Talousarvioesitys 2011

2. Lähivuosien talousnäkymät

2.1. Kansainvälinen talous

Maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä. Maailman bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan sekä kuluvana että ensi vuonna yli 4 %. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka talouskasvuksi ennustetaan 9,5 % v. 2010 ja 9 % v. 2011. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa.

Maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Toisaalta kapasiteettien käyttöasteet alkavat jo saavuttaa lamaa edeltänyttä tasoa, mikä osaltaan tulee hidastamaan kaupan kasvua. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan v. 2010 18 % ja v. 2011 10 %. Kehittyvien maiden tuonti on jo ylittänyt lamaa edeltävän tason. Suomi menetti markkinaosuuttaan vientimarkkinoilla jo ennen finanssikriisiä, eikä suuntaa ole onnistuttu muuttamaan.

Yhdysvaltain talous on toipunut varsin nopeasti. Yhdysvalloissa mahdollisuus hankkia rahoitusta myös pankkijärjestelmän ulkopuolelta on vaimentanut pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan yli 3 prosentin vauhtia v. 2010. Kasvun odotetaan hidastuvan n. 3 prosenttiin v. 2011 muun muassa edelleen heikkenevän työttömyyden ja julkisen talouden mittavien sopeuttamistarpeiden vuoksi.

Euroalueen talouden elpyminen on hidasta; v. 2010 euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan puolitoista prosenttia ja v. 2011 n. 2 %. Myös tuonti euroalueelle jää heikoksi. Julkisten vajeiden vakautustoimet hidastavat kasvua vuosina 2010 ja 2011, mutta keskipitkällä aikavälillä niiden arvioidaan piristävän euroalueen näkymiä, kun yksityisille investoinneille syntyy tilaa ja kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan.

Inflaatiopaineiden odotetaan säilyvän maltillisina koko ennusteperiodin, koska öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen arvioidaan nousevan vain maltillisesti. Pidemmällä aikavälillä inflaatioriskiä kehittyneissä maissa korottaa keskuspankkien taseiden paisuminen eli rahanmäärän lisääntyminen yksityisellä sektorilla.

Ennusteeseen sisältyy riskejä molempiin suuntiin. Vielä ei ole selvää millaiselle tasolle rahoitusmarkkinoiden riskilisät asettuvat finanssikriisin jälkeen. Alhaiset riskilisät saattavat kiihdyttää investointeja ja hyödyttää myös Suomen vientiä. Vastaavasti korkeat riskilisät vähentävät kaupan ja investointien rahoitusta. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät talouskasvun haurauteen, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyslukujen hitaaseen korjautumiseen.

Euroopassa riskinä ovat erityisesti valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden laatu, jotka voivat vahvistaa toisiaan. EU:ssa ja USA:ssa negatiivisen riskin muodostavat ennustettua korkeampana pysyttelevä työttömyys, joka hidastaa yksityisen sektorin kulutusta ja heikentää julkisten talouksien asemaa.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2011

Huolimatta kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen pudotuksesta Suomen talous lähtee kasvu-uralle ja BKT:n nousuksi v. 2010 ennustetaan n. 2 %. Ennuste pitää sisällään näkemyksen talouden ripeästä kasvusta vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2011 talouden ennustetaan kasvavan vajaa 3 %. Vuoden 2011 kohdalla kasvun moottorina on suurelta osin viennin vahva kehittyminen. Suomen talous oli ennen kriisiä kansainvälisesti vertailtuna hyvässä kunnossa. Kysyntäjohteinen taantuma vaikutti Suomen talouteen erittäin nopeasti ja voimakkaasti, v. 2009 BKT aleni 8 % ja sen seurauksena julkinen talous kääntyi ylijäämäisestä alijäämäiseksi. Kysynnän puutteesta johtuvat taantumat ovat yleensä kohtalaisen lyhytikäisiä. Näin näyttäisi olevan tälläkin kertaa.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

Ulkomaankauppa

Ulkomaankauppa jatkui erittäin laimeana kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen ajan. Huhtikuussa kansainvälisestä talouskasvusta ja euron arvon heikkenemisestä, mutta myös maaliskuisen ahtaajien lakon ajalta siirtyneistä toimituksista, seurannut vientikysynnän vilkastuminen alkoi näkyä viennissä. Vientiä kasvattavat erityisesti metsäteollisuus sekä metallien vienti. Yritysten vientitilaukset ovat lisääntyneet, vaikka eivät vielä yllä normaalitasolle. Tuonti pysyi huhtikuuhun asti vähäisenä, vaikka hintojen nousu kohotti tuonnin arvoa. Kotitalouksien kulutuskysyntä ja teollisuustuotannon välituotekäyttö nostavat vuoden mittaan tuontitarvetta, mutta investointitavaroiden tuonti pysyy vaisuna.

