Elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään.

Toiminnan laajuus

Opetushallinnon alaista aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutussektoreilla. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee vuosittain noin 120 000 opiskelijaa. Näistä runsas puolet opiskelee oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vajaa puolet oppisopimuskoulutuksessa. Vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen osallistuu vuosittain noin miljoona henkilöä. Näistä kansalaisopistojen opiskelijoita on noin 600 000.

Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä

Koulutusmuoto 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
           
Aikuisten perusopetus          
tutkinto-opiskelijat 2 530 2 440 2 500 2 500 2 500
aineopiskelijat 1 561 1 619 1 600 1 600 1 600
Aikuisten lukiokoulutus          
tutkinto-opiskelijat 9 357 9 043 10 000 10 000 10 000
aineopiskelijat 18 586 18 245 18 000 18 000 18 000
Ammatillinen peruskoulutus          
näyttötutkintoon valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat 28 759 31 851 32 000 32 000 32 000
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 19 776 20 279 22 000 22 000 22 000
suoritetut tutkinnot, yhteensä 10 483 11 182 13 000 13 000 13 000
Ammatillinen lisäkoulutus          
näyttötutkintoon valmistava koulutus, opiskelijat 35 402 35 852 37 500 38 000 38 000
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 35 670 31 068 31 500 31 500 30 500
suoritetut tutkinnot 17 468 16 609 17 100 17 200 17 000
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus, muu kuin oppisopimuskoulutus1) 3 278 3 306 3 100 3 100 3 100
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus 4 654 1 896 2 000 2 000 2 000
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus          
amk-tutkinto, opiskelijat 21 598 21 827 21 500 21 500 21 500
ylempi amk-tutkinto, opiskelijat 7 820 8 541 9 200 9 200 9 200
avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat2) 8 368 10 105 10 000 10 000 10 000
suoritetut amk-tutkinnot 3 759 4 011 4 100 4 100 4 100
suoritetut ylemmät amk-tutkinnot 1 708 1 948 2 100 2 100 2 100
Yliopistojen aikuiskoulutus          
avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot, opiskelijat3) 82 629 84 646 85 000 85 000 85 000
Vapaan sivistystyön oppilaitokset4)          
kansalaisopistot, opiskelijat 1 140 455 1 158 271 1 100 000 1 100 000 1 100 000
kansanopistot, opiskelijat 138 702 119 546 110 000 110 000 110 000
kesäyliopistot, opiskelijat 53 008 53 249 50 000 50 000 50 000
opintokeskukset, opiskelijat 238 507 228 480 220 000 220 000 220 000
liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 86 842 103 337 100 000 100 000 100 000

1) Henkilötyövuosia.

2) Mukana ainoastaan ulkopuoliset osallistujat, ei amk:n omia tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat amk:n opintoja.

3) Luvut eivät sisällä ikäihmisten yliopistossa opiskelevia, joita ei tilastoida vuodesta 2010 lähtien. Rahoitus perustuu muiden kuin yliopiston omien opiskelijoiden suorittamiin opintosuorituksiin.

4) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärät ovat osallistujien bruttomääriä, nettomäärät ovat tässä esitettyjä pienempiä.

20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 19 527 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen (ml. varhaiskasvatus) ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, näyttötutkintomestarikoulutukseen sekä niiden seurantaan ja arviointiin

2) kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen

3) erityisryhmien koulutukseen

4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi oikeustulkkirekisteristä. Rekisterin ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset katetaan rekisteröintiä koskevilla hakemusmaksuilla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1. Opetustoimen henkilöstökoulutus  
Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus, ml. varhaiskasvatus 4 510 000
Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 1 733 000
Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus 950 000
Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus 605 000
Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus 1 733 000
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset sekä opetustoimen henkilöstökoulutuksen seurannan ja arvioinnin kehittäminen 197 000
Maahanmuuttajataustaisen opetus- ja opetuksen tukihenkilöstön koulutus (Specima) 1 500 000
Opetushenkilöstön erikoistumiskoulutus 1 600 000
Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma (ml. TALIS 2013) 5 675 000
Yhteensä 18 503 000
   
2. Kielitutkintojen ja oikeustulkkirekisterin kehittäminen ja toimeenpano  
Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 372 000
Oikeustulkkirekisterin kehittäminen 50 000
Auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen 102 000
Yhteensä 524 000
   
3. Erityisryhmien koulutus  
Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 500 000
Yhteensä 500 000
   
Kaikki yhteensä 19 527 000

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 70 000 henkilöä vuonna 2016. Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä, parantaa työolosuhteita ja edistää koulutukseen osallistumista. Jatketaan direktiivissä 2010/64/EU tarkoitetun oikeustulkkirekisterin kehittämistoimia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano (siirto momentille 29.30.21) -1 395
Kertaluontoisen siirron poistuminen (29.01.02) 500
Kertaluontoisen siirron poistuminen (29.10.30) 2 000
Näyttötutkintojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen (siirto momentille 29.30.21) -400
Perustoiminnan turvaaminen (siirto momentille 29.01.02) -325
Yhteensä 380

