Talousarvioesitys 2016

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 823 623 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 592 690 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 157 273 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta menosäästön johdosta. Lisäksi vuonna 2016 toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti 50 milj. euron pysyvä menosäästö korkeakoulujärjestelmän ja tutkimustoiminnan kustannustehokkuuden parantamisen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisoinnin perusteella. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistoja profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 100, josta reilu 2 200 on lukiolaisia.

Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan 1.11.2014—30.6.2017 välisenä aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

	2010 toteutuma	2012 toteutuma	2014 toteutuma	2016¹⁾ tavoite

Alemmat korkeakoulututkinnot	12 300	13 014	13 500	14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot	14 384	13 829	14 855	15 000
Tohtorintutkinnot	1 518	1 649	1 860	1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat²⁾	7 809	9 628	9 700	8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)	10 444	10 661	10 942	11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta²⁾	1,57	1,68	1,72	1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv	0,57	0,63	0,74	0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta	0,36	0,39	0,40	0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta	0,78	0,77	0,83	0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus	26,0 %	26,9 %	30,0 %	31,7 %

¹⁾ Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2016 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

²⁾ Vuoden 2014 luku arvio.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)


Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus	1 592 690 000
— Kansalliskirjasto	16 377 000
— Harjoittelukoulut	47 533 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus	1 528 780 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus	46 660 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus	27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista	157 273 000
— Arvio vuoden 2016 ALV-kompensaatioksi	150 059 000
— Vuoden 2014 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus	7 214 000
Yhteensä	1 823 623 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 970 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


ALV-kompensaation tarkentuminen	-4 402
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51)	-5 000
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen	-11 189
Kuluttajatutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon, palkkausten tarkistus	4
Kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi (HO 2015)	-50 000
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen palkkausten tarkistukset (siirto momentilta 25.01.03)	3
Vuodelle 2014 ennustetun ja toteutuneen yliopistoindeksin (0,9 %) muutoksen mukainen tarkistus	-8 615
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	-1 447
Yhteensä	-80 646

2016 talousarvio	1 823 623 000
2015 talousarvio	1 904 269 000
2014 tilinpäätös	1 894 935 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 1 825 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 594 137 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Lisäys 1 447 000 euroa talousarvioesityksen 1 823 623 000 euroon nähden aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamiseen liittyvän Senaatti-kiinteistöjen vuokranalennuksen poistumisesta.

2016 talousarvio	1 825 070 000
2015 IV lisätalousarvio	941 000
2015 talousarvio	1 904 269 000
2014 tilinpäätös	1 894 935 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on lähes 80 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Säästöjä tavoitellaan mm. yliopistojen kustannustehokkuuden parantamisesta ja korkeakouluverkon rationalisoinnista, josta syntyvä säästö on arvioitu 50 milj. euroksi. Lisäksi aiempien päätösten perusteella vuosien 2015—2019 aikana yliopistojen valtion rahoituksesta siirretään asteittain yhteensä 50 milj. euroa Suomen Akatemian kautta yliopistoille tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen. Myös valtionrahoituksen indeksitarkistukset jäädytetään vuosiksi 2016—2019, minkä arvioidaan vähentävän yliopistorahoitusta 20,7 milj. eurolla.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että nyt ehdotetut säästöt eivät yksittäisinä toimenpiteinä aiheuta huomattavaa taloudellista riskiä korkeakoulujen toiminnalle, mutta säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus on tuntuva, kun huomioon otetaan jo aiempina vuosina tehdyt leikkaukset.

Jotta korkeatasoinen opetus ja tutkimus pystytään turvaamaan, on välttämätöntä uudistaa rakenteita ja toimintatapoja. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja resurssit ovat tällä hetkellä pirstaleiset, ja useat korkeakouluyksiköt pieniä. Myös korkeakoulujen koulutusvastuut ovat osin päällekkäisiä.

Valiokunta pitää perusteltuna, että talousarvioesityksessä korkeakouluille asetetaan tavoitteeksi edistää profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Yliopistojen profiloitumista tukee myös em. Suomen Akatemialle varattu 50 milj. euroa, joka palaa yliopistoille kilpaillun haun kautta. On myös tarkoituksenmukaista koota osaaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi sekä parantaa tieteen ja tutkimuksen resurssien tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Valiokunta pitää tärkeänä myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön parantamista.

Korkeakoulujen kannalta tilanne on kuitenkin haasteellinen, sillä rahoitus vähenee nopeammin kuin rakenteellisista uudistuksista saatavat hyödyt toteutuvat, mistä johtuen yliopistot joutuvat mm. vähentämään tuntuvasti henkilökuntaansa. Vaarana on opetuksen ja tutkimuksen väheneminen ja laadun heikkeneminen.

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Helsingin yliopiston asemaan, sillä siihen kohdistuu muiden säästövelvoitteiden lisäksi vielä ylimääräinen noin 30 milj. euron leikkaus, kun Helsingin yliopistolta poistetaan vuoden 2017 alusta lukien nk. apteekkikompensaatio. Myös Itä-Suomen yliopiston tilanne on vaikea, koska apteekkikompensaation poistaminen vähentää sen resursseja 1 milj. eurolla.

Tehtyjen säästöpäätösten vaikutus Helsingin yliopiston rahoitukseen on vuoden 2020 tasolla 106 milj. euroa, mikä vastaa suuruusluokaltaan koko Åbo Akademin vuosibudjettia tai Lapin yliopiston kahden vuoden budjettia. Helsingin yliopisto on joutunut käynnistämään mittavat, koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joissa on kyse 1 200 työntekijän vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä. Se olisi noin 15 prosenttia henkilöstöstä. Valiokunta painottaa vielä sitä, että Helsingin yliopisto on ainoana suomalaisena yliopistona maailman 100 parhaan yliopiston joukossa ja sijoittui esim. vuonna 2014 sijalle 67 (Shanghai ranking). Siksi sen mahdollisuudet korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen tulee turvata myös talouden niukkoina aikoina.

Valiokunnan mielestä säästöjä tehtäessä on myös varmistettava, että yliopistot eivät joudu keskenään eriarvoiseen asemaan rahoituksen suhteen.

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 825 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 594 137 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

3) 46 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.