Maailmanmarkkinahintojen nousu nostaa tänä vuonna sekä vienti- että tuontihintoja, mutta tuontihinnat nousevat vientihintoja jyrkemmin mm. energian suuren tuontiosuuden takia. Vaihtosuhteen jatkuva heikkeneminen johtaa kauppa- ja vaihtotaseiden supistumiseen koko ennustejaksolla. Vienti lisääntyy v. 2010 n. 6 % ja tuonti 4 %. Vuodesta 2011 näyttäisi muodostuvan viennin huippuvuosi, mutta myös tuonti lisääntyy selvästi johtuen viennin suuresta tuontiosuudesta.

Sekä kauppatase että vaihtotase pysyvät ylijäämäisinä vuosina 2010 ja 2011, joskaan vuoden 2008 huipputasolle ei ylletä, koska Suomen asema vientimarkkinoilla on heikentynyt ja vaihtosuhteen huononeminen jatkuu. Kauppataseen ylijäämän BKT-osuudeksi ennustetaan kuluvana vuonna n. 2 % ja vaihtotaseen BKT-osuudeksi noin puolitoista prosenttia.

Kulutus

Yksityinen kulutus notkahti lähes vuoden kestäneen kasvun jälkeen alkuvuonna 2010. Kotitalouksien kulutusmenot supistuivat talvella ½ % vuoden 2009 lopusta, kun kestokulutustavaroiden ja palveluiden hankinnat jäivät niukoiksi. Kuluttajien luottamus on kohentunut kevään jälkeen ja on tällä hetkellä selvästi keskimääräistä parempi. Kotitalouksien tulojen kasvu nopeutuu v. 2010 sillä palkka- ja omaisuustulot kääntyvät kasvuun eikä valtion tuloverotus keskimäärin kiristy. Vuonna 2011 palkkatulojen kasvu nopeutuu työllisyyden kohentuessa, joten kulutuksen kasvulle on hyvät perusteet. Kevään aikana kulutus on kääntynyt takaisin kasvu-uralle, sillä erityisesti kestokulutus on lisääntynyt ja päivittäistavaroiden hankinnat ovat jatkuneet vilkkaina. Asuntokaupan vilkastumisen seurauksena myös puolikestävien tavaroiden kulutus tulee kasvamaan. Heikosta alkuvuodesta huolimatta yksityinen kulutus lisääntyy v. 2010 pari prosenttia ostojen kasvaessa talven notkahduksen jälkeen. Kotitalouksien säästäminen lisääntyy kuluvana vuonna, mutta kääntyy v. 2011 laskuun. Kotitalouksien kulutus lisääntyy hintojen nousun hidastamasta ostovoiman kasvun vähäisyydestä huolimatta edelleen n. 2 % v. 2011. Myös julkinen kulutus (lähinnä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) kasvaa kuntien rahoitusaseman kohentuessa jonkin verran v. 2011.

Investoinnit

Yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna noin puoli prosenttia ja v. 2011 kasvua olisi jo vajaat 6 %. Julkiset investoinnit vähenevät erityisesti tänä vuonna, lähes 4 %, ja laskevat vielä hiukan v. 2011.

Investointien väheneminen on hidastunut alkuvuonna 2010 erityisesti vilkastuneen asuinrakentamisen takia. Asuntorakentamisen ja asuntomarkkinoiden epävarmuustekijät näyttävät pienentyneen, korot ovat pysyneet matalina ja asuntojen hinnat ovat palautuneet talouskriisiä edeltäneelle tasolle sekä kehitysuralle. Asuntojen aloitusten ennustetaan lisääntyvän v. 2010 selvästi, ja saavutetun määrän arvioidaan pysyvän tai jopa hieman kasvavan myöhempinä ennustevuosina. Myös asuntojen korjausrakentaminen on kuluvana vuonna vilkasta, mutta tuskin lisääntyy enää paljoakaan lähivuosina. Vuonna 2010 muu talonrakentaminen vähenee edellisvuodesta, mutta lisääntyy v. 2011 vilkastuneen talouden aktiviteetin myötä. Maa- ja vesirakentamisen odotetaan kääntyvän kasvuun vasta ensi vuonna muiden investointityyppien vetämänä. Kuluvana vuonna kone- ja laiteinvestointien arvioidaan supistuvan, sillä taloudessa on edelleen kapasiteettia vajaakäytössä. Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste kohonnee kysynnän elvyttyä vuoden 2010 loppua kohden, mikä johtaa lisääntyneisiin kone- ja laiteinvestointeihin v. 2011.

Työllisyys

Työllisyystilanne on ollut alkuvuonna odotettua parempi. Työttömyyden kasvuvauhti on hidastumassa ja merkkejä työpanoksen kysynnän elpymisestä on jo nähtävissä. Koko vuonna työllisyystilanne heikkenee kuitenkin edelleen vuoteen 2009 verrattuna. Toisaalta esimerkiksi ryhmä- ja henkilökohtaiset lomautukset ovat vähenemässä. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa vasta viiveellä työllisyyteen. Työpanos työtunteina mitattuna kasvaa jo kuluvana vuonna, mutta työllisten määrä vähenee edelleen hiukan. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuoden 2009 8,2 prosentista 8,6 prosenttiin v. 2010. Työllisyysaste pysyy v. 2010 edellisvuoden tasolla eli 68,3 prosentissa.

Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat v. 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun vuodesta 2010 eteenpäin 15—64-vuotiaiden määrä vähenee n. 20 000 henkilöllä vuodessa¹⁾. Työvoiman ulkopuolella olevat reservit työllistyvät nyt entistä paremmin, mikä näkyy mm. työllisyysasteen kohoamisena. Työllisyysaste nousee 69,2 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 8,2 prosenttiin.

Palkka- ja hintakehitys

Vuoden 2009 syksyllä käynnistyneen neuvottelukierroksen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on kuluvana vuonna jäämässä maltilliseksi, alle prosenttiin. Noin puolet vuoden 2010 ansiotason noususta selittyykin edellisellä neuvottelukierroksella sovittujen ja vuoden 2009 loppuun ajoittuneiden palkankorotusten perinnöllä. Kesään mennessä sovituissa työ- ja virkaehtosopimuksissa palkkaratkaisuja on pääasiassa tehty vain vuodeksi kerrallaan. Kuluvallekin vuodelle ajoittuvia palkkaratkaisuja on auki, minkä vuoksi ansiokehityksen ennakointi on poikkeuksellisen hankalaa. Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan v. 2010 2,6 %. Vuoden 2011 sopimustilanteen ollessa niin ikään avoin on vaikea ennakoida missä määrin talouden nousun käynnistyminen ja työllisyyden paraneminen vaikuttavat toisaalta yritysten palkanmaksukykyyn ja toisaalta palkankorotuspaineisiin työmarkkinoilla. Valtiovarainministeriö arvioi ansioiden nousun kiihtyvän v. 2011 2,8 prosenttiin.

Kansantalouden kustannuskilpailukyky heikkeni jyrkästi taantuman aikana. Yksikkötyökustannusten vuosien 2008 ja 2009 poikkeuksellisen nopea nousu taittuu kuluvana vuonna, kun työn tuottavuuden kasvu vähitellen elpyy. Myös työkustannusten nousu maltillistuu. Yksikkötyökustannukset pysyvät v. 2010 edellisen vuoden tasolla ja v. 2011 niiden arvioidaan nousevan noin puolentoista prosentin vauhtia.

Kuluttajahinnat eivät kansallisen hintaindeksin mukaan nousseet lainkaan v. 2009. Kuluvana vuonna hintojen nousuksi arvioidaan 1½ %. Kotimaisia hintapaineita ei juuri ole. Sen sijaan maailmanmarkkinahintojen voimakkaan nousun ja euron heikkenemisen myötä tuonti- ja tuottajahinnat kääntyivät alkuvuonna jyrkkään nousuun. Vuonna 2011 kuluttajahinnat nousevat keskimäärin n. 2½ % tuonti- ja tuottajahintoja seuraten. Välilliseen verotukseen tehdyt korotukset nostavat niin ikään kotimaisia hintoja vuosina 2010 ja 2011.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v. 2009 yli 12 mrd. euroa eli lähes 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä oli seurausta veropohjan keskeisten tekijöiden, kuten yksityisen kulutuksen, yritysten tulosten ja palkkasumman laskusta samaan aikaan kun kokomaismenot kasvoivat mm. elvytystoimien sekä työttömyysmenojen nousun vuoksi. Vaikka talous kääntyy kuluvana vuonna nousuun, alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan v. 2010 olevan hiukan suurempi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä 3 % suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vielä v. 2010 talouskasvua tukevaa.

Vuonna 2011 julkisen talouden tila kohenee, vaikka se pysyy edelleen 1,4 % alijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Talouskasvun viriäminen ja toteutettavat veronkorotukset lisäävät julkisen talouden kokonaistuloja. Kokonaismenojen kasvua rajoittavat mm. verrattain maltilliset palkankorotukset ja menopuolen elvytystoimien asteittainen purkaminen. Suomen julkisen talouden olisi oltava reilusti ylijäämäinen, jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla.

Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon oli v. 2008 alimmillaan sitten 1990-luvun alun. Vuonna 2009 velkasuhde kohosi peräti 10 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin ja velkaantuminen lisääntyy edelleen tänä ja ensi vuonna. Velan kasvu on v. 2010 alijäämää suurempi mm. Kreikalle myönnetyn lainan vuoksi. Vaikka velkasuhde on kasvussa, ei 60 prosentin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä raja ole vielä lähivuosina ylittymässä.

Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverotuotoissa, jotka laskivat jyrkästi v. 2009. Vuonna 2010 valtion verotulot kasvavat yli 2 % ja v. 2011 jo lähes 10 %, jos talous elpyy ennustetun mukaisesti. Arvonlisäverotuksen ja energiaverotuksen kiristäminen vahvistavat verotulojen kasvua.

Valtiontalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli v. 2009 runsas 8 mrd. euroa. Vaikka tulojen kasvu on nopeutumassa ja menojen kasvu samaan aikaan hidastumassa, säilyy valtion rahoitusasema syvästi alijäämäisenä vuosina 2010 ja 2011. Valtionvelka kasvaa vuoden 2011 loppuun mennessä arviolta 85 mrd. euroon, mikä on 30 mrd. euroa enemmän kuin viimeisen talouskriisiä edeltäneen vuoden 2008 lopussa. Ilman korjaavia toimenpiteitä kehitys jatkuu samansuuntaisena myös tämän jälkeen.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi selvästi jo vuoden 2009 tasapainokehityksessä. Kuntasektorin nettoluotonanto ei romahtanut, vaan pysyi edeltävien vuosien keskimääräisellä tasolla n. -0,5 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.

Kuntatalouden vuoden 2010 näkymiä parantavat kuntien tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus verotuloihin. Kunnallisverokehitys pysyy vielä heikkona työttömyyden kasvaessa, mutta yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien verotulot kääntyvät 2½ prosentin kasvuun. Lisäksi valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena 6 %. Taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat kuitenkin jatkamaan säästötoimia. Kulutuksen määrän arvioidaan pysyvän ennallaan ja nimellisen kulutuksen kasvavan kustannustason kohoamisen myötä 2½ %. Kun investointien arvioidaan hieman vähenevän, kuntatalouden alijäämä pienenee n. -0,2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Vuonna 2011 verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan lisääntyvän verrattain hyvin. Arvioitu 4 prosentin kasvu on kuitenkin selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaampaa. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli menojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kun kuntien investointien ennakoidaan hieman lisääntyvän, kuntatalouden vakauden kannalta keskeistä on kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Nimellisten kulutusmenojen arvioidaan kasvavan maltillisesti n. 3 %, jolloin kuntien alijäämä edelleen hieman pienenisi. Uhkana kuntatalouden kohenemiselle on kuntien kustannustason ja erityisesti kunta-alan ansiotason oletettua nopeampi nousu.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan

Sosiaaliturvarahastot ovat kokonaisuudessaan selvästi ylijäämäisiä. Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun. Muut sosiaaliturvarahastot ovat lähellä tasapainoa. Viime vuosien syvä taantuma heikensi sosiaaliturvarahastojen tilaa, mutta lähivuosien näkymät ovat hieman valoisammat.

Sosiaaliturvaetuudet kasvavat v. 2010 edellisvuodesta n. 4½ %. Nopeimmin kasvavat työttömyysvakuutusmenot. Työeläkemenojen kasvu hidastuu edellisvuodesta olennaisesti pienemmän indeksikorotuksen takia. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat lähes 4½ % v. 2010. Sosiaalivakuutusmaksut kokonaisuutena nousevat jonkin verran huolimatta kansaneläkevakuutusmaksun poistumisesta, lisäksi palkkasumman kasvu lisää maksutuloja. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämän arvioidaan kasvavan hieman alle 5 mrd. euroon, eli 2,8 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Vuonna 2011 sosiaaliturvaetuuksien kasvuksi arvioidaan runsas 4½ %. Työttömyysetuudet supistuvat kohentuvan työllisyystilanteen ansiosta. Työeläkemenojen kasvu on edellisvuotta nopeampaa inflaation kiihtymisestä aiheutuvasta suuremmasta indeksikorotuksesta johtuen. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat nopeammin kuin etuusmenot, runsaat 5 %, johtuen palkkasumman kasvusta sekä sosiaalivakuutusmaksujen korotuksista. Palkansaajien ja yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksuprosentit nousevat jonkin verran. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvaa n. 5,7 mrd. euroon, eli 3 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.