Talousarvioesitys 2016
Selvitysosa:Valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen lisäksi valtio antaa avustusta erikseen päätettyihin kaupunkien liikenneinvestointeihin (vuonna 2016 länsimetron rakentamiseen 20,4 milj. euroa), eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (1 milj. euroa) sekä yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (3 milj. euroa).
Valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon eli perusväylänpitoon käytetään 1 116 milj. euroa bruttona ja kehittämiseen 540 milj. euroa ml. maa-alueiden hankinta. Perusväylänpidon määrärahasta 100 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.
Vuonna 2016 käynnistetään uutena kehittämishankkeena Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen.
Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 071 km, rataverkon pituus 5 944 km ja vesiväylien pituus 16 267 km vuoden 2014 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Liikenneverkon jälleenhankinta-arvoa ei ole tarkkaan laskettu, mutta sen arvioidaan olevan yli 50 mrd. euroa. Verkon arvoa nostaa erityisesti väylien ylläpitoon osoitettavat määrärahat sekä kehittämisinvestointien valmistuminen.
Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)
v. 2014 | v. 2015 (arvio) | v. 2016 (arvio) | |
Tie | 15 012 | 15 060 | 15 130 |
Radat | 4 355 | 4 650 | 4 950 |
Vesiväylät | 196 | 196 | 196 |
Yhteensä | 19 563 | 19 906 | 20 276 |
Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien ns. korjausvelka on yhteensä noin 2,4 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.
Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Liikennevirasto toteuttaa toimenpiteillään pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, niiden painopisteitä ja hallinnonalan muita tavoitteita edistämällä liikenteen palvelumarkkinoiden ja asiakaslähtöisten palvelujen syntymistä erityisesti kokeiluilla, avaamalla ja hyödyntämällä tietoa sekä edistämällä digitalisaatiota liikennejärjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi sekä automatisaation ja uusien käyttäjälähtöisten palvelujen mahdollistamiseksi. Liikennevirasto turvaa liikenne- ja viestintäyhteyksiä asiakastarpeita vastaavasti huolehtimalla liikenneverkon kunnosta sekä parantamalla liikenteen toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Tulevina vuosina keskeisiä tehtäviä on korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja korjausvelan hallittu vähentäminen hallitusohjelman mukaisesti. Liikenneverkon ylläpitoa ja kehittämistä tehostetaan mm. tiedon paremmalla hyödyntämisellä, uusien verkon kuntoa kartoittavien menetelmien hyödyntämisellä, kuntien ja valtion hankintayhteistyöllä sekä tietomallintamisen täysimääräisellä käyttöönotolla. Suunnittelukäytäntöä kehitetään ottamaan huomioon digitalisaation ja automatisaation vaikutukset tulevaisuuden liikennejärjestelmään ja liikennemääriin.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2016 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet.
Tulostavoite | 2014 toteutuma |
2015 tavoite/ennuste |
2016 tavoite |
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
Liikenne- ja viestintäyhteydet | |||
Liikennejärjestelmä toimii kilpailukykyä ja hyvinvointia edistäen | |||
Elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1—5) | .. | 3,8 | .. |
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) | .. | 3,3 | .. |
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti | |||
Päällystetyt tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km, (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) enintään | 940/4 566 | 1 140/4 820 | 1 000/5 400 |
Maantie- ja ratasillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono, kpl, enintään | 795 | 840 | 890 |
