Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopolitiikan painopisteenä on julkisen talouden ja hallinnon johtaminen ja kehittäminen kokonaisuutena, jotta voidaan luoda edellytyksiä niin hyvälle hallinnolle kuin kestävälle taloudelle sekä verotulojen taloudelliselle ja tuottavalle käytölle. Julkisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi pyritään hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen, konserniohjauksen syventämiseen sekä toimintatapojen ja yhteisten palvelujen kehittämiseen. Hallintopolitiikkaa valmistellaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti hyödyntäen v. 2010 valmistunutta OECD:n Suomen julkisesta hallinnosta tekemää maa-arviointia. Hallintopolitiikan valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tavoitteena on parantaa kuntien talouden ohjausta ja kestävää kuntataloutta.

6.1. Hallinnon kehittämisen keskeiset hankkeet

Valtion yhteisten IT-ratkaisujen kehittäminen

Valtion yhteisiä IT-ratkaisuja kehitetään viidellä eri osa-alueella: sähköinen asiointi, perustietotekniikka, yhteentoimivuus, yhteiset tietojärjestelmät sekä tietoturva ja varautuminen. Näitä tukemaan otetaan käyttöön julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, käynnistetään valtiohallinnon suurimpien tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminto, valmistaudutaan julkishallinnon tietohallintolain toimeenpanoon ja suunnitellaan julkishallinnon IT-toiminnan uusi kokonaisohjausmalli. Sähköisten asiointipalvelujen yhteisen alustan avulla toteutetaan asiointipalveluita. Asiointitili julkistetaan vuoden 2010 lopussa ja sen käyttöönottoa jatketaan v. 2011. Kansalaisen kotisivun esitutkimusvaihe on käynnissä, ja kansalaisen kotisivu otetaan käyttöön asiointitilin käyttöönoton jälkeen. Kansalaisten verkkotunnistamis- ja maksamispalvelun käyttöä laajennetaan edelleen viranomaispalvelujen tunnistamisratkaisuna. Kehitetään yritys- ja yhteisötunnistamisjärjestelmää koko julkiselle sektorille soveltuvaksi.

Laajennetaan valtionhallinnon yhteisen integraatioratkaisun käyttöä. Määritellään perustietovarantojen saatavuuden ja hinnoittelun käytännöt sekä yhdenmukaiset tekniset rajapinnat niiden käyttöön. Kehitetään yhteentoimivuusportaalin toiminnallisuutta ja sisältöä.

Valtionhallinnon yhteinen dokumenttien hallinta- ja arkistointipalvelu sekä virkamiehen tunnistamisen luottamusverkosto ovat käyttöönottovaiheessa 2010 ja 2011. Virkamiehen tunnistamisen luottamusverkostoon otetaan mukaan kaikki virastot, joilla on riittävä valmius. Yhteisen www-julkaisualustan hankintaa selvitetään.

Laajennetaan valtionhallinnon yhteisen tietoliikenneratkaisun ja hallintapalvelupisteen käyttöönottoa virastoihin ja hankitaan tietoliikenteen lisäpalvelut etätyöhön. Vuonna 2011 aloitetaan valtionhallinnon yhteisten viestintä- ja työasemaratkaisujen käyttöönotot. Käynnistetään käyttöpalvelujen tarpeellisuuden ja kysynnän selvittämiseksi esitutkimus.

Tehostetaan hallinnon tietoturvatyötä ja yhteistoimintaa valtioneuvoston valtionhallinnon tietoturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen mukaisesti valtion tietoturvallisuuden kehitysohjelman hankkeilla ja toimenpiteillä. Ohjeistetaan ja valvotaan tietoturva-asetuksen toimeenpanoa, erityisesti koskien tietoturvan perustason saavuttamista.

Valtion IT-strategian toteuttamiseen kohdistetaan 7,3 milj. euroa v. 2011 ja palveluiden toteuttamiseen valtion IT-palvelukeskuksessa 8,2 milj. euroa. Valtion IT-palvelukeskus tulee kattamaan kustannuksensa virastoilta perittävillä palvelumaksuilla vuodesta 2012 alkaen.

