Talousarvioesitys 2012
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Valtuus
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2012 hyväksyä sitoumuksia 282 250 000 euron arvosta. Lisäksi mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2012.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää taloudellista, kulttuurista, ekologista ja sosiaalista kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
- Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja, sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti vahvistuvat.
- Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
- Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja muuta yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluita tehostetaan maan eri osissa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusyhteisöinä. Korkeakoulut profiloituvat kansainvälisessä toiminnassaan omilla vahvuusalueillaan ja kantavat vastuuta globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Korkeakoulujen rooli kansainvälisinä toimijoina vahvistuu.
Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä jatketaan. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Erityisesti ammattikorkeakoulut varautuvat koulutustarjonnan ennakoinnin perusteella koulutustarjonnan supistamiseen siten, että koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus turvataan maan kaikissa osissa. Tavoitteena ovat vahvat, vetovoimaiset sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnaltaan profiloituneet korkeakouluyksiköt sekä lisääntynyt kansainvälinen huippututkimus.
Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Taideyliopiston syntymistä edistetään.
Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään, taiteelliseen toimintaan ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat oman profiilinsa mukaisesti korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Työurien pidentämiseksi ja osaamisen päivittämiseksi kehitetään opintoprosesseja, opiskelijavalintaa ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut vahvistavat elinikäisen oppimisen edellytyksiä joustavoittamalla koulutusjärjestelyjä, kehittämällä eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Alueiden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastataan ensisijaisesti aikuiskoulutustarjontaa kehittämällä. Työelämässä toimiville kehitetään täydennyskoulutusta, soveltuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta ja avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa.
Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa nopeuttamaan siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehittämällä tehostetaan opintojen läpäisyä ja nopeutetaan tutkintojen suorittamisen jälkeistä siirtymistä työelämään. Yliopistot ottavat käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.
Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään työelämän ja innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueellisten strategioiden valmisteluun sekä alueidensa kehittämiseen.
Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia ja kiinnostavia työ- ja opiskelupaikkoja. Korkeakoulut hyödyntävät toimintansa kehittämisessä arviointien ja laatujärjestelmiensä auditointien tuloksia.
Tiedepoliittisin instrumentein edistetään tutkimuksen laatua, tuetaan luovien tutkimusympäristöjen ja huippuyksikköjen syntymistä ja kehittymistä, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä sekä strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan osallistumista yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja yksityisen sektorin kanssa.
Edistetään tutkimustiedon ja tiedepoliittisen tietopohjan käyttöä ja hyödyntämistä talouden, työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi. Parannetaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tehostamalla ja kehittämällä tieteen tutkimuksen arviointi- ja ennakointimenetelmiä. Vahvistetaan tieteen tunnettuutta yhteiskunnassa ja parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia ymmärtää ja hyödyntää tutkimustietoa.
Kehitetään tutkijanuraa yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa. Tohtorikoulutuksen laatua kehitettäessä ja laajuutta mitoitettaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon yksityisen, julkisen ja korkeakoulusektorin tarpeet. Tutkimuksen infrastruktuureja vahvistetaan ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla.
Tutkimusaineistojen saatavuutta ja näkyvyyttä parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Myöntämisvaltuus, | Menot, milj. euroa | |||||||
Vuosi | milj. euroa | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 |
2005 | 175,6 | |||||||
2006 | 205,6 | |||||||
2007 | 225,3 | 22,5 | ||||||
2008 | 245,6 | 36,8 | 24,6 | |||||
2009 | 258,5 | 77,6 | 38,8 | 25,9 | ||||
2010 | 369,1 | 117,1 | 99,5 | 54,8 | 35,9 | 3,0 | ||
2011 | 314,6 | 33,1 | 106 | 91,5 | 48 | 33,4 | 2,6 | |
2012 | 282,3 | 33,6 | 92,9 | 80,2 | 42,1 | 29,5 | 4,0 | |
Yhteensä | 287,1 | 302,5 | 265,1 | 164,1 | 78,5 | 32,1 | 4,0 |
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 34 333 000 euroa valtuuden tason pienentämisen johdosta ja lisäyksenä 162 000 euroa tutkimusrahoituksella palkattavien valtionhallinnon henkilöstön palkkauksen tarkistuksen johdosta sekä 1 838 000 euroa tasomuutoksen johdosta.
01. Suomen Akatemian toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 806 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva tiedehallinnon keskuselin ja tieteellisen tutkimuksen rahoittajaorganisaatio, joka toiminnallaan tukee korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla yhteistyöllä.
Suomen Akatemia on keskeinen ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä.
Toiminnallinen tuloksellisuus
- Tutkimuksen laadun vahvistamiseksi Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä.
- Tutkijanuran kehittämiseksi Akatemia uudistaa tutkijankoulutusta suunnitelmallisen tutkijankoulutuksen ulottamiseksi kaikille koulutusaloille, tohtoriohjelmien laadun parantamiseksi ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Akatemian rahoituksen painopiste on tohtorintutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämisessä.
- Strategisten kumppanuuksien vahvistamiseksi Akatemia tiivistää erityisesti yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyötä tutkijanuran kehittämiseksi, kansallisen ja kansainvälisen infrastruktuuripolitiikantoteuttamiseksi ja tutkimuksen laadun vahvistamiseksi. Akatemia on aktiivinen toimija eurooppalaisen ja pohjoismaisen tutkimusalueen vahvistajana ja sitoutuu valittujen kohdemaiden ja -organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
- Tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi Akatemia edistää rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja tiedepoliittisen tietopohjan sekä asiantuntemuksen hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä. Akatemia edistää tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ja tiedekasvatusta. Akatemia edistää tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
- Akatemia arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, jotta se pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategisia tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Akatemia arvioi ja kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi.
Tunnuslukuja | 2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%) | ||||
Akatemiahankkeet | 34 | 37 | vähenee | vähenee |
Akatemian tutkimusohjelmat | 8 | 8 | 7 | 8 |
Huippuyksikköohjelmat | 8 | 7 | kasvaa | kasvaa |
Akatemiatutkijan tehtävät | 7 | 10 | kasvaa | kasvaa |
Tutkimusinfrastruktuurit | 0 | 1 | kasvaa | kasvaa |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Käsiteltyjen hakemusten määrä | 4 410 | 4 017 | 3 800 | 3 800 |
Tutkimusohjelmat / joissa kv. rahoitusyhteistyötä | 13/8 | 12/9 | 11/9 | 11/11 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/ | 3,4 | 2 | <3,5 | < 3,5 |
rahoituspäätökset (%) 1) | ||||
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 8,9 | 6,8 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet 2) | 158 | 154 | 146 | 144 |
1) Vuoden 2010 toteutuma sisältää poikkeuksellisen lomapalkkavelan muutoksen.
2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 1,4 htv korkeakouluharjoittelijoita, 2,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja 2,8 htv ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net-varoilla palkattuja henkilöitä.
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1848/2009).
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
|
Bruttomenot | 14 412 | 13 569 | 13 206 |
Bruttotulot | 373 | 600 | 400 |
Nettomenot | 14 039 | 12 969 | 12 806 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 204 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 7 585 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 195 |
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen | 1 |
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 | 12 |
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen | -92 |
Toimintamenosäästö (HO) | -131 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -34 |
Tuottavuustoimet | -135 |
Tasomuutos | 21 |
Yhteensä | -163 |
2012 talousarvio | 12 806 000 |
2011 III lisätalousarvio | 69 000 |
2011 talousarvio | 12 969 000 |
2010 tilinpäätös | 9 420 000 |
02. Arkistolaitoksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 019 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen toiminta varmistaa asiakirjallisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja käytettävyyden, sekä tukee hallinnon julkisuusperiaatteen toteutumista ja viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Tavoitteena on, että viranomaisten asiakirjoista säilytetään pysyvästi keskimäärin 10—15 %.
Toiminnallinen tuloksellisuus
- Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Arkistolaitos määrittelee, mitkä julkiset asiakirjat säilytetään pysyvästi.
- Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
- Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa, maksutonta ja maksullista tietopalvelua.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
- Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, jotta se pystyy mahdollisimman hyvin toteuttamaan toiminta-ajatustaan ja strategisia tavoitteitaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1294/2010).
Tunnuslukuja | 2009 toteutuma |
2010 toteutuma |
2011 arvio |
2012 tavoite |
---|---|---|---|---|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä) | 180 000 | 186 000 | 191 000 | 195 000 |
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä) | 4 969 000 | 10 587 641 | 12 500 000 | 14 500 000 |
Tutkijasalikäynnit (kpl) | 56 294 | 52 323 | 51 000 | 50 000 |
Aineiston verkkokäyttö (lautauksia kpl) | 1 892 000 | 4 000 000 | 10 000 000 | 12 000 000 |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Aineistojen kartunta (hm / vuosi) | 8 272 | 6 265 | 5 000 | 4 000 |
Digitointi (kuvatiedostoja / vuosi) | 3 663 592 | 5 614 483 | 2 000 000 | 2 000 000 |
Annettu koulutus (luentotunnit / osallistujat) | 845/2 059 | 770/1 970 | 600/1 500 | 550/1 400 |
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl) | 18 666 | 20 974 | 22 000 | 23 000 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/ htv | 653 | 657 | 762 | 780 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Sairauspäivien lkm/htv | 10,3 | 9,7 | <10 | <9 |
Henkilötyövuodet 1) | 275,83 | 283,32) | 250,5 | 247,5 |
1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.
2) Vuoden 2010 toteutuma sisältää 27 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat, 5 htv korkeakouluharjoittelijoita ja 7 htv työllistettyjä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
|
Bruttomenot | 22 496 | 19 959 | 19 619 |
Bruttotulot | 1 053 | 650 | 600 |
Nettomenot | 21 443 | 19 309 | 19 019 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 648 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 746 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 201 |
IT-palvelukeskussiirron palautus | 9 |
Vuokrien indeksitarkistus | 77 |
Saamelaisarkiston toimitilat ja varustaminen | 72 |
VAPA -kansallinen asiakirjahallinto-hankkeeseen momentilta 28.70.20 siirretyn lisäyksen poisto | -200 |
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen | -35 |
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen | 2 |
Toimintamenosäästö (HO) | -193 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -50 |
Tuottavuustoimet | -180 |
Tasomuutos | 7 |
Yhteensä | -290 |
2012 talousarvio | 19 019 000 |
2011 III lisätalousarvio | 131 000 |
2011 talousarvio | 19 309 000 |
2010 tilinpäätös | 20 541 000 |
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 965 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa.
Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 12 henkilötyövuoden vähentyminen. Hallitus antaa esityksen laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta.
2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
Tunnuslukuja | toteutuma | toteutuma | arvio | tavoite |
Julkaisutoiminta, kpl | 519 | 537 | 370 | 360 |
Tietopalvelutehtävät, kpl | 1 930 | 1 940 | 2 000 | 1 800 |
Sairauspäivien lkm/htv | 8,6 | 6,8 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet 1) | 102 | 103,9 | 99,8 | 88,8 |
1) Vuoden 2010 luku sisältää 8,5 htv nuorisotyöttömyyden torjuntaan tarkoitetulla kertaluonteisella lisämäärärahalla palkatut digitoijat.
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
|
Bruttomenot | 3 520 | 3 133 | 2 655 |
Bruttotulot | 690 | 690 | 690 |
Nettomenot | 2 830 | 2 443 | 1 965 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 611 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 338 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset(1 000 euroa) | |
Palkkausten tarkistukset | 81 |
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen | 4 |
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen | -5 |
Toimintamenosäästö (HO) | -20 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -5 |
Tuottavuustoimet | -540 |
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 | 4 |
Tasomuutos | 3 |
Yhteensä | -478 |
---|
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1293/2010).