2016 talousarvio 19 527 000
2015 talousarvio 19 147 000
2014 tilinpäätös 23 147 000

21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 689 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten osaamista mittaavan kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin

3) korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen ja siirtymävaiheen tukemiseen

4) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien täydennyskoulutusohjelmien ja erikoistumiskoulutusten rahoittamiseen

5) enintään neljäätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen 310 000
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittäminen 300 000
Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen 180 000
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 190 000
Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen 154 000
Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC, aikuiskoulutustutkimus) 750 000
Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö 390 000
Muu elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutusjärjestelmän kehittäminen 170 000
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja siirtymävaiheen tukeminen 4 000 000
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 395 000
Näyttötutkintojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen 400 000
ICT-alan rakennemuutoksen haittavaikutusten minimoimiseksi käynnistettäviin täydennyskoulutusohjelmiin ja erikoistumiskoulutukseen 450 000
Yhteensä 8 689 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano (siirto momentilta 29.30.20) 1 395
Näyttötutkintojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen (siirto momentilta 29.30.20) 400
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 4
Yhteensä 1 799

2016 talousarvio 8 689 000
2015 III lisätalousarvio 1 350 000
2015 talousarvio 6 890 000
2014 tilinpäätös 7 010 000

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 157 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 6 156 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 793 046 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 255 658 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 168 128 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 55 747 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 750 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 400 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 85 974 000 3 186 000 89 160 000
Kansanopistot 46 165 000 2 770 000 48 935 000
Opintokeskukset 14 263 000 150 000 14 413 000
Kesäyliopistot 5 262 000 50 000 5 312 000
Yhteensä 151 664 000 6 156 000 157 820 000

Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen. Kansanopistojen valtionavustuksista suunnataan ylimääräisenä opintoseteliavustuksena 440 000 euroa Lehtimäen opisto nimiselle opistolle korvaamaan ylimenokaudeksi alentunutta valtionosuusprosenttia.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 83,60 euroa/opetustunti
Kansanopistot 299,51 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset 130,51 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 157,96 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -200
Muut muutokset -67
Yksikköhintojen tarkistus 2013 toteutuneiden kustannusten perusteella, kansalaisopistot ja opintokeskukset 1 542
Yhteensä 1 275

2016 talousarvio 157 820 000
2015 talousarvio 156 545 000
2014 tilinpäätös 164 501 592

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 131 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 1 550 000 euroa koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 130 255 000
Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 1 550 000
Yhteensä 131 805 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus yksikköhintaan (HO 2015) -2 905
Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen suhteellisen osuuden kasvu rahoitettavista suoritteista 1 704
Yhteensä -1 201

2016 talousarvio 131 805 000
2015 III lisätalousarvio 1 000 000
2015 talousarvio 133 006 000
2014 tilinpäätös 136 198 614

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 106 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 13 350 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 95 080 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (10 167 * 6 868 €) 69 826 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 495 * 7 226 €, sis. alv) 25 254 000
Kuntien rahoitusosuus -66 454 000
Lisäkoulutus  
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (15 946 * 3 268,70 €) 52 124 000
— muu lisäkoulutus (5 316 * 2 360,73 €) 12 550 000
Valtionavustus nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen 5 850 000
Valtionavustus korotettuun koulutuskorvaukseen 5 000 000
Valtionavustus työpaikkaohjaajien koulutukseen 2 500 000
Yhteensä 106 650 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus yksikköhintaan (HO 2015) -792
Määräaikainen lisäys ammatilliseen lisäkoulutukseen 4 900
Siirto momentille 32.30.51 -7 500
Yhteensä -3 392

2016 talousarvio 106 650 000
2015 I lisätalousarvio -1 500 000
2015 talousarvio 110 042 000
2014 tilinpäätös 116 011 714

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 37 347 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 32 378 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 1 520. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, näyttötutkintoon valmistavaan oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen sekä tutkinnon osiin ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että ohjelmakauden aikana opintonsa aloittaisi vuosittain noin 4 000 kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionavustus oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksiin sekä ohjaus- ja neuvontapalveluihin (enintään) 32 378 000
Valtionosuus oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin 4 969 000
Yhteensä 37 347 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määräaikaisen lisäyksen poistuminen -20 093
Yhteensä -20 093

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 37 347 000
2015 I lisätalousarvio 1 500 000
2015 talousarvio 57 440 000
2014 tilinpäätös 58 233 924

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 055 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 72,47 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.


2016 talousarvio 16 055 000
2015 talousarvio 16 055 000
2014 tilinpäätös 15 800 305

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 6 301 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 269 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 1 920 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 201 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 119 000
Karjalan Liitolle 131 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 500 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 83 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 78 000
Yhteensä 6 301 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poistuminen -100
Järjestötukien säästö (HO 2015) -965
Yhteensä -1 065

2016 talousarvio 6 301 000
2015 talousarvio 7 366 000
2014 tilinpäätös 7 366 000