Kuntien tietohallinnon tehostaminen

Valtiovarainministeriössä toimivan KuntaIT yksikön tarkoituksena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä saada aikaan kansallisesti yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia koko kuntasektorin käyttöön. KuntaIT ohjaa kuntasektorin verkostomaista tietohallintoyhteistyötä ja sovittaa yhteen sen yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista. KuntaIT toteuttaa kunnille ratkaisuja yhteensä kymmeneen erilaiseen palvelukokonaisuuteen, joita ovat muun muassa asiakaspalvelukeskus sekä lasten- ja nuorten kasvua tukevat palvelut.

Kehitettyihin ratkaisuihin liittyy oleellisena osana toimintamallien uudistaminen, prosessien uudelleen suunnittelu ja strateginen ohjaus haluttuun tavoitetilaan. Ensimmäisenä tuotantoon avautuu rekrytoinnin ja sijaishallinnan Kuntarekry syyskuussa 2010. Vuonna 2011 toiminnassa painottuu toteutettujen ratkaisujen, kuten asiakaspalvelukeskus-konseptin, lapsiperheiden palvelujen, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja tietojohtamisen välineiden käyttöönottojen tuki kunnille. Uusina hankkeina toteutetaan kuntien tietojärjestelmäarkkitehtuurien kehittäminen tavoitteena arkkitehtuuriosaamisen vahva lisääminen, kuntien terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin määrittely ja kuntien projektinhallintavälineen toteuttaminen.

Vuonna 2011 kuntien tietohallinnon tehostamiseen osoitetaan rahoitusta 20 milj. euroa. Rahoituksesta 10 milj. euroa on siirtoa kuntien valtionosuuksista.

Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelma (SADe)

Hallitus hyväksyi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2009 kannanoton sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisesta, jonka pohjalta valtiovarainministeriö käynnisti Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman. Ohjelman tavoitteena on edistää julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Helmikuussa 2010 talouspoliittinen ministerivaliokunta tarkensi ohjelman laajuutta ja siihen tarvittavia resursseja. Vuoden 2010 aikana on käynnistynyt seitsemän eri ministeriöiden hallinnoiman palvelukokonaisuuden ja tukipalveluiden valmistelu.

Osana ohjelmaa on käynnistetty valmistelu koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat ja Kela) kokonaisarkkitehtuuria koskevan ohjauksen keskittämiseksi valtiovarainministeriöön. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistetään. Näihin liittyvä hallituksen esitys tietohallintolaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä 2010. Valtion konserniohjausta tietohallinnon kehittämisessä tiivistetään strategisen ohjauksen, informaatio-ohjauksen, hankkeiden ja hankintojen ohjauksen sekä normiohjauksen keinoin.

Valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2011 lopussa. Hallituksen asettamana tavoitteena on parantaa tuottavuutta uudistamalla rakenteita ja perustehtävien prosesseja, sähköistämällä palveluja, hyödyntämällä tietotekniikkaa ja laajentamalla sen käyttöä hallinnossa, kokoamalla toimintoja yhteen, kehittämällä kumppanuuksia ja järjestämällä valtionhallinnon yhteisiä palveluja. Hallinnonalojen tuottavuustoimenpiteet mahdollistavat valtion henkilöstömäärän pienenemisen vuoteen 2011 mennessä yhteensä 9 645 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstöön. Henkilöstön suuri eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma työurien jatkamisen lisääntymisestä huolimatta luo mahdollisuuksia toimintatapojen ja rakenteiden uudistuksille hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen. Toimintatapoja muuttamalla ja tietotekniikkaa hyödyntämällä voidaan turvata palvelu- ja laatutaso nykyisessä taloustilanteessa vähenevillä resursseilla. Uusimuotoisten yliopistojen odotetaan uudistavan rakenteitaan ja prosessejaan entistä toimivammiksi mm. hyödyntämällä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta sekä muilla tuottavuutta parantavilla toimilla. Tämä on huomioitu yliopistojen valtionapumäärärahan mitoituksessa.

Vuodesta 2008 vuoteen 2009 valtion tuottavuusohjelman piirissä oleva henkilötyövuosimäärä kasvoi 413 henkilötyövuodella. Mikäli muutosta tarkastellaan ilman yliopistouudistukseen kuuluvia virastoja ja laitoksia, valtion henkilötyövuosimäärä väheni 498 henkilötyövuodella. Valtion henkilöstötarve on vuosina 2005—2009 vähentynyt yhteensä n. 3 400 henkilötyövuodella (n. 120 000:sta n. 116 600:een). Ilman yliopistojen henkilöstön kasvua vähennys on vuosina 2005—2009 lähes 4 300 henkilötyövuotta.