Rataverkon kuntoindeksi (syksyn mittaus) | 97 | 97 | 97 |
Huonokuntoiset turvalaitteet kauppamerenkulun väylillä, %, enintään | 7,2 | 7,8 | 8,5 |
Biotalouden toimintaedellytyksistä huolehditaan | |||
Painorajoitetut maantiesillat, kpl, enintään | 494 | 490 | 485 |
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) | 2 750 | 2 850 | 2 900 |
Liikenteen toimintavarmuus ja turvallisuus paranevat | |||
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukoliikenteessä, % junista 5 min. myöhässä (enintään) | 4,5 | 4,0 | 4,0 |
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähiliikenteessä, % junista 3 min. myöhässä (enintään) | 1,6 | 1,5 | 1,5 |
Jäänmurtopalveluiden odotusaika, h, tavoite enintään | 1,9 | 3,5 | 3,5 |
Tieliikenteen henkilövahinko-onn. vähenemä perusväylänpidon toimin, kpl | 19 | 23 | 15 |
Liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät | |||
Väylänpidon meluntorjunnan vaikutus, henkilö/vuosi | 575 | 985 | 450 |
Pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon toimin, km | 15 | 5,7 | 5,0 |
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus | |||
Työn tuottavuuden kasvu, % | -0,8 | 1 | 1 |
Kokonaistuottavuuden kasvu, % | -1,4 | 0,2 | 0,2 |
Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Toimintamenot (01) | 84,4 | 81,1 | 78,9 |
— Tulot toiminnasta | 1,1 | 1,2 | 1,0 |
— Toimintamenot | 85,5 | 82,3 | 79,9 |
— Hallinto | 80,3 | 76,3 | 73,9 |
— T&K | 5,2 | 6,0 | 6,0 |
Perusväylänpito (20) | 982,6 | 932,9 | 1 065,0 |
Tulot | 79,4 | 65,5 | 50,6 |
— Ratamaksu | 43,4 | 43,8 | 41,0 |
— Muut tulot | 36,0 | 21,7 | 9,6 |
Menot | 1 062,0 | 998,4 | 1 115,6 |
Päivittäinen kunnossapito | 377,9 | 382,1 | 396,5 |
— Hoito | 330,5 | 317,8 | 331,4 |
— Käyttö | 47,4 | 64,3 | 65,1 |
Ylläpito | 400,7 | 345,6 | 372,8 |
— Korjaus | 62,6 | 57,5 | 57,5 |
— Elinkaaren hallinta | 325,2 | 273,1 | 298,9 |
— Omaisuuden hallinta | 12,9 | 15,0 | 16,5 |
Parantaminen | 120,5 | 89,7 | 65,2 |
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit | 81,1 | 62,2 | 31,4 |
— Liikenteen hallinnan järjestelmät | 16,7 | 16,0 | 21,8 |
— Suunnittelu | 22,7 | 11,5 | 12,0 |
Liikenteen palvelut | 162,9 | 181,1 | 181,1 |
— Liikenteen ohjaus ja informaatio | 68,7 | 79,3 | 74,6 |
— Jäänmurto | 43,0 | 49,0 | 51,0 |
— Maantielauttaliikenne | 47,1 | 48,3 | 51,0 |
— Merikartoitus | 4,2 | 4,5 | 4,5 |
Korjausvelan vähentäminen | - | - | 100,0 |
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) | 535,4 | 549,9 | 540,0 |
Jäänmurtajan hankinta (70) | 0,9 | 55,0 | - |
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) | 21,3 | 35,0 | 35,0 |
Väyläverkon kehittäminen (77) | 415,0 | 340,1 | 343,0 |
Eräät väylähankkeet (78) | 30,8 | 22,0 | 56,0 |
Elinkaarirahoitushankkeet (79) | 67,4 | 97,8 | 106,0 |
Nettomenot yhteensä | 1 602,4 | 1 564,0 | 1 683,9 |
Bruttomenot yhteensä | 1 682,9 | 1 630,7 | 1 735,5 |
Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)
2014 toteutuma |
2015 arvio |
muutos | 2016 arvio |
muutos | |
Väylämaksuilla katettava toiminta | |||||
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia | 94 630 | 95 000 | 0,4 % | 96 000 | 1,1 % |
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa | 18,1 | 18,1 | 0,0 % | 18,1 | 0,0 % |
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa | 87 587 | 44 400 | - 49,3 % | 44 800 | 0,9 % |
Muut tuotot, 1 000 euroa | 132 | 130 | -1,5 % | 130 | 0,0 % |
Kustannukset, 1 000 euroa | 82 662 | 86 162 | 4,2 % | 92 662 | 7,5 % |
Kustannusvastaavuus | 106,1 % | 51,7 % | -54,4 %-yks. | 48,5 % | -3,2 %-yks. |
01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 917 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.
