Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Hallitusohjelmassa linjataan hallinnonalalle monia rakenteellisia uudistuksia: arvioidaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia muun muassa tehtyjen arviointien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi työllisyystoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi arvioidaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus sekä yksinkertaistetaan menettelytavat.

Toimintaympäristö

Kansainväliset talousnäkymät ovat ristiriitaisia. Euroopassa erot talouskehityksessä ovat suuria ja velkakriisi heijastuu talousnäkymiin epävakautena. Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen talouskasvu on kohtuullista. Useimpien Suomen keskeisten vientimaiden arvioidaan välttävän taantuman, vaikka kasvu osin hidastuukin. Suomen kauppatase kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2011.

Suomessa oli työllisiä vuonna 2011 keskimäärin 2 474 000 henkilöä. Vuonna 2012 talouskasvu jää vaatimattomaksi. Vuodesta 2013 ennustetaan vain hieman parempaa. Vuodelle 2012 ennustetusta hyvin heikosta talouskasvusta huolimatta työvoiman kysyntä saattaa vielä kasvaa vuonna 2012 mutta heikkenee hieman vuonna 2013. Talousnäkymät vaihtelevat toimialoittain. Palveluissa tuotannon suhdannekuvaajat, liikevaihtokuvaajat ja luottamus ovat vielä kohtuullisen hyviä. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on heikompi vuonna 2012, mutta myös teollisuudessa on suuria eroja toimialojen välillä. Lähiaikoina työllisyyttä Suomessa tukee ennen kaikkea palvelusektori. Teollisuudessa ja rakentamisessa saattaa tapahtua pientä työllisyyden määrän laskua.

Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:

— Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa.

— Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu.

— Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät.

— Suomen energiaomavaraisuus kasvaa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 45 % vuosina 2006—2011 (v. 2011 osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2011 naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 44 prosenttia ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 63 prosenttia.

Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita voidaan myöntää yhteensä enintään 35 000 euroa yritystä kohden. Vuosittain lainoja on myönnetty noin 21—25 milj. eurolla. Lainaa voi tarvittaessa täydentää starttirahalla. Naisyrittäjyyttä edistetään myös yrittäjän sijaispalvelujärjestelmää kehittämällä.

Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007—2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 23 prosenttia ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 12 prosenttia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007—2013 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 437,140 427,140
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 17,692 15,014
32.20.47 Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 262,644 260,000
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 200,000 200,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 116,823 126,823
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 22,178 24,678
32.30.51 Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 92,300 92,000
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 4,000 4,000
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.63 Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2,500 -
32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 322,995 226,934
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 94,850 44,850
32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 0,200

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 365 852 12 982 0 0 -450 0 378 384
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
54 632 6 305 -121 60 816
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
209 156 6 677 -629 215 204
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
5 568 300 5 868
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
4 777 4 777
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
81 692 81 692
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
20 20
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
10 007 10 007
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 803 724 37 400 0 3 700 19 688 0 1 864 512
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
39 395 -81 39 314
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
91 334 -2 147 89 187
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 978 -13 5 965
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
40 704 0 -65 40 639
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 097 -6 11 091
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
431 270 -600 0 430 670
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi
(siirtomääräraha 3 v)
36 122 36 122
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 600 4 000 7 600
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
(arviomääräraha)
21 985 800 500 23 285
44. Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä
(siirtomääräraha 3 v)
700 700
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 23 200 0 26 100
47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
55 287 200 12 000 67 487
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
10 800 10 800
63. Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
(arviomääräraha)
755 000 10 000 765 000
81. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille
(arviomääräraha)
185 000 185 000
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
10 10
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
108 542 3 000 111 542
87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 796 700 1 113 0 25 000 15 597 4 700 843 110
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
168 055 -6 677 -403 160 975
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
5 039 5 039
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
36 656 36 656
50. Palkkaturva
(arviomääräraha)
30 000 8 000 4 700 42 700
51. Julkiset työvoimapalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
546 464 7 790 25 000 0 579 254
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
(arviomääräraha)
10 486 0 8 000 18 486
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 40 959 100 0 0 -73 0 40 986
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 959 100 -27 11 032
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
1 434 1 434
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 213 -7 2 206
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 269 -39 18 230
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä
(siirtomääräraha 2 v)
5 211 5 211
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille
(kiinteä määräraha)
773 773
51. Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
2 080 2 080
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
20 20
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 481 076 0 0 0 0 0 481 076
43. Maakunnan kehittämisraha
(siirtomääräraha 3 v)
11 866 11 866
62. Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 273 2 273
64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013
(arviomääräraha)
466 937 0 466 937
60. Energiapolitiikka 257 580 -8 000 0 0 -30 006 0 219 574
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 175 -6 5 169
20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus
(siirtomääräraha 3 v)
3 400 3 400
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
40. Energiatuki
(arviomääräraha)
121 355 -13 000 108 355
41. LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
5 000 5 000
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
150 150
43. Kioton mekanismit
(arviomääräraha)
2 000 2 000
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
125 000 -30 000 95 000
70. Kotouttaminen 95 790 0 0 0 0 0 95 790
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
661 661
30. Valtion korvaukset kunnille
(arviomääräraha)
95 129 95 129
  Yhteensä 3 841 681 43 595 0 28 700 4 756 4 700 3 923 432

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 760 12 513 12 266