Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikkaPDF-versio

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on 11 talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan olevan v. 2011 n. 5,3 mrd. euroa ja menojen n. 4,2 mrd. euroa, joten rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 1,1 mrd. euroa. Vuoden 2010 alusta lukien Valtion eläkerahasto on kansantalouden tilinpidossa luettu kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin valtiontalouden sektorin sijaan. Talousarviotalouden ulkopuolisten rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on arviolta n. 0,1 mrd. euroa v. 2011.

Rahastoista ehdotetaan tuloutettavan valtion talousarvioon yhteensä n. 1,7 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi n. 35 milj. euroa v. 2011. Taulukossa 31 on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2009—2011.

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 1,5 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2011 alussa n. 8,5 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 7,5 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 6,8 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,8 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,2 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2009—2010 aikana johtuen heikossa taloussuhdanteessa poikkeuksellisen korkealla tasolla (1 670 milj. euroa) olleista korkotukivaltuuksista.

Vuonna 2011 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 625 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 975 milj. euroa sekä rahastosta maksettavien avustusten ja akordien valtuudeksi yhteensä 159,7 milj. euroa. Vuonna 2011 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 166 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset sekä v. 2010 myönnetyt asuntojen suhdanneluonteiset korjausavustukset.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2011 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, mikä vastaa n. 11 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 273 milj. euroa v. 2011, mikä on hieman kuluvaa vuotta vähemmän. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon 338 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 848 milj. euroa v. 2011.

Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli kesäkuussa 2010 markkina-arvoltaan n. 2 mrd. euroa edellisvuotta suurempi eli n. 13 mrd. euroa, mikä on 14,7 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1 531 milj. euroa v. 2011.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden sekä maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantaminen. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustuksina ja eräinä lainoina.

Rahaston käytettävissä olevat varat ovat v. 2011 arviolta 195 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2010 siirtyväksi arvioidut erät. Talousarviosta ehdotetaan siirrettäväksi rahastoon 29,8 milj. euroa v. 2011. EU:n maaseuturahaston tuloutus on arviolta 33,5 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan myönnettävän n. 110 milj. eurolla.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1 -tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 1,8 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtäväna on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta alkuvuonna 2010 kerätyt maksut olivat yhteensä 3,0 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 1,7 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2011 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2010 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on ollut useita vuosia n. 50 milj. euroa vuodessa. Sähkön kulutuksen lasku taantumassa on alentanut huoltovarmuusmaksun tuottoa, joka oli v. 2009 n. 45 milj. euroa. Vuonna 2011 tuoton arvioidaan nousevan 48 milj. euroon. Rahaston tase on n. 1,2 mrd. euroa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet ja yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvarastot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Influenssapandemioiden varalta tehdyt lääke- ja rokotehankinnat vuosina 2005—2010 ovat rasittaneet rahaston taloudellista tulosta, mutta vuodesta 2011 odotetaan jälleen normaalia. Toiminnan painopiste on siirtynyt varastoinnista yhteiskunnan kriittisten järjestelmien keskeytymättömyyden turvaamiseen.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiotakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2009 lopussa n. 10,1 mrd. euroa. Kasvu vuoden 2008 lopusta oli n. 17 %. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2010 alussa n. 712 milj. euroa. Vuoden 2010 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta kerryttää rahaston likvidejä varoja tasolle, jolla maksuvalmius säilytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto

Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2009 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 5,9 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii TV-maksut ja toimilupamaksut rahastolle.

Rahaston maksutulojen arvioidaan olevan n. 462 milj. euroa v. 2011, mikä on n. 25 milj. euroa kuluvalle vuodelle arvioitua enemmän. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä rahaston määrärahojen käytöstä Yleisradio Oy:n toimintaan, Viestintävirastolle maksujen perintään, tarkastukseen ja valvontaan sekä tekijänoikeuskorvauksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan maatalouden interventiotoimintaa sekä EU:n ruoka-apuohjelmaa. Rahaston kautta rahoitettava toiminta arvioidaan 13 milj. euroksi v. 2011.