Liikennevirasto kehittää toimintaansa erityisesti koko liikennejärjestelmän näkökulmasta parantamalla liikennemuotojen yhteistoimintaa ja tuottavuusedellytyksiä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 85 445 | 82 280 | 79 877 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 1 057 | 1 200 | 960 |
Nettomenot | 84 388 | 81 080 | 78 917 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 23 022 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 24 788 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtakunnalliset liikenteen telematiikka- ja tietopalvelut (siirto momentilta 32.01.02) (9 htv) | 268 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -99 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -662 |
Palkkaliukumasäästö | -310 |
Palkkausten tarkistukset | 349 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -403 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -1 150 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 42 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -80 |
Tasomuutos | -118 |
Yhteensä | -2 163 |
2016 talousarvio | 78 917 000 |
2015 talousarvio | 81 080 000 |
2014 tilinpäätös | 86 154 000 |
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen
2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.
Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 41,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,34 milj. euroa rataveroa. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisen kärkihankkeen perusväylänpito: korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa.
Korjausvelan kasvu pysäytetään ja velkaa vähennetään hallitusti ja väylien kuntoa turvataan ottaen huomioon myös väylän merkitys asiakkaalle. Korjausvelka kasvaisi ja väylien kunto heikkenisi nopeasti ilman korjausvelkapanostusta. Väylien elinkaaritehokkuus on keskeisiä tavoitteita. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi.
Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.
Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.
Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä tulevina vuosina korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen hallittu vähentäminen. Korjausvelkatoimenpiteet kohdennetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, maantie- ja ratasiltojen kuntoon, ratapihoihin ja ratojen turvalaitteisiin sekä biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä raakapuuterminaalien kehittämiseen.
Päivittäisellä kunnossapidolla (397 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 332 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 65 milj. euroa.
Ylläpitoon käytetään 381 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan eli 307 milj. euroa. Toimet ovat laajalti väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.
Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (31 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl hankesuunnittelu).
Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoja), jäänmurrosta (51 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (51 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 490 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2016. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2016.
Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2014—2016 (milj. euroa) 1)
2014 toteutuma | 2015 varsinainen talousarvio | 2016 esitys | |||||||
bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | bruttomenot | bruttotulot | nettomenot | |
Tienpito | 590 | 21 | 569 | 545 | 11 | 534 | 540 | - | 540 |
Radanpito | 394 | 60 | 334 | 366 | 53 | 313 | 381 | 50 | 331 |
Vesiväylänpito | 81 | 1 | 80 | 87 | 1 | 86 | 95 | 1 | 94 |
Yhteensä | 1 065 | 82 | 983 | 998 | 65 | 933 | 1 016 | 51 | 965 |
---|
1) Ei sisällä korjausvelan vähentämiseen osoitettua 100 milj. euron määrärahaa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen | 100 000 |
Tasomuutos | 32 091 |
Yhteensä | 132 091 |
2016 talousarvio | 1 065 000 000 |
2015 I lisätalousarvio | 7 793 000 |
2015 talousarvio | 932 909 000 |
2014 tilinpäätös | 1 016 938 000 |
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Länsimetrohankkeessa jatketaan Helsingin metroa Ruoholahdesta Matinkylään. Avustus maksetaan edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2014 loppuun mennessä rakentamiskustannukset ovat olleet yhteensä 660 milj. euroa. Vuonna 2015 syntyvien rakentamiskustannusten arvioidaan olevan noin 300 milj. euroa. Siitä valtion avustuksen 30 % osuuteen voidaan hyväksyä vain osa, koska avustuksen enimmäismäärä 200,0 milj. euroa lokakuun 2007 MAKU-indeksin (131,5 pistettä 2000=100) kustannustasossa tulee täyteen. Vuonna 2016 tarvittavasta määrärahasta puuttuva osa rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 18,6 milj. euroa. Länsimetron rakentamisen avustamisesta on valtiolle kertynyt menoja vuosina 2011—2015 yhteensä 197,9 milj. euroa. Avustusta ennakoidaan maksettavan vuonna 2016 vielä 39,0 milj. euroa.
Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 83 milj. euroa vuonna 2017, 80 milj. euroa vuonna 2018, 65 milj. euroa vuonna 2019 ja 14 milj. euroa vuonna 2020. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 000 000 euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
Ruoholahti—Matinkylä | 20 400 | - | - | - | 20 400 |
Matinkylä—Kivenlahti | - | 83 000 | 80 000 | 79 000 | 242 000 |
Yhteensä | 20 400 | 83 000 | 80 000 | 79 000 | 262 400 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -68 313 |
Yhteensä | -68 313 |
2016 talousarvio | 20 400 000 |
2015 talousarvio | 88 713 000 |
2014 tilinpäätös | 55 744 000 |
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.
