Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,8 mrd. euroa vuonna 2016. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodelle 2015 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2016 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Veroperustemuutokset vuonna 2016

Vuonna 2016 veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennykset toteutetaan asteittain vaalikauden aikana. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä.

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2016 ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Lisäksi valtion tuloveroasteikon v. 2013 väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosille 2016 ja 2017 ja ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin vuodesta 2016 alkaen.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2016 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 (milj. euroa)

  Vaikutus vuonna 2016 Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatuloverot    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus ansiotason nousua vastaavasti -105 -115
— työtulovähennyksen korottaminen -190 -210
— yle-veron tasokorjaus -18 -20
— ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen 31 34
— ylemmän pääomaverokannan korottaminen 17 34
— yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -3 -3
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 10 11
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 10 11
— luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10 -20
  — avainhenkilölain jatkaminen1) 9 10
— tehokas katuminen 7 10
Yhteisövero    
— kuntien ja seurakuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden päättyminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 305 357
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 35 68
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus 78 85
— nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 9 10
— turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki2) -11 -12
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron korotus v. 2016, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 100 180
Autovero    
— autoveron alennus -31 -31
Jätevero    
— jäteveron korotus 4 5
Yhteensä 247 404
— josta verotuottoa lisäävät 615 815
— josta verotuottoa vähentävät -368 -411

1) Avainhenkilölain mukaisesti verovelvollinen on lähdeveron (35 %) piirissä sen sijaan, että ansiotulot verotettaisiin normaaliin tapaan valtion- ja kunnallisverotuksessa. Koska lähdevero kertyy yksinomaan valtiolle, laki lisää valtion verotuloja mutta vähentää muiden veronsaajien verotuloja.

2) Turpeen vero alenee, jos EU-komissio hyväksyy metsähakkeen tukijärjestelmän muutoksen.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät v. 2016 valtion verotuloja yhteensä noin 0,4 mrd. euroa vuositasolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013—2016 (milj. euroa)

  2013
tilinpäätös
2014
tilinpäätös
2015
TA+I LTA+II LTA+III LTAE
2016
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 062 12 328 12 606 12 895
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 298 17 459 17 576 17 813
Valmisteverot 6 573 6 563 6 870 7 059
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 807 2 921 2 876 3 015
Yhteensä 38 740 39 271 39 927 40 782

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien tasolla.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2014 2015 2016
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,9 44,5 44,2
Valtio 20,8 21,0 20,8
Kunnat 10,3 10,6 10,3
Soturahastot 12,8 13,0 13,1
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,9 44,5 44,2
Välittömät verot 16,7 17,2 16,8
Tuotannon ja tuonnin verot 14,4 14,4 14,3
Sosiaalivakuutusmaksut 12,8 13,0 13,1
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2016 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 25,3 mrd. euroa, josta 16,6 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2015 ja 2016. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2016 verotukia kasvattaa esitetty työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki. Nestekaasun verottomuudesta aiheutuva verotuki puolestaan poistuu.

Verotuet 2015 ja 2016

  2015, kpl 2015, milj. euroa 2016, kpl 2016, milj. euroa
         
Henkilöverotus 50 15 465 51 16 139
Elinkeinoverotus 28 871 28 897
Maa- ja metsätalouden verotus 20 122 20 127
Varainsiirtoverotus 12 2 099 12 2 099
Kiinteistöverotus 7 623 7 600
Perintö- ja lahjaverotus 15 227 15 237
Arvonlisäverotus 20 2 921 20 3 015
Valmisteverotus 28 2 099 27 2 147
Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea
Yhteensä 186 24 427 186 25 261

Osaston tuloarviot vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 328 027 11 993 000 12 895 000 902 000 8
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 117 056 8 866 000 9 217 000 351 000 4
02. Yhteisövero 2 432 759 2 467 000 2 877 000 410 000 17
03. Korkotulojen lähdevero 141 652 120 000 91 000 -29 000 -24
04. Perintö- ja lahjavero 499 060 540 000 710 000 170 000 31
(05.) Pankkivero 137 500 0
(06.) Voimalaitosvero 0
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 458 906 17 849 500 17 812 800 -36 700 0
01. Arvonlisävero 16 552 721 16 932 000 16 868 000 -64 000 0
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 749 584 760 000 785 000 25 000 3
03. Apteekkimaksut 156 601 157 500 159 800 2 300 1
08. Valmisteverot 6 562 808 7 107 000 7 059 000 -48 000 -1
01. Tupakkavero 785 292 863 000 929 000 66 000 8
04. Alkoholijuomavero 1 393 981 1 384 000 1 340 000 -44 000 -3
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 256 794 264 000 257 000 -7 000 -3
07. Energiaverot 4 112 704 4 581 000 4 518 000 -63 000 -1
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 14 037 15 000 15 000 0
10. Muut verot 2 760 124 2 853 000 2 902 000 49 000 2
03. Autovero 917 993 993 000 839 000 -154 000 -16
05. Varainsiirtovero 702 164 614 000 698 000 84 000 14
06. Arpajaisvero 218 395 225 000 225 000 0
07. Ajoneuvovero 877 619 957 000 1 115 000 158 000 17
08. Jätevero 43 954 64 000 25 000 -39 000 -61
19. Muut veronluonteiset tulot 160 497 108 810 112 952 4 142 4
(02.) Lästimaksut 1 051 0
03. Ratavero 18 057 5 450 5 341 -109 -2
04. Eräät viestinnän maksut 28 204 28 783 28 570 -213 -1
05. Eräät liikenteen maksut 15 862 18 429 18 751 322 2
06. Väylämaksut 87 587 42 628 44 800 2 172 5
(07.) Katsastustoiminnan valvontamaksu 0 0
08. Öljyjätemaksu 3 429 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 3 442 3 500 6 000 2 500 71
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 865 3 020 3 090 70 2
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 000 2 400 -600 -20
Yhteensä 39 270 364 39 911 310 40 781 752 870 442 2