Momentin nimike on muutettu.
2012 talousarvio | 1 965 000 |
2011 III lisätalousarvio | 62 000 |
2011 talousarvio | 2 443 000 |
2010 tilinpäätös | 2 557 000 |
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 589 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön.
2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
Tunnuslukuja | toteutuma | toteutuma | arvio | tavoite |
Vastaanotetun aineiston määrä (hm) | 4 922 | 4 303 | 4 500 | 4 500 |
Tilausten määrä | 80 118 | 81 916 | 82 000 | 82 000 |
Sairauspäivien lkm/htv | 9,6 | 17,4 | <8 | <8 |
Henkilötyövuodet | 21,8 | 22,41) | 19,1 | 18,8 |
1) Vuoden 2010 toteutuma ilman sairasloman sijaisuuksia sekä työllisyysvaroin ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja olisi 20,3.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
|
Bruttomenot | 1 602 | 1 629 | 1 614 |
Bruttotulot | 23 | 30 | 25 |
Nettomenot | 1 579 | 1 599 | 1 589 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 49 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 91 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 14 |
Vuokrien indeksitarkistus | 9 |
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 | 1 |
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen | -1 |
Toimintamenosäästö (HO) | -16 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -4 |
Tuottavuustoimet | -14 |
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | -10 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).
2012 talousarvio | 1 589 000 |
2011 III lisätalousarvio | 10 000 |
2011 talousarvio | 1 599 000 |
2010 tilinpäätös | 1 621 000 |
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 554 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen
2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Valtuus
Opetus- ja kulttuuriministeriö saa tehdä supertietokoneen ja datakeskuksen hankkimiseksi sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2011 tehdyt sopimukset mukaan lukien vuonna 2012 enintään 5 000 000 euroa, vuonna 2013 enintään 10 000 000 euroa ja vuonna 2014 enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää ja lisätään opinto-ohjauksen koulutusta. Ammatillisen opettajankoulutuksen vuonna 2011 toteutetun laajennuksen tukea jatketaan ammattikorkeakouluille.
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 6 618 000 |
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 23 936 000 |
Yhteensä | 30 554 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Supertietokoneen hankinta | 5 000 |
Supertietokoneen käyttökustannukset | 1 000 |
Kertaluonteisen vähennyksen poistuminen | 1 000 |
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 | 121 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -64 |
Siirto momentille 29.01.04 (opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenot) | -25 |
Tasomuutos | -14 |
Yhteensä | 7 018 |
2012 talousarvio | 30 554 000 |
2011 I lisätalousarvio | — |
2011 talousarvio | 23 536 000 |
2010 tilinpäätös | 23 936 000 |
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen.
Selvitysosa:Tutkimuksen infrastruktuurit ovat kansallisen ja EU:n tutkimuspolitiikan keskeisiä kehittämiskohteita. Suomen kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui vuonna 2009. Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa kansallisen tiekartan kiireellisiä hankkeita.
2012 talousarvio | 4 000 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 429 001 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen
3) enintään 9 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoitukseen, tietoyhteiskuntahankkeisiin ja ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.
Selvitysosa:
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet | ||||
---|---|---|---|---|
2006 toteutuma |
2008 toteutuma |
2010 toteutuma |
2012 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinnot | 20 767 | 20 951 | 20 581 | 22 060 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 150 | 681 | 1 253 | 1 800 |
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | 1 531 | 1 595 | 1 684 | 1 515 |
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat | 4 544 | 6 294 | .. | 8 220 |
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) | 7 243 | 7 473 | 8 389 | 8 790 |
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 61,3 | 58,9 | .. | 67,3 |
Lukuvuodessa vähintään 45 op suorittaneet opiskelijat, % tutkintokoulutuksen opiskelijoista | 57,5 | 54,3 | .. | 62,6 |
Opiskelijat (FTE)/ opettajat | 16,7 | 16,6 | .. | 16,4 |
Tutkinnot/ opettajat | 3,3 | 3,5 | 3,7 | |
Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus/ opettajat ja t&k -henkilöstö | 0,75 | 0,84 | - | 1,09 |
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/ läsnä olevat tutkinto-opiskelijat | 2,2 | 2,8 | 4,4 |
Tuottavuutta lisätään siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa sopimuskaudella nopeammin kuin käytettävissä oleva yksikköhintarahoitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen tavoitteiden toteutumista hankerahoituksella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahoitusta vuosina 2010—2012 tuloksellisuuden palkitsemiskriteerien perusteella ja lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella. Palkitsemiskriteereinä on kuusi asiakokonaisuutta: 1) korkeakoulurakenne, 2) opiskelijarekrytointi, 3) opintoprosessien tehokkuus ja laatu, 4) kansainvälistyminen, 5) tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä 6) aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö.
Määrärahan arvioitu käyttöja siihen vaikuttavat tekijät | € |
Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 941 495 000 |
— kunnalliset ammattikorkeakoulut (44 160 *8 058,94 €) | 356 862 000 |
— yksityiset ammattikorkeakoulut (69 543 *8 383,73 €, sis. alv.) | 584 633 000 |
Kuntien rahoitusosuus | -536 339 000 |
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi | 4 560 000 |
Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) | 10 100 000 |
Tuloksellisuusrahoitukseen ym. (enintään) | 9 185 000 |
Yhteensä | 429 001 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Kustannustason muutos (3,7 %) | 14 401 |
Kustannustenjaon tarkistus | 7 754 |
Hankerahan palauttaminen | 1 000 |
Opiskelijarakenteen muutos | 397 |
Toiminnan laajuuden muutos | -3 000 |
Opettajankoulutuksen yksikköhinnan muutos | 1 275 |
Menosäästö (HO) | -2 000 |
Kertaluonteisen menon poisto | -600 |
Yhteensä | 19 227 |
2012 talousarvio | 429 001 000 |
2011 talousarvio | 409 774 000 |
2010 tilinpäätös | 400 305 313 |
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 855 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisen valtionrahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan vuonna 2012 vain puolella yliopistoindeksin vaikutuksesta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetusministeriön asetuksen (771/2009) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus (60,4 %), laatu ja vaikuttavuus (14,6 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.
Toiminnan laajuudessa tutkintotavoitteilla ja toteutumilla on edelleen keskeinen asema. Laadun ja vaikuttavuuden perusteella kohdennettavassa rahoituksessa laskentakriteerit liittyvät koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, opiskeluprosessien toimivuuteen, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiseen, kansalliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen ja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset erityistehtävät, koulutus- ja tieteenalarakenteen, tutkijakoulut, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategisen kehittämisen rahoitus, jota kohdennetaan yliopistojen strategiatyön ja profiloitumisen perusteella.
Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Kustannustason muutoksen huomioon ottamisen lisäksi yliopistoille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista. Korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu korvataan täysimääräisesti vuodesta 2012 lähtien.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa.
Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet | ||||
---|---|---|---|---|
2006 toteutuma |
2008 toteutuma |
2010 toteutuma |
20121) | |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 3 814 | 13 876 | 12 300 | 13 800 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 13 128 | 21 825 | 14 3842) | 14 900 |
Tohtorintutkinnot | 1 409 | 1 527 | 1 518 | 1 600 |
Harjoittelukoulujen oppilasmäärä | 7 854 | 7 833 | 7 910 | 7 900 |
Harjoittelukoulun ohjatussa harjoittelussa suoritetut opintopisteet | 40 297 | 38 273 | 36 863 | 42 000 |
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat | 5 434 | 6 195 | 7 809 | 9 000 |
Vaihto-opiskelijat (l+s, yli 3 kk) | 9 294 | 9 799 | 10 444 | 11 200 |
Tieteelliset julkaisut/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 1,85 | 1,89 | 1,77 | 2,23 |
Tohtorintutkinnot/ professorit | 0,62 | 0,67 | 0,57 | 0,73 |
Opettaja- ja tutkijavierailut/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0,22 | 0,21 | 0,41 | 0,32 |
Ylemmät kk-tutkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0,95 | 1,64 | 0,90 | 1,08 |
Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta | 8,68 | 8,39 | 7,1 | 7,1 |
Lukuvuodessa vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus | 38 % | 39 % | 38 % | 47 % |
1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2012 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2010—2012.
2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä lasku vuonna 2010 vuoteen 2008 nähden selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen siirtymäajan päättymisellä.
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Yliopistojen perusrahoitus | 1 723 700 000 |
— Kansalliskirjasto | 15 075 000 |
— Harjoittelukoulut | 47 088 000 |
— Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 80 000 000 |
— Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 37 300 000 |
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu | 38 014 000 |
— Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa | 1 669 000 |
— Yliopistojen muu perusrahoitus | 1 504 554 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 131 700 000 |
Yhteensä | 1 855 400 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Indeksin leikkaus 6 kk (HO) | -28 000 |
Aalto-yliopiston rahoituksen leikkaus (HO) | -10 000 |
Yliopistojen toiminnan lisärahoitus, muut kuin Aalto-yliopisto | 10 000 |
Yliopistoindeksi (3,4 %) | 56 335 |
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu | 38 014 |
Hammaslääketieteen koulutus Kuopiossa | 790 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -50 300 |
Kertaluonteisen vähennyksen palautus | 54 |
Tasomuutos | -86 |
Yhteensä | 16 807 |
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 742 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
2012 talousarvio | 1 855 400 000 |
2011 III lisätalousarvio | 800 000 |
2011 talousarvio | 1 838 593 000 |
2010 tilinpäätös | 1 703 152 000 |
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 251 526 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin
6) 6 450 000 euroa myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Tutkijavirkamuutoksen laskentamallin muutos | 2 165 |
Aikaisempien vuosien myöntämisvaltuuden kasvu | 14 931 |
Vuoden 2012 myöntämisvaltuuden pienentäminen (HO) | -3 731 |
Valtionhallinnon henkilöstön osalta palkkausten tarkistukset | 162 |
Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (ICOS-hanke ja biotieteiden hankekokonaisuus) rahoitus | 1 450 |
Tasomuutos | 1 838 |
Yhteensä | 16 815 |
2012 talousarvio | 251 526 000 |
2011 III lisätalousarvio | 1 500 000 |
2011 talousarvio | 234 711 000 |
2010 tilinpäätös | 209 350 000 |
52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 31 707 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.
Selvitysosa:Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua.
Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 30 400 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 307 000 euroa.
Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.
2012 talousarvio | 31 707 000 |
2011 talousarvio | 31 707 000 |
2010 tilinpäätös | 5 607 000 |
53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 101 180 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin
6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen
7) 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten keskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen
8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen
12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö | € |
---|---|
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 59 443 000 |
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin | 5 035 875 |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan | 2 812 000 |
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin | 11 000 000 |
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin | 500 000 |
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin | 6 858 125 |
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin | 14 921 000 |
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille | 610 000 |
Yhteensä | 101 180 000 |
2012 talousarvio | 101 180 000 |
2011 talousarvio | 100 300 000 |
2010 tilinpäätös | 95 795 683 |
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 17 196 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 463 000 euroa kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttaman jäsenmaksujen nousun johdosta.
2012 talousarvio | 17 196 000 |
2011 talousarvio | 15 733 000 |
2010 tilinpäätös | 15 820 940 |
(88.) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan(kiinteä määräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2011 III lisätalousarvio | 37 748 000 |
2011 talousarvio | 25 000 000 |
2010 tilinpäätös | 12 251 590 |
(89.) Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin(kiinteä määräraha)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2011 III lisätalousarvio | 33 750 000 |
2011 talousarvio | 211 250 000 |