Taulukko 18. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen

Hallinnonala Htv-vähennykset 2010—2011
   
VNK 9
UM 27
OM 124
SM 72
PLM 56
VM 490
OKM1) 313
MMM 203
LVM 53
TEM 603
STM 80
YM 23
Yhteensä 2 053

1) sisältää uusimuotoisiin yliopistoihin kohdistuvan tavoitteen. Koska yliopistot ovat muuttuneet julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi ja säätiöiksi, niihin aiemmin kohdennettu tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennystavoite on otettu huomioon momentin 29.40.50 määrärahan mitoituksessa.

Hallituksen kehyspäätöksessä linjaamat uudet tuottavuustavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet kootaan hallinnonaloittain hankesalkuksi. Toimenpiteiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on 4 800 henkilötyövuotta vuosina 2012—2015.

Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia keskeisiä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia käsitellään pääluokkien, lukujen ja momenttien selvitysosissa. Hallitus seuraa kauden 2005—2011 hankkeiden henkilötyövuosivaikutusten toteutumista sekä tuottavuushankkeiden suhdetta toiminnan muun tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehitykseen. Seuraava tarkastelu tehdään alkuvuodesta 2011.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa talousarvioesityksessä huomioon otettuihin menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Hallinnonalat voivat kohdentaa uudelleen osan säästöistä ja loppuosalla katetaan valtiontalouden alijäämää.

Hallitus linjasi kehyspäätöksessä vuosille 2011—2014 työurien pidentämistä osana tuottavuusohjelmaa siten, että valtion tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumisen seurannassa voidaan henkilötyövuosien kokonaismäärässä lukea hyväksi se henkilötyövuosimäärä, joka aiheutuu virastoissa henkilökohtaisen eläkeikänsä jälkeen työuraansa jatkavien työpanoksesta. Menettelyä sovelletaan vuodesta 2010 alkaen.

Henkilöstötarpeen vähentämistavoitteissa ja tuottavuusohjelman muussa toteuttamisessa on lisäksi otettu huomioon sektoritutkimuslaitosten tuottavuustavoitteiden mitoittaminen ja kohdentaminen siten, että tuottavuusohjelma ei ole esteenä tarkoituksenmukaiselle ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vastaanottamiselle ja sektoritutkimuslaitosten tutkimustoiminnan kilpailukyvylle.

Tuottavuusohjelman toteutumisen henkilötyövuosiseurannan rinnalla seurataan myös henkilöstön työtyytyväisyyden, sairauspoissaolojen ja eläkkeelle jäämisen kehitystä. Vuonna 2009 henkilöstön työtyytyväisyys nousi edelleen jo aiemmin saavutetulta hyvältä tasolta. Myös sairauspoissaolot vähenivät ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyi edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2011 luonnollisen poistuman (eläkkeelle jäämiset ja muu vaihtuvuus) arvioidaan olevan n. 4 000 henkilöä. Yliopistojen osalta luonnolliseksi poistumaksi v. 2011 arvioidaan n. 1 500 henkilöä. Yhteensä nämä ovat n. 5 500 henkilöä. Työurien loppupään pidentymisen arvioidaan jatkuvan, mutta valtion henkilöstön ikärakenteen vuoksi vanhuuseläkepoistuman arvioidaan yltävän noin 2 300 henkilöön eli yli puoleen kokonaispoistumasta. Muutostilanteiden henkilöstöjohtamista tuetaan valtionhallinnon yhteisin palveluin ja hyödyntäen valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta.

Keskeisten tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden ja tuottavuushankkeiden edistäminen keskitetyllä rahoituksella

Julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen — tietohallintohankkeisiin, tutkimusten ja palvelujen hankkimiseen sekä keskeisiin tietojärjestelmähankkeisiin — esitetään yhteensä 40 milj. euroa, josta edelleen siirrettäväksi 12 hankkeelle ehdotetaan yhteensä 26,8 milj. euroa. Valitut hankkeet ovat eri hallinnonalojen tai valtion yhteisten tietojärjestelmien kehittämishankkeita. Myöhemmin vuoden 2011 aikana jää kohdennettavaksi tuottavuutta nostaviin hankkeisiin 13,2 milj. euroa, joista tietojärjestelmä- ja tietohallintohankkeisiin arvioidaan kohdistuvan 8,2 milj. euroa ja muihin tuottavuushankkeisiin 5 milj. euroa.