Selvitysosa:Avustuksen myöntäminen muuhun kuin lennonvarmistus-, turva tai vartiointitoimintaan edellyttää lisäksi komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen (EUVL 2014/C 99/03) nojalla. Tällöin toimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.
2016 talousarvio | 1 000 000 |
2015 I lisätalousarvio | 1 340 000 |
2015 talousarvio | 1 000 000 |
2014 tilinpäätös | 1 000 000 |
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.
Valtionavustus kohdistuu ensisijassa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen sekä vähäisessä määrin teiden parantamiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa.
Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 1,8 milj. euroa. Saapuneiden avustushakemuksien pohjalta arvioidaan erityiskohteisiin kohdennettava tuki. Vuonna 2015 arvio tehtiin avustuksen enimmäismäärän, 80 prosentin, mukaisesti. Vuonna 2016 arvio tehdään 65 prosentilla. Avustustason muuttamisella haetaan kustannustehokkuutta ja varmistetaan avustustoiminnan tarkoituksenmukainen palvelutason saavuttaminen.
Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Vuonna 2016 voidaan avustaa vain yksittäisiä tienparannuskohteita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -2 000 |
Yhteensä | -2 000 |
2016 talousarvio | 3 000 000 |
2015 talousarvio | 5 000 000 |
2014 tilinpäätös | 8 000 000 |
(70.) Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2015 talousarvio | 55 000 000 |
2014 tilinpäätös | 46 000 000 |
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen
3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä
4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen
5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen
6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.
2016 talousarvio | 34 997 000 |
2015 talousarvio | 34 997 000 |
2014 tilinpäätös | 21 326 584 |
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):
Uudet väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
Tiehankkeet | |
---|---|
Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 75 500 000 |
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
Ratahankkeet | |
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
Kehärata | 509 000 000 |
Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
Riihimäen kolmioraide | 10 000 000 |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 000 000 |
Vesiväylähankkeet | |
Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
Uudenkaupungin meriväylä | 11 000 000 |
Rauman meriväylä | 20 000 000 |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
Yhteiset väylähankkeet | |
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 158 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
Tiehankkeet | |||||||
E18 Haminan ohikulkutie | TA 2011 | 2015 | 180,0 | 5,2 | 166,2 | 3,5 | - |
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | TA 2011/ II LTA 2014 | 2016 | 75,5 | 2,4 | 63,7 | 8,0 | 3,8 |
Vt 8 Turku—Pori | LTA 2013/ II LTA 2014 | 2018 | 92,5 | 2,5 | 64,1 | 19,0 | 6,9 |
Vt 4 Rovaniemen kohta | TA 2014 | 2016 | 25,0 | 2,0 | 19,1 | 3,9 | - |
Vt 5 Mikkelin kohta | TA 2014 | 2017 | 27,0 | 3,0 | 14,0 | 7,7 | 2,3 |
Mt 101 Kehä I parantaminen | TA 2014 | 2018 | 32,0 | 11,4 | 5,0 | 15,6 | |
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA 2014 | 2018 | 76,0 | 7,6 | 39,2 | 29,2 | |
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | TA 2015 | 2017 | 27,0 | 2,0 | 13,0 | 12,0 | |
Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius | TA 2015 | 2016 | 15,0 | 2,7 | 7,3 | 5,0 | |
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | LTA 2015 | 2017 | 22,5 | 3,0 | 14,5 | 5,0 | |
Ratahankkeet | |||||||
Pohjanmaan rata | TA 2011/ III LTA 2011/ TA 2015 | 2017 | 674,0 | 577,3 | 71,5 | 25,2 | |
Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 9,0 | 9,0 | 22,0 | |
Riihimäen kolmioraide | TA 2015 | 2016 | 10,0 | 4,5 | 5,5 | - | |
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 2,0 | 30,0 | 118,0 | |
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | TA 2015 | 2017 | 4,0 | 0,5 | 3,0 | 0,5 | |
Vesiväylähankkeet | |||||||
Rauman meriväylä | II LTA 2014 | 2017 | 20,0 | 1,0 | 10,0 | 9,0 | |
Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 4,0 | 15,0 | 21,0 | |
Yhteiset väylähankkeet | |||||||
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA 2015 | 2018 | 158,0 | 13,0 | 50,0 | 95,0 | |
Pisara-radan suunnittelu | TA 2012 | 2016 | 6,8 | 29,0 | 11,0 | - | |
Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 668,5 | 21,9 | 994,4 | 331,0 | 370,5 | ||
Uudet väylähankkeet | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2019 | 60,0 | - | - | 12,0 | 48,0 |
Uudet väylähankkeet yhteensä | 60,0 | - | - | 12,0 | 48,0 | ||
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 1 728,5 | 21,9 | 994,4 | 343,0 | 418,5 |
Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 668,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 21,9 milj. euroa. Vuoden 2015 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 965,5 milj. euroa. Vuonna 2016 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 315,03 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2016 yhteensä 12,0 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 16,0 milj. euroa.
