Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tullitoimi
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Valtiovarainhallinto

Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • talouspolitiikan valmistelu
  • hallintopolitiikan valmistelu ja
  • hallinnonalan ohjaus.

Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen toiminta ja talous

Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on uuden hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan uuden hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti.

Verotus ja tullitoimi

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen

Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksen kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntarakennelaki korvaa voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.

Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.

Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.

Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta.

Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeuttaminen.

Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta.

JulkIT-toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkIT-toiminnalle on laadittu toteuttamissuunnitelma vuoteen 2014 saakka ja ennen talousarviovuotta tarkennetaan toiminnan rajapinnat ja työnjako käynnissä olevaan ValtIT- ja KuntaIT-toimintaan.

Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen

Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHS-suosituksilla.

Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista.

Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista.

Hallinnonalan ohjaus

Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen

Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.

Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen menettelytapoja kehitetään ja ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.

Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Ohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet.

Toimintaympäristö

Vuoden 2012 BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,8 %. Kotimainen kysyntä nousee ennustejaksolla kasvun merkittävimmäksi vauhdittajaksi. Vienti jatkaa kohtalaisen hyvässä vauhdissa, mutta sen tuottama kasvuvaikutus pienenee.

Ennustettu kasvu-ura ei tule korjaamaan Suomen taloudessa olevia epätasapainoja lähitulevaisuudessa. Tilanteen korjaaminen edellyttää määrätietoisia talouspoliittisia toimenpiteitä.

Työllisyystilanteen odotetaan paranevan talousarviovuoden aikana hitaasti ja työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvua. Ennusteen mukaan työllisiä olisi vuonna 2013 keskimäärin 74 000 enemmän kuin vuonna 2010. Työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä tulisi käynnistää, sillä työikäisen väestön määrä supistuu koko ennustejakson.

Yksityisten investointien kysyntänäkymät ovat hyvät. Kansantalouden investoinnit kasvavat BKT:ta nopeammin, joten investointiaste nousee miltei vuosien 2000—2008 keskimääräiselle tasolle.

Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,7 %. Inflaatio hidastuu ennustejakson loppua kohden pysyen kuitenkin suhteellisen korkeana.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 7—8 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 52½ prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2013 eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna 2008.

Suotuisa suhdannetilanne, välillisen verotuksen kiristäminen ja elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Ilman uusia rahoitusasemaa kohentavia toimenpiteitä alijäämä pysyy lähes ennallaan tämän jälkeen.

Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 94 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin sukupuolivaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta että uudistuksen vaikutuksista.

Vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:

1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi

Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.

2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut

Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman vaikutukset

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2012 on 103 henkilötyövuotta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio

2012
esitys
       
28.70.01 Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 0,37 -
28.70.02 Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 35,4 -
28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet(siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 14,0 16,5
28.92.68 Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta(arviomääräraha)    
  — peruspääoman korotus 16,7 -
  — takuupääoman korotus 265,5 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Hallinto 1 705 015 101 944 114 691 12 747 13
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 697 32 368 37 548 5 180 16
13. Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) 4 792 4 792 0
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 215 215 215
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 9 1 159 776 - 383 - 33
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 70 094 68 202 71 360 3 158 5
(81.) Laina Latvian valtiolle (siirtomääräraha 2 v)
(82.) Laina Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) 1 600 000
10. Verotus ja tullitoimi 588 159 613 064 602 915 - 10 149 - 2
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 395 311 397 022 403 989 6 967 2
02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 840 157 742 160 526 2 784 2
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 16 004 2 600 5 200 2 600 100
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 12 996 37 700 32 700 - 5 000 - 13
(96.) Eräistä väylämaksuista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v)
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 8 18 000 500 - 17 500 - 97
20. Palvelut valtioyhteisölle 32 046 25 439 27 069 1 630 6
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 040 14 448 20 564 6 116 42
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 045 1 050 1 064 14 1
06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 979 8 731 4 431 - 4 300 - 49
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) 982 10 10
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 200 1 000 - 200 - 17
88. Senaatti-kiinteistöt
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 53 064 53 192 59 601 6 409 12
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 566 44 857 48 218 3 361 7
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 091 4 142 4 132 - 10 - 0
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 407 4 193 7 251 3 058 73
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 87 360 83 899 86 027 2 128 3
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 681 50 005 51 298 1 293 3
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 912 32 228 34 505 2 277 7
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 3 767 1 666 224 - 1 442 - 87
50. Eläkkeet ja korvaukset 3 860 466 4 056 319 4 285 099 228 780 6
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 684 540 3 868 145 4 107 270 239 125 6
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 19 057 2 765 2 355 - 410 - 15
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 29 619 30 944 2 806 - 28 138 - 91
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 39 908 39 300 39 130 - 170 - 0
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 78 047 102 365 113 538 11 173 11
95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 9 296 12 800 20 000 7 200 56
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 2 127 2 195 2 135 - 60 - 3
01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 50 50
03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 142 150 130 - 20 - 13
20. Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 800 675 675
60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 185 320 280 - 40 - 12
70. Valtionhallinnon kehittäminen 35 863 41 543 110 403 68 860 166
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 14 909 7 343 11 893 4 550 62
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 13 700 21 000 26 910 5 910 28
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 254 13 200 71 600 58 400 442
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 184 896 215 053 287 684 72 631 34
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 175 029 191 053 203 684 12 631 7
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 3 158 15 000 25 000 10 000 67
32. Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 50 000 50 000 0
40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 6 710 9 000 9 000
90. Kuntien tukeminen 7 924 712 8 173 940 8 495 436 321 496 4
20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 11 850 20 000 18 000 - 2 000 - 10
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 7 799 336 8 039 480 8 433 242 393 762 5
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) 113 526 114 460 44 194 - 70 266 - 61
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 148 322 148 000 255 800 107 800 73
(40.) Tuki työnantajille (arviomääräraha) 42 526
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 105 796 148 000 255 800 107 800 73
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 538 558 1 773 930 1 863 630 89 700 5
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 400 2 800 2 400 - 400 - 14
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 6 998 7 500 8 000 500 7
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 460 3 060 - 400 - 12
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 528 161 1 760 000 1 850 000 90 000 5
(87.) Euroopan rahoitusvakausvälineen osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 117 090 5 400 5 450 50 1
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 300 300
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 117 000 5 000 5 000
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 90 100 150 50 50
  Yhteensä 16 277 678 15 293 918 16 195 940 902 022 6

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 899 12 113 12 104