Vuoden 2005 talousarvioon otettiin ensimmäisen kerran määräraha hallinnonalojen tuottavuushankkeiden rahoittamiseen ja valtion keskeisten tietojärjestelmien edistämisen määräraha tuli ensimmäisen kerran vuoden 2008 talousarvioon. Vuoden 2009 talousarviossa tuottavuuden edistämisen ja keskeisten tietojärjestelmien edistämisen momentit yhdistettiin yhdeksi Tuottavuuden edistäminen -momentiksi (momentti 28.70.20 vuoden 2011 talousarvioesityksessä), koska molemmilta momenteilta rahoitettiin hankkeita, joilla on merkittävä vaikutus tuottavuuden edistämiseen.

Vuoden 2011 talousarviossa ehdotetaan uusiksi, ensimmäistä kertaa keskitetyn rahoituksen piiriin tuleviksi hankkeiksi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe), jolle ehdotetaan 8 milj. euron siirtoa, sekä syyttäjälaitoksen sekä yleisten tuomioistuinten asianhallintajärjestelmää, jolle ehdotetaan 1 milj. euron siirtoa.

Vuosina 2008—2011 mukaan lukien vuotta 2011 koskeva ehdotus on tietojärjestelmä- ja tietohallintohankkeille kohdennettu keskitettyä rahoitusta yhteensä 83,4 milj. euroa, joista pääosa on kohdennettu hankkeille talousarvioissa momenttien välisinä siirtoina mutta osa jo kehysvalmistelussa. Valtion yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmähanke on saanut tuottavuuden edistämisen momentilta rahoitusta vuosina 2009—2011 vuotta 2011 koskeva ehdotus mukaan lukien yhteensä 16,8 milj. euroa. Hanke on nimetty valtion IT-strategian yhteiset tietojärjestelmät -alueen kärkihankkeeksi. Maanmittauslaitoksen sähköisen kiinteistönvaihdannan hankkeelle on kohdennettu vuosina 2008—2011 9,5 milj. euroa ja Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietojärjestelmän uudistamishankkeelle yhteensä 9,25 milj. euroa.

Alueellistaminen

Valtion työpaikkojen alueellistamisen tavoitteena on 4 000—8 000 työpaikan alueellistaminen vuoteen 2015 mennessä. Suunniteltuja alueellistamistoimia on n. 4 200 henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on n. 2 700, lisäksi päätettyjä n. 900 ja suunnitelmia n. 600. Toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja seurantaa tehostetaan laaditun kustannus-hyötykehikon mukaisesti.

Kainuun hallintokokeilu

Kainuun hallintokokeilun seuranta jatkuu vuoden 2011 loppuun. Kokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa ja kokeilun jälkeisen ajan edellyttämät lakiehdotukset ja toimenpiteet valmistellaan valtiovarainministeriössä ja Kainuussa ennen kokeilun päättymistä.

Yhteispalvelun laajentaminen

Yhteispalvelu on osa julkisen hallinnon monikanavaista asiakaspalvelua. Yhteispalvelulla voidaan korvata valtion viranomaisten ja Kansaeläkelaitoksen paikallisten palvelupisteiden palveluja. Yhteispalveluun siirtyminen mahdollistaa poliisin lupapalvelujen, maistraattien, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä verohallinnon palvelupisteverkon kehittämisen tuottavuutta edistävällä tavalla. Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa, yhteispalvelussa uutena menetelmänä laajasti käyttöön otettavaa etäpalvelua valmistellaan valtionhallinnon, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteisenä järjestelmänä SADe-ohjelmassa. Etäpalvelu käynnistetään aluksi alueellisena käyttöönottona.

Valtion liikelaitosmallin uudistaminen

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan valtion liikelaitoksista annettua laki. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Tarkoituksena on, että kumottua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan Metsähallitukseen, kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään. Luotsausliikelaitokseen puolestaan on tarkoitus soveltaa kumottua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä vuoden 2013 loppuun asti. Uuden lain mukaan valtion liikelaitos toimii ainoastaan sidosyksikköasemassa ja tuottaa tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille. Valtion liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla. Sidosyksikköasemasta johtuen valtion virastot ja laitokset voivat hankkia palvelut siltä kilpailuttamatta. Ensi vaiheessa Senaatti-kiinteistöt toimii laissa tarkoitettuna valtion liikelaitoksena.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Vuonna 2004 aloitettu valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus on edennyt keskitetysti hankitun yhteisen tietojärjestelmän käyttöönottovaiheeseen. Toimintamallin uudistuksen osia ovat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapojen, prosessien ja tietorakenteiden uudistaminen, siirtyminen palvelukeskusmalliin talous- ja henkilöstöhallinnon volyymipalvelujen tuotannossa sekä virastoissa ja palvelukeskuksissa käyttöönotettava yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä. Hankkeen lopputulosten avulla toteutetaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnolle asetettuja tavoitteita:

  • Valtiolla on tehokas ja laadukas talous- ja henkilöstöhallinto
  • Asiakasvirasto ja palvelukeskus toimivat aktiivisesti yhdessä
  • Yhteistyötä tukevat yhtenäiset ja kehittyvät toimintatavat ja tietojärjestelmät
  • Uudistus pienentää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannuksia, varmistaa yhdenmukaisen laadun sekä parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia.

Vuoden 2011 talousarviossa ehdotetaan Kieku-tietojärjestelmähankkeelle ja valtioneuvoston yhteisen budjetointi- ja kehysjärjestelmän toteutushankkeelle yhteensä 21 milj. euroa momentille 28.70.02. Kieku-tietojärjestelmähankkeen ensimmäinen vaihe on pysynyt 49 milj. euron kustannusarviossaan mutta hankkeen aikataulu on venynyt muutamalla kuukaudella alun perin suunnitellusta.

Kieku-tietojärjestelmän toisen vaiheen on tarkoitus alkaa heti ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Tietojärjestelmän käyttöönoton aikataulua on päätetty aikaistaa aiemmin suunnitellusta n. 1,5 vuodella, mikä edellyttää ministeriöiltä ja virastoilta tämän asian priorisointia keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja kykyä sopeutua nopeasti valtion tietohallinnon ja tietoturvan yleisiin normeihin. Tavoitteena on, että kaikki virastot ja laitokset ovat yhteisessä järjestelmässä vuoden 2014 alkupuolella.

Kevään 2010 kehyspäätöksessä valtioneuvosto päätti aikaistaa tietojärjestelmän käyttöönottoa. Kehyspäätöksessä sovittiin määrärahasta, jolla rahoitetaan keskeisiä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän ja virastojen substanssijärjestelmien välisiä tietojen siirtämiseen tarvittavia liittymiä ja käyttöönottovaiheessa tarvittavaa virastojen tietojen kertaluonteista siirtoa uuteen tietojärjestelmään. Keskitetyllä toimintatavalla voidaan säästää tarvittavien integraatioiden ja tietojen siirtojen toteutuksessa ja varmistaa myös yhtenäiset ja tehokkaat hankkeen toteutustavat. Keskitetyllä rahoituksella pyritään toteuttamaan virastojen tärkeimmät liittymät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmään. Keskitetty rahoitus poistaa virastoilta pääosan tietojen siirron ja liittymien rakentamisen kustannuksista. Virastojen vastuulle jää kuitenkin osa käyttöönoton kertaluonteisista kustannuksista, mikä on omiaan kannustamaan niitä kustannustietoisuuteen harkitessaan, mitä eri järjestelmiä on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää integroida yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmään. Kieku-tietojärjestelmähankkeen toisen vaiheen ja toimeenpanon nopeuttamiseksi keskitetyllä rahoituksella toteutettavien tietojen siirtämisen ja järjestelmäliittymien kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 61,8 milj. euroa.

Neljästä aiemmasta palvelukeskuksesta yhdistetyn valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt hyvin v. 2010. Vuodenvaihteen 2009—2010 asiakastulvasta ja toimintojen nopeasta laajentamisesta lähinnä Mikkelin toimipisteessä aiheutuneiden palvelupuutteiden korjaamiseen on ryhdytty. Vuoden 2011 tavoitteena on yhdenmukaistaa hinnoittelu sekä jatkaa palveluprosessien yhdenmukaistamista palvelun tasaisen laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtion työympäristöjä parannetaan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä siten, että tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja tilaratkaisuissa varmistetaan valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus. Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe toisaalta avaa mahdollisuuksia mutta myös luo haasteita tilankäytön tehostamiselle. Tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia voidaan jatkossa sopeuttaa muuttuviin organisaatiorakenteisiin, sijainteihin ja henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin sekä ottaa huomioon energiansäästötavoitteet.

Valtion yhteisen toimitilaohjauksen sekä toimitilojen ja energiankäytön tehostamiseksi valtion virastojen ja laitosten toimitilatiedot kootaan yhtenäiseen tilatietokantaan. Ensivaiheessa yhtenäiset tilatiedot pyritään saamaan kattaviksi valtion ns. toimistotyyppisten tilojen osalta, joissa tilatehokkuuden parantamisella nykyisestä on arvioitu saavutettavan helpoiten konkreettisia säästöjä. Vuoden 2011 aikana yhtenäinen tietopohja mahdollistaa virastojen ja laitosten tilojen käytön tarkastelun vertailukelpoisella tavalla. Tavoitteena on, että ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa erityisesti organisaationsa muutostilanteissa ja hyödyntävät tässä keskitetysti Senaatti-kiinteistöjä toimitila-asiantuntijana.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Uudella hankintastrategialla on ohjeistettu virastoja mm. hankintatoimen organisoinnissa. Vuonna 2009 yhteishankintoja tehtiin 534 milj. eurolla. Vuoden 2011 tavoitteena on, että yhteishankintojen hankintavolyymi nousee 660 milj. euroon.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy toimii keskitettyjen kilpailutusten toteuttajana, yhteisten hankintavolyymien kokoajana sekä hankintojen asiantuntijana valtionhallinnossa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso säilyvät hyvänä.

6.2. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2011 n. 82 800 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,4 mrd. euroa (taulukko 19).

Vuosille 2010—2012 tehtyjen valtion virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi päättyy 29.2.2012. Valtion sopimukseen sisältyy tarkastelu- ja neuvottelulauseke ja mahdollisuus irtisanoa sopimukset päättymään jo 28.2.2011. Sopimusten palkankorotusten sekä edellisen sopimuskauden sopimuksen perusteella 1.2.2010 toteutetun samapalkkaerän johdosta on tässä talousarvioesityksessä lisätty toimintamenomäärärahoja 45 milj. euroa, josta vuoden 2010 kolmannessa lisätalousarviossa on otettu huomioon 29,5 milj. euroa. Vuoden 2007 sopimusratkaisuun sisältyneeseen palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättämiseen liittyen määrärahoja vähennettiin kertaluonteisesti 2,5 milj. euroa v. 2010. Vuoteen 2011 kohdistuva kertaluonteinen vähennys on 2,3 milj. euroa, minkä johdosta määrärahoja lisätään 0,2 milj. euroa vuoteen 2010 verrattuna.

Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli v. 2009 keskimäärin 5,3 %. Sopimuskorotuksista ja sopimusten soveltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan vastaavasti 3,5 % v. 2010 ja 2 % v. 2011.

Työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alussa. Tämän johdosta määrärahoja vähennettiin vuoden 2010 talousarviossa pysyvästi 76 milj. euroa ja lisäksi kertaluonteisesti vuoden 2010 osalta 17 milj. euroa, minkä kertavähennyksen poistumisen vuoksi toimintamenomäärärahoja on lisätty viimeksi sanotulla määrällä vuodelle 2011.

Hallinnon muutosten, kuten keskus- ja aluehallinnon uudistusten, alueellistamisen sekä tuottavuusohjelman lisäksi talous- ja työvoimatilanteen nopea muuttuminen vaatii edelleen ammattimaisen henkilöstöjohtamisen ja toimivan henkilöstösuunnittelun kehittämistä sekä kilpailukykyä työnantajana. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutuminen ovat olennaisen tärkeitä kestävän tuloksellisuuden kannalta. Tuottavuutta parantavat toimet vähentävät henkilöstötarvetta, mutta nykyisen henkilöstön poistuma on niin suurta, että valtionhallinnon rekrytointitarve on lähivuosina vuosittain 3 500—5 000 henkilöä. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä lisäämällä työvoiman tarjontaa muun muassa pidentämällä työuria. Valtio on tuoreiden tutkimusten mukaan kyennyt parantamaan työnantajakuvaansa. Myös työhyvinvoinnin kehitys on ollut myönteistä työtyytyväisyyden ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittareiden valossa ja samalla henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut.

Valtiovarainministeriö jatkaa yhdessä ministeriöiden kanssa valtioneuvoston v. 2008 tekemän johtajapolitiikan periaatepäätöksen toteuttamista. Valtiolle on työnantajana tärkeää hankkia palvelukseensa, kehittää ja kannustaa päteviä johtajia erityisesti, kun on tiedossa, että melkein kaikki nykyiset ylimmät johtajat poistuvat palveluksesta vuoteen 2020 mennessä. Valtiovarainministeriö on tukenut ministeriöitä yhteisesti valmistellun johtamisen kehittämismallin pohjalta. Valtionhallinnon yhteisiä tukitoimia ovat muun muassa ylimmälle johdolle tarkoitettu Valtionhallinnon johdon foorumi ja Tulevaisuuden johtajat -ohjelma, jonka toteutuksessa valtiovarainministeriön kumppaneina ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Kuntaliitto. Johtajapolitiikan onnistuneisuuden arviointi valmistuu v. 2011, minkä jälkeen johtajapolitiikkaa tarvittaessa suunnataan uudelleen.

Taulukko 19. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2008—2011

Tunnusluku 2008 2009 20101) 20111)
         
Henkilöstön lukumäärä 120 900 121 900 84 800 82 800
Muutos edell. vuodesta, % -1,1 0,8 -30,4 -2,4
Henkilötyövuodet, lukumäärä 117 200 117 600 84 000 82 000
Muutos edell. vuodesta, % -2,0 0,3 -28,6 -2,4
Palkkasumma, milj. euroa2) 4 557 4 770 3 572 3 557
Työvoimakustannukset, milj. euroa2) 5 719 5 971 4 461 4 443
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö2) 3 240 3 350 3 470 3 540
Palkkojen sivukulut, % 58,8 57,7 60,0 60,0
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 3 347 3 586 3 698 3 833
Naisten osuus, % 49,6 49,6 48,8 49,0
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 44,0 44,0 45,0 45,0

1) Vuosien 2010 ja 2011 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen (2 000 htv sekä v. 2010 että v. 2011) sekä yliopistojen ja korkeakoulujen, harjoittelukoulujen, yliopistopainon ja yliopistojen palvelukeskuksen siirtyminen v. 2010 valtion budjettitalouden ulkopuolelle, mutta ei muita vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

2) Arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista ja sopimusten soveltamisesta aiheutuvat lisäykset ja tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen sekä vuonna 2010 yliopistojen ja korkeakoulujen, harjoittelukoulujen, yliopistopainon ja yliopistojen palvelukeskuksen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle.

HAUS Kehittämiskeskus Oy

HAUS Kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleella lailla HAUSin asema muuttui pääasiassa valtionhallinnolle koulutus- ja kehittämispalveluja tuottavaksi valtionhallinnon sidosryhmäyksiköksi. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

6.3. Rakenteellisia uudistuksia eri hallinnonaloilla

Sisäasiainministeriön hallinnonalan rajavartiolaitoksessa siirrytään 1.1.2011 kaksiportaiseen johtamisjärjestelmään lakkauttamalla vartiostojen raja- ja merivartioalueet sekä niiden johtopaikat. Johtopaikkojen alaisuudessa olevat raja- ja merivartioasemat ja rajatarkastusasemat ovat uudistuksen jälkeen suoraan vartiostojen komentajien alaisia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan Valtiokonttorista siirretään valtion eläkeasiat henkilöasiakkaiden osalta vuoden 2011 alusta Kuntien eläkevakuutukseen. Tehtävien siirto ei koske valtion eläkkeiden rahoitusta eikä eläkevarojen sijoittamista. Samasta ajankohdasta siirretään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät terveydenhuollon varmentajana ja terveydenhuollon varmennepalvelujen tuottajana valtiovarainministeriön hallinnonalalla olevaan Väestörekisterikeskukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan Turvatekniikan keskus muuttuu vuoden 2011 alusta lukien Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Virastoon kootaan kemikaalien tuotevalvontatehtävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Elintarviketurvallisuusvirastosta, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta sekä ympäristöministeriön hallinnonalan Suomen ympäristökeskuksesta.