Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 475 173 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 93 254 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 519 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Momentin määräraha muutetaan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksella lisätään monivuotisten puolustusmateriaalihankkeiden rahoituksen joustavuutta ja vähennetään talousarvioon tehtäviä teknisiä muutoksia. Muutoksen vaikutuksia arvioidaan vaalikausien taitteessa, jonka perusteella päätetään jatkossa sovellettavasta siirtomäärärahakaudesta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 9 800 19 100       28 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 15 000         15 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 11 541 6 057 5 000     22 598
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 66 152         66 152
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 81 350 49 950 51 000 22 000   204 300
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 50 000 16 825 14 700     81 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 68 426 56 100 12 000 11 200   147 726
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 302 269 148 032 82 700 33 200   566 201
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 71 000 83 000 114 000 118 000 133 000 519 000
Uusi tilausvaltuus yhteensä 71 000 83 000 114 000 118 000 133 000 519 000
             
Valtuudet yhteensä 373 269 231 032 196 700 151 200 133 000 1 085 201

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä
  • — kehitetään maastouttamisvälineitä
  • — ylläpidetään ja kehitetään panssarintorjuntaa.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — korvataan poistuva alkeislentokoulutuskalusto
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — rakennetaan taistelukoulutusta kehittävä virtuaalikoulutusympäristö
  • — saatetaan loppuun kaksipuolisen taistelun simulointijärjestelmän laajennuksen ensimmäinen vaihe.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2017 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2017 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa toteutetaan sotilastiedustelun tiedonhankinnan, sotilastiedustelun maalittamistuen sekä täydentävän tutkavalvonnan kehittämishankkeita.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan elektronisen vaikuttamisen hankkeella kaikkia puolustushaaroja ja puolustusvoimien vaikuttamista tukeva suorituskyky.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa jatketaan alueellisten joukkojen suorituskykyjen kehittämistä tulenkäytön, tulivoiman, johtamisen, panssarintorjunnan ja liikkuvuuden osalta.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman painopiste on taistelukyvyn kehittämisessä. Hornet- ja Hawk -lentokalustojen jäljellä olevan elinkaaren turvaavilla hankkeilla parannetaan niiden kykyä toimia operatiivisena ja kouluttavana järjestelmänä.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan varusmiesten ja reserviläisten joukkotuotannossa tarvittavia ampumatarvikkeita sekä kotimaisia tykistön ja kranaatinheittimistön ampumatarvikkeita.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 373 269 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 8 650 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 93 254 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2017) 8 285
Menoajoitusmuutokset -61 447
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) -4 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 30 000
Siirto momentille 27.10.01 -40 400
Yhteensä -67 562

2017 talousarvio 475 173 000
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 94 309 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 501 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 93 254 000 euroon nähden lisätty 1 055 000 euroa johtuen hankintojen budjetoimisesta tilausvaltuuksien sijaan muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 18 000 000 eurolla talousarvioesityksen 519 000 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että suunnittelut hankinnat eivät edellytä valtuutta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuuksien menoajoituksia muutetaan kyseisten tilausvaltuuksien enimmäismäärän puitteissa vastaamaan aiempaa paremmin hankintojen toimitus- ja maksatusaikataulua.

Talousarvioesitykseen nähden indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen arvioitu 8 650 000 euron määräraha on vähennetty. Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksessä momentin määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä. Vähennystä vastaava lisäys on tehty Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -valtuuden vuoden 2017 maksuosuuteen.

Tilausvaltuuksiin ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuksien muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 2021— Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 9 800 19 100       28 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 15 000         15 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 20 191 6 057 5 000     31 248
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 66 152         66 152
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 81 350 49 950 51 000 22 000   204 300
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 50 000 16 825 14 700     81 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 61 471 54 900 12 000 12 355   140 726
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 303 964 146 832 82 700 34 355   567 851
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 76 900 81 400 113 000 101 300 128 400 501 000
Uusi tilausvaltuus yhteensä 76 900 81 400 113 000 101 300 128 400 501 000
             
Valtuudet yhteensä 380 864 228 232 195 700 135 655 128 400 1 068 851

2017 talousarvio 475 173 000
2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 475,173 milj. euron määrärahaa, joka on noin 17 prosenttia puolustusbudjetista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan materiaaliