Talousarvioesitys 2010

4. Talousarvioesityksen tuloarviot

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2008—2010¹⁾

¹⁾ Taulukossa tuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuonna 2010 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 37 164 milj. euroa. Tuloista n. 83 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Taulukossa 6 on esitetty tuloarvioiden kehitys osastoittain suhteessa vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon.

Vuoden 2009 varsinaisen talousarvion tuloarvioita on alennettu huomattavasti vuoden 2009 I lisätalousarviossa ja hallituksen II lisätalousarvioesityksessä. Viimeisin tuloarvio ml. II lisätalousarvioesitys on nettomääräisesti 6,1 mrd. euroa alempi kuin vuoden 2009 varsinaisen talousarvion tuloarvio. Varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2010 vähenevän 1,6 % ja verotulojen 1,5 % verrattuna vuoden 2009 tuloarvioon (eli I lisätalousarviolla ja II lisätalousarvioesityksellä täydennettyyn talousarvioon).

4.1. Veroperustemuutokset vuonna 2010

Hallituksen veropoliittista linjaa käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 3.2.

Vuodelle 2010 ehdotettavien veroperustemuutosten arvioidaan vuositasolla alentavan verotuottoja nettomääräisesti yhteensä n. 1,0 mrd. euroa. Tämä kohdistuu suurelta osin valtion verotuloihin lukuun ottamatta kunnallisverotuksen perusvähennystä. Veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Verotuottoa vähentävät (yhteensä n. 1,0 mrd. euroa)

• Ansiotason nousun kompensoiminen (sisältää inflaatiotarkistuksen) 300 milj. euroa
• Palkansaajamaksujen nousun kompensaatio n. 470 milj. euroa
• Eläketulon verokevennys 100 milj. euroa
• Perusvähennyksen korotus n. 195 milj. euroa
• Pienituloisimpien elinkeinonharjoittajien ansio- ja pääomatulojaon muutos nettomääräisesti n. 13 milj. euroa
• Työsuhdematkalippu n. 4 milj. euroa
• Kiinteän omaisuuden luovutuksen verovapaus luonnonsuojelutarkoituksiin n. 1 milj. euroa
• Pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistaminen n. 14 milj. euroa
• Pellon luovutuksen verohuojennus n. 10 milj. euroa
• Tonnistoverotuksen muutos n. 10 milj. euroa

Verotuottoa lisää

• Arvonlisäverokantojen korotuksen ja ravintolaruoan arvonlisäverokannan laskun nettovaikutus n. 130 milj. euroa.
• Tupakkaveron korotus n. 22 milj. euroa

Lisäksi verotuottoa vähentää aikaisemmin päätetty elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentaminen n. 480 milj eurolla, ja valtion yhteisöveron jako-osuuden alentaminen väliaikaisesti 10,8 prosenttiyksiköllä vajaalla 400 milj. eurolla.

4.2. Verotuloarviot

Verokertymiin vaikuttaa veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.

Talouskasvun hidastuminen loppuvuonna 2008 ja jyrkkä heikkeneminen v. 2009 näkyy myös verotulokertymien huomattavana, vajaan 5,8 mrd. euron alentumisena v. 2009 verrattuna v. 2008 tilinpäätökseen. Vuoden 2009 loppuun mennessä taloudellisen aktiviteetin laskun arvioidaan pysähtyvän. Vuonna 2010 talouden kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän viennin kääntyessä nousuun. Kansainvälisen talouden elpyminen heijastuu viennin välityksellä viiveellä Suomen kansantalouteen. Ensi vuonna Suomen talouskasvu jää edelleen verrattain vaatimattomaksi. Verotulot reagoivat viiveellä yleisen talouskehityksen muutoksiin, joten verotulojen ei arvioida kääntyvän nousuun vielä ensi vuonna.

Kuluvan vuoden osalta riskinä on suhdannekäänteen lykkääntyminen ennustettua myöhemmäksi. Toisaalta mitä jyrkempi on taloudellisen aktiviteetin pudotus, sitä voimakkaammiksi voivat vastaavasti muodostua suhdannenousun myönteiset vaikutukset veropohjiin. Ensi vuoden verotulojen kehityksen kannalta suhdannekäänteeseen sisältyy positiivinen riski, mikä voi näkyä erityisesti suhdanneherkimpien verojen, kuten pääomatulo- ja yhteisöverojen, kertymissä.

Verotuloarvioiden toteutuminen riippuu suuresti siitä, kuinka hyvin veropohjien taso ja kehitys pystytään ennustamaan. Esimerkiksi yksityisen kulutuksen arvon muutos prosenttiyksiköllä vaikuttaa arvonlisäveron tuottoon 100 milj. euroa ja palkkasumman muutos prosenttiyksiköllä valtion tuloveron tuottoon n. 100 milj. euroa. Edellisen hallituskauden tuloarvioiden toteutumisesta tehty tarkastelu osoitti, että ennakoitua parempana toteutunut suhdannekehitys selitti varsinaisesta ennustevirheestä suurimman osan.

OECD:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden rahoitusasema reagoi kokonaistuotannon muutoksiin joustokertoimella 0,5. Siten prosenttiyksikön suuruinen muutos talouskasvussa vaikuttaisi koko julkisen talouden rahoitusasemaan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon (tuotannon kasvu vahvistaa ja aleneminen heikentää julkista taloutta). Suurin osa vaikutuksesta julkisen talouden tasapainoon välittyy tulopohjien muutosten kautta. Valtion tapauksessa em. joustokertoimen arvioidaan olevan 0,3. Kasvun nopeutuminen yhdellä prosenttiyksiköllä vahvistaisi ja hidastuminen vastaavasti heikentäisi tämän mukaan valtiontaloutta lähes 600 milj. eurolla. Tästä n. 200 milj. euroa selittyy työttömyyssidonnaisten menojen muutoksella ja loppuosa verotulokertymien muutoksella.

Myös talouskasvun rakenne vaikuttaa verokertymiin. Mitä selvemmin kasvu perustuu kotimaisiin kysyntätekijöihin, sitä suuremmaksi muodostuvat positiiviset vaikutukset verokertymiin, sillä viennin kasvun välittömät vaikutukset heijastuvat heikosti verotuottoihin.

Verotuloarvioihin liittyviä riskejä on selostettu myös talousarvioesityksen liitteenä olevassa taloudellisen katsauksen luvussa 2.2.2. Tuloarvioiden riskeistä

Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

¹⁾ Toisin kuin muut vuotta 2008 koskevat luvut, kyseessä on ennuste. Pääomatulojen määrä vahvistuu vuoden 2008 verotuksen valmistuessa lokakuun 2009 loppuun mennessä.

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

¹⁾ Ml. vuoden 2009 I lisätalousarvio ja hallituksen II lisätalousarvioesitys.

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia veroja ovat ansio- ja pääomatuloista perittävä vero, yhteisövero, korkotulojen lähdevero sekä perintö- ja lahjavero. Näistä arvioidaan kertyvän v. 2010 yhteensä 10 296 milj. euroa, eli 1,2 % vähemmän kuin vuoden 2009 budjettiarvio. Verrattaessa vuoden 2010 tuloarvioita vuoteen 2009 budjettiarviolla tarkoitetaan vuoden 2009 talousarviota lisättynä I lisätalousarviolla ja hallituksen II lisätalousarvioesityksellä.

Ansio- ja pääomatuloveromomentille kertyy progressiivinen tulovero, pääomatuloista maksettu vero sekä rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero. Ansio- ja pääomatulovero- sekä yhteisöveromomentin kertymä koostuu useammalta verovuodelta valtiolle tilitettävistä määristä.

Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesityksen ansio- ja pääomatuloverojen kertymäksi arvioidaan 7 089 milj. euroa, eli 4,5 % vähemmän kuin budjettiarvio vuodelle 2009. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % v. 2010. Taantuma vaikuttaa ansio- ja pääomatuloverokertymään pääasiassa palkkasumman sekä pääomatulojen alenemisen kautta. Pääomatulojen kehityksen arviointi on vaikeaa johtuen niiden suhdanneluontoisuudesta sekä siitä, että niistä saadaan vain vähän ennakkotietoja ennen verotuksen valmistumista. Ansio- ja pääomaverokertymän ennusteen osuvuuden kannalta suurimmat riskit liittyvätkin juuri pääomatulojen kehityksen arviointiin.

Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehityksellä on keskeinen merkitys verotulojen kannalta. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1 %. Eläketulojen kasvuksi arvioidaan 4,5 %, kun taas työttömyysetuuksien arvioidaan työttömien lukumäärän lisääntyessä kasvavan 15 %. Kokonaisuudessaan eläketulojen ja muiden sosiaalietuuksien kasvuksi ennustetaan 5,5 %.

Veronalaisten pääomatulojen, joista merkittävimmät erät ovat luovutusvoitot, osinkotulot ja puun myyntitulo, ennustetaan kokonaisuudessaan pysyvän vuoden 2009 tasolla.

Luovutusvoitot ovat kotitalouksien saamien pääomatulojen merkittävin erä. Niitä syntyy mm. arvopaperien ja kiinteistöjen myynnistä. Oman asunnon myyntivoitto on sen sijaan useimmiten verovapaata tuloa, ja näin ollen asuntokauppa on suurelta osin tuloverotuksen ulkopuolella. Luovutusvoittojen määrästä saadaan luotettava tieto vasta verovuotta seuraavan vuoden loppupuolella verotuksen valmistuessa. Näin ollen talousarvioesityksen tuloarvioiden pohjana käytettävä vuoden 2008 taso on pääomatulojen osalta vielä ennuste ja perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin.

Luovutusvoittojen kehitystä on vaikea ennustaa, koska luovutusvoittojen määrä riippuu voimakkaasti vaikeasti ennakoitavasta arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoiden hintakehityksestä. Talouskriisin seurauksena osakkeiden hinnat ovat alentuneet poikkeuksellisen jyrkästi. Voimakkain lasku ajoittui viime vuoden loppupuolelle, jonka jälkeen tilanne osakemarkkinoilla on selvästi rauhoittunut ja sijoittajien luottamus on alkanut palautua. Jos osakekurssit pysyisivät elokuun lopun mukaisella tasolla loppuvuoden, osakkeiden arvo jäisi v. 2009 keskimäärin 33 % heikommaksi edelliseen vuoteen verrattuna. Luovutusvoittojen arvioidaankin supistuvan vastaavasti v. 2009. Ensi vuonna luovutusvoittojen ennakoidaan sitä vastoin lisääntyvän noin 6 %.

Vaikka pääomatulojen osuus veropohjasta on alle 10 %, niiden suhteellinen merkitys tuloarvioiden osuvuuden kannalta on suuri. Pääomatuloennusteen onnistuminen vaikuttaa ansio- ja pääomatuloverojen kertymäennusteen osuvuuteen myös veronsaajien ennakkotilityksiin sovellettavien jako-osuuksien kautta. Kun verotus valmistuu verovuotta seuraavan vuoden lokakuun lopussa, saadaan lopullinen tieto siitä mikä on kunkin veronsaajan osuus verovuodelta maksuunpannuista ansio- ja pääomatuloveroista. Ennen verotuksen valmistumista kertyneet ansio- ja pääomatuloverot tilitetään veronsaajille arvioitujen jako-osuuksien mukaisesti. Verotuksen valmistuttua jo tilitettyjen verojen määrä oikaistaan vastaamaan lopullisten verojen määriä. Vuoden 2010 kassakertymään vaikuttaa verovuoden 2009 lopullisen verotuksen mukainen maksuunpanotilitys. Vuoden 2010 tuloveroennustetta tehtäessä myöskään vuoden 2008 verotus ei ole vielä valmistunut ja lopullisista verojen määristä on saatu vasta ennakkotietoja. Koska valtio on pääomatulojen ainoa veronsaaja, toteutuneen pääomatulokehityksen poikkeaminen merkittävästi ennustetusta on yksi merkittävimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat edellä kuvatun jako-osuuksien oikaisun suuruuteen.

Ansiotason nousun sekä palkansaajamaksujen verotusta kiristävää vaikutusta lievennetään keventämällä valtion tuloveroasteikkoa sekä kasvattamalla työtulovähennystä. Lisäksi kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 1 480 eurosta 2 200 euroon. Eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon verotus ei muodostu vastaavan palkkatulon verotusta kireämmäksi. Nämä veroperustemuutokset alentavat tuloverotuottoja yhteensä noin 1 060 milj. eurolla. Tästä valtion osuus on noin 630 milj. euroa, kuntien osuus noin 380 milj. euroa sekä seurakuntien osuus n. 20 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus n. 30 milj. euroa. Perusvähennyksen korotuksen osuus verotuottomenetyksistä on n. 195 milj. euroa.

Pitkäaikaissäästämistä tuetaan laajentamalla vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki koskemaan myös muuta pitkäaikaissäästämistä. Maatalouden rakennekehitystä edistetään pellon väliaikaisella myyntivoittoverovapaudella. Pienituloisimpien elinkeinonharjoittajien asemaa parannetaan muuttamalla yksityisten elinkeinonharjoittajien ja maataloudenharjoittajien sekä verotusyhtymien ansio- ja pääomatulojakoa koskevia säännöksiä siten, että jaettava yritystulo voitaisiin verovelvollisen vaatimuksesta verottaa kokonaan ansiotulona. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi työsuhdematkalipun verovapaata määrää kasvatetaan. Nämä alentavat valtion tuloveron tuottoa nettomääräisesti yhteensä n. 50 milj. eurolla.

Yhteisövero

Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy erityisen voimakkaasti yhteisöverokertymässä. Yhteisöveron tuotto kääntyi laskuun v. 2008. Vuonna 2009 yhteisöveron kertymä supistuu edelleen alle puoleen vuoden 2008 tasoltaan. Verokertymää alentaa osaltaan valtion yhteisöveron jako-osuuden alentaminen väliaikaisesti 10,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009—2011. Yritysten tuloskehitys heijastuu viiveellä yhteisöverokertymään. Budjettitalouden yhteisöverokertymä koostuu useammalta verovuodelta valtiolle tilitettävistä veroista, mutta suurin merkitys on samalta vuodelta kertyvillä ennakoilla ja edelliseltä vuodelta kertyvillä ennakontäydennysmaksuilla tai kertymää alentavilla ennakon palautuksilla.

Vuonna 2010 yritysten tuloskehityksessä arvioidaan tapahtuvan käänne parempaan suhdannenäkymien elpyessä. Yhteisöiltä arvioidaan kertyvän valtiolle tuloveroa 2 482 milj. euroa, mikä on viidenneksen enemmän kuin budjettiarvio vuodelle 2009. Lisäksi yritysten kannattavuutta parantavat niiden toimenpiteet kulujen karsimiseksi. Yritysten tuloskehityksen kohenemisen oletetaan kuitenkin jäävän vielä ensi vuonna verrattain vaatimattomaksi.

Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot

Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän n. 38 % vähemmän kuin vuoden 2009 budjettiarvio. Väheneminen johtuu korkojen loppuvuodesta 2008 voimakkaana alkaneesta ja v. 2009 jatkuneesta alenemisesta sekä talletuskannan kasvun tasaantumisesta v. 2009. Vuonna 2010 talletuskannan oletetaan kasvavan hieman ja korkotason pysyvän matalalla ennen käännettä nousuun v. 2011.

Perintö- ja lahjaveron tuoton arvioidaan alenevan n. 5 % vuoden 2009 budjettiarviosta. Perintö- ja lahjaveron veropohjan oletetaan kasvavan n. 6 %, mutta vuoden 2009 alussa toteutettu perintöveron kevennys vähentää vielä vuoden 2010 tuottoa verotukseen liittyvien viiveiden vuoksi n. 45 milj. eurolla.

Liikevaihtoon perustuvat verot

¹⁾ Ml. vuoden 2009 I lisätalousarvio ja hallituksen II lisätalousarvioesitys

Liikevaihtoon perustuvia veroja ovat arvonlisävero, vakuutusmaksuvero ja apteekkimaksut. Niitä arvioidaan kertyvän 13 341 milj. euroa, mikä on 3,6 % vähemmän kuin budjettiarvio vuodelle 2009. Tästä arvonlisäveron osuus on 12 613 milj. euroa.

Lokakuussa 2009 toteutetaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin. Lisäksi kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuun 2010 alusta lukien. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 22 prosentista 23 prosenttiin, ruoan ja rehun 12 prosentista 13 prosenttiin sekä lääkkeiden, kirjojen, henkilökuljetuksien, majoituksen ja kulttuuritilaisuuksien arvonlisäverokanta 8 prosentista 9 prosenttiin. Tässä yhteydessä ravintolaruoan arvonlisävero lasketaan 22 prosentista 13 prosenttiin elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle.

Arvonlisäverokantojen muutosten (sekä 1.10.2009 toteutettu että hallituksen esitys vuodelle 2010) yhteisvaikutuksena valtion arvonlisäverokertymä alenee n. 350 milj. eurolla vuonna 2010. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamista koskevat valtion verotuloja vähentävät vaikutukset kohdistuvat täysimääräisesti vuodelle 2010. Sen sijaan 1. heinäkuuta toteutettavan arvonlisäverokantojen muutoksen pääosin verotuloja nostavat vaikutukset kohdistuvat v. 2010 loppuun ja v. 2011 puolelle. Arvonlisäverokantojen muutos 1. heinäkuuta 2010 nostaa vuositasolla valtion arvonlisäverokertymää 426 miljoonalla eurolla. Vuodelle 2010 tästä kohdistuu 133 milj. euroa.

Verohallinnossa otetaan käyttöön v. 2010 alusta verotilijärjestelmä. Verotilijärjestelmä on verojen ilmoittamista, maksamista, maksuvalvontaa ja myöhemmin myös perintätoimintoja palveleva järjestelmä. Kertaluonteinen pienennys valtion kassatuloihin olisi yhteensä n. 378 milj. euroa v. 2010.

Yksityisen kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia v. 2010. Kotitalouksien kulutus muodostaa 60 % koko arvonlisäveron veropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit.

Valmisteverot

¹⁾ Ml. vuoden 2009 I lisätalousarvio ja hallituksen II lisätalousarvioesitys.

Valmisteveroja arvioidaan v. 2010 kertyvän yhteensä 5 157 milj. euroa, mikä on 1,3 % enemmän kuin vuoden 2009 budjettiarvio. Valmisteverojen veropohjan kehitys on viime vuosina ollut varsin vakaata, eikä suuria muutoksia ennusteta myöskään vuodelle 2010.

Noin kaksi kolmasosaa valmisteveroista kertyy energiaveroista, joita arvioidaan kertyvän yhteensä 3 155 milj. euroa v. 2010.

Energiaveroista n. 75 % kertyy liikenteestä moottoribensiinin ja dieselöljyn verona ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennusteessa hyödynnetään työ- ja elinkeinoministeriön ennustetta energian kulutuksesta. Ennusteen mukaan moottoribensiinin kulutus alenee n. 1 % v. 2010. Dieselöljyn ja sähkön kulutuksen ennustetaan säilyvän vuoden 2009 tasolla.

Vuonna 2010 alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan 1.10.2009 toteutuvan veromuutoksen seurauksena kasvavan n. 5,8 % kuluvan vuoden budjettiarviosta, kun alkoholin verollisen kulutuksen arvioidaan vähentyvän samaan aikaan 2 %.

Tupakkaveroa arvioidaan v. 2010 kertyvän 682 milj. euroa eli n. 4,9 % enemmän kuin budjettiarvio vuodelle 2009. Tupakkaveroa ehdotetaan korotettavaksi siten, että irtotupakan veroa korotettaisiin 15 % sekä savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa 5 %. Korotuksen arvioidaan lisäävän tupakkaveron tuottoa n. 22 milj. eurolla.

Muut verot ja veronluonteiset tulot

¹⁾ Ml. vuoden 2009 I lisätalousarvio ja hallituksen II lisätalousarvioesitys

Muita veroja ja veronluontoisia tuloja arvioidaan kertyvän 2 187 milj. euroa, ja niiden tuotto kasvaa 4,0 % vuoden 2009 budjettiarviosta. Autoveroa arvioidaan kertyvän 815 milj. euroa, mikä pohjautuu arvioon n. 90 000 uuden henkilöauton myynnistä v. 2010. Uusien henkilöautojen myynti on kuluvana vuonna vähentynyt selvästi, mutta myyntimäärän arvioidaan palautuvan v. 2010. Uusien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö on kuluvana vuonna jatkanut v. 2008 alkanutta laskuaan, mikä on vaikuttanut alentavasti autoista kannetun keskimääräisen veron määrään. Tammi—kesäkuussa 2009 verotettujen uusien autojen keskimääräinen CO2-päästö oli 156 g/km, kun se vuonna 2008 oli keskimäärin 161 g/km. Toisaalta kannettavan veron määrä nousi kuluneen vuoden huhtikuun alusta lähtien, kun autoverolle kannettavasta arvonlisäverosta luovuttiin ja autoveroa korotettiin vastaavalla määrällä.

4.3. Muiden tulojen arviot

¹⁾ Ml. vuoden 2009 I lisätalousarvio ja hallituksen II lisätalousarvioesitys

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 657 milj. euroa eli 4,6 % vuoden 2009 budjettiarviota enemmän. Euroopan unionilta saataviksi tuloiksi arvioidaan 1 158 milj. euroa eli 1,0 % kuluvan vuoden budjettiarviota enemmän. Valtion eläkerahastosta tuloutetaan budjettitalouteen 1 472 milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 % vuotuisesta eläkemenosta. Veikkausvoittovaroja tuloutetaan budjettitalouteen 0,4 % enemmän ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa vajaat 3 % vähemmän kuin budjettiarvio vuodelle 2009.

¹⁾ Ml. vuoden 2009 I lisätalousarvio ja hallituksen II lisätalousarvioesitys

Korkotuloja ja voiton tuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 318 milj. euroa, mikä on 19,9 % vähemmän kuin vuoden 2009 budjettiarvio. Korkotuloiksi arvioidaan 139 milj. euroa. Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin arvioidaan v. 2010 olevan 7,0 mrd. euroa ja keskituoton 1,0 %. Osinkotuloja arvioidaan kertyvän 500 milj. euroa ja nettotuloiksi osakemyynneistä on arvioitu tavanomaiseen tapaan 400 milj. euroa. Osinkotulojen arvioidaan pienenevän yritysten heikentyneen tuloskehityksen vuoksi. Valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioidaan 129 milj. euroa. Suomen Pankki tulouttaa valtiolle Suomen Pankista annetun lain mukaan 50 % edellisen vuoden tuloksestaan tai pankkivaltuusto voi päättää suuremman osuuden tulouttamisesta. Viime vuosina Suomen Pankki on tulouttanut pääsäännön mukaista määrää suurempia osuuksia valtiolle.