Interventiotoimintaan sisältyvät interventio-ostot rahoitetaan lainanotolla, sillä EU-rahoitus tuloutetaan rahastoon jälkikäteen. Interventiotoiminta on ollut vilkasta vuosina 2009—2010, mikä on merkinnyt huomattavaa lainanottovaltuuden käyttöä. Interventio-ostot ja niihin tarvittavan lainan määrä tulevat vähenemään vuoden 2010 jälkeen.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta ja jotka jäävät valtion maksettaviksi. Vuonna 2011 näiden menojen määräksi arvioidaan 2,34 milj. euroa, josta 1,15 milj. euroa on interventiovarastoinnin, 0,76 milj. euroa EU:n ruoka-apuohjelman ja 0,43 milj. euroa muita menoja. Edellä mainituista menoista 1,0 milj. euroa katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla ja loppu edellisten vuosien ylijäämällä.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Vuonna 2009 palosuojelumaksukertymä (8,8 milj. euroa) ja myönnettyjen avustusten taso (11,0 milj. euroa) olivat poikkeuksellisen korkeita. Käyttösuunnitelma ylitettiin tarkoituksellisesti ja rahoitusta suunnattiin talouden taantuman vuoksi suunniteltua enemmän paloasemien rakennushankkeisiin. Palosuojelumaksukertymän odotetaan laskevan n. 8 milj. euron tasolle v. 2010. Vuosien 2011—2012 avustustasoksi on suunniteltu n. 9,5 milj. euroa kertymän alenemisesta huolimatta. Rahaston maksuvalmius säilyy erinomaisena aiempina vuosina kertyneiden ylijäämien johdosta.

Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleis- tai erityisavustuksia kunnille ja pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille, pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille. Rahasto tukee mm. palokuolemien vähentämistä, turvallisuuskulttuurin kehittymistä, valistuksen ja neuvonnan tehostumista, pelastuslaitosten toimintakyvyn kehittämistä sekä alaa hyödyttävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Avustukset on suunnattu sellaisiin hankkeisiin, jotka jäävät valtion muiden rahoitusjärjestelmien ulkopuolelle.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 4,3 milj. euroa v. 2011.

Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2009 rahastosta maksetut korvaukset, n. 12 milj. euroa, olivat kaksinkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna ja v. 2010 korvausmenojen arvioidaan edelleen kaksinkertaistuvan. Rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi öljysuojamaksua on korotettu 0,5 eurosta 1,5 euroon öljytonnilta vuosille 2010—2012, jolloin odotettavissa oleva tuotto on n. 25 milj. euroa vuodessa.

Taulukko 31. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2009 2010** 2011**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 66 84 86
Sekalaiset tulot 550 587 559
Eläkemaksut 1 636 1 615 1 624
Korkotulot ja voiton tuloutukset 812 1 097 1 120
Siirrot talousarviosta 67 42 35
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 131 3 425 3 424
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 730 1 752 1 859
Tulot yhteensä 4 861 5 176 5 283
       
Kulutusmenot 134 194 103
Siirtomenot 744 840 826
Korkomenot 45 55 63
Siirrot talousarvioon 1 651 1 710 1 697
Muut menot 0 0 0
Menot pl. rahoitustaloustoimet 2 574 2 800 2 690
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 334 1 431 1 500
Menot yhteensä 3 908 4 230 4 189
       
Nettorahoitusylijäämä 953 946 1 094

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on vuoden vaihteen jälkeen enää kaksi liikelaitosta, koska liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa Luotsausliikelaitoksen muuttamista osakeyhtiöksi vuoden 2011 alusta lukien.

Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi. Lakia sovellettaisiin alkuvaiheessa Senaatti-kiinteistöihin. Voimassa olevaan ja kumottavaksi esitettyä vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovellettaisiin Metsähallitukseen kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään.

Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Oheisiin taulukoihin on koottu ennusteet valtion kahdesta liikelaitoksesta. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2010 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille 13.05.01 n. 165 milj. euroa.

Taulukko 32. Valtion liikelaitostoiminta v. 2011

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
milj.€ muutos, % milj. € liikevaihdosta (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 507 1,4 82 16,2 3,2 59,8 300,0 270
(konserni) 509 1,4 84 16,5 3,1 58,5 300,0 270
Metsähallitus 300,1 -7,8 88,2 29 3,6 98,0 30,0 1 200
(konserni) 343,3 -4,9 89,3 26 3,6 97,0 30,0 1 378
Yhteensä 807,1   170,2       330,0 1 470

Taulukko 33. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2011 (milj. euroa)

    Tuloutukset talousarvioon
  Liikelaitos Takaus-maksut Korot Voiton
tuloutukset
Lainojen
takaisinmaksut
Yhteensä
             
28.20.88 Senaatti-kiinteistöt 6,2 26,1 70 130,4 232,7
30.63 Metsähallitus   - 95 - 95
  Yhteensä 6,2 26,1 165 130,4 327,7

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtio hoitaa yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti ja aktiivisesti. Valtioneuvoston vuoden 2007 alussa tekemän omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen pohjalta valtionyhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.