Momentin 343,03 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 339,9 milj. euroa. Vuodelle 2016 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 3,1 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Hankkeen tavoitteena on vähentää lähi- ja kaukojunaliikenteen häiriöitä Helsingin alueella ja muualla Suomessa sekä lisätä ratapihan kapasiteettia. Hanke mahdollistaa junaliikenteen tarjonnan kasvattamisen, vähentää ratapihalla tapahtuvien liikenteen häiriöiden vaikutusta ja mahdollistaa laajemmat kunnossapitotyöalueet. Hankkeessa lisätään Helsingin ratapihan vaihteita ja tiivistetään opastinjärjestelmää. Hankkeen kustannusarvio on 60,0 milj. euroa (MAKU 2010: 122). Vuoden 2016 määräraha on 12,0 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
Keskeneräiset väylähankkeet | 315 030 | 213 390 | 92 000 | 65 158 | 685 578 |
Uudet väylähankkeet | 12 000 | 19 000 | 23 000 | 6 000 | 60 000 |
Menot yhteensä | 327 030 | 232 390 | 115 000 | 71 158 | 745 578 |
---|
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 536,4 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 2 889 |
Yhteensä | 2 889 |
2016 talousarvio | 343 030 000 |
2015 I lisätalousarvio | 18 716 000 |
2015 talousarvio | 340 141 000 |
2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 56 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet väyläverkon kehittämishankkeiden valtion menoista. Ulkopuolisten rahoittajien (esim. kunnat ja yritykset) rahoitusosuudet budjetoidaan momentille sen mukaisesti milloin valtio maksaa ne rahoittajille takaisin.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset väylähankkeet | ||||||
Tiehankkeet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Vt 12 Tampereen rantaväylä | TA 2012/LTA 2013 | 2017 | 61,0 | 5,0 | 26,0 | 30,0 |
E18 Kehä III, 2. vaihe | TA 2013/LTA 2013 | 2016 | 110,0 | 39,0 | 30,0 | 21,0 |
Fennovoiman tieyhteys | TA 2015 | 2015 | 7,4 | - | - | 7,4 |
Yhteensä | 178,4 | 44,0 | 56,0 | 58,4 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 56 000 | 58 400 | - | - | 114 400 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 31,8 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 34 000 |
Yhteensä | 34 000 |
2016 talousarvio | 56 000 000 |
2015 talousarvio | 22 000 000 |
2014 tilinpäätös | 25 000 000 |
79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 105 970 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2016 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.
Hanke-erittely
Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
Keskeneräiset elinkaarihankkeet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
E18 Muurla—Lohja | LTA I 2004 | 2008 | 700,0 | 285,2 | 41,6 | 408,2 |
E18 Koskenkylä—Kotka | TA 2010 | 2014 | 650,0 | 93,7 | 62,0 | 494,3 |
E18 Hamina—Vaalimaa | TA 2014 | 2018 | 660,0 | 5,7 | 2,4 | 652,0 |
Yhteensä | 2 010,0 | 384,6 | 106,0 | 1 554,5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 105 970 | 101 210 | 126 450 | 1 326 790 | 1 660 420 |
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 243,5 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 8 220 |
Yhteensä | 8 220 |
2016 talousarvio | 105 970 000 |
2015 talousarvio | 97 750 000 |
2014 tilinpäätös | 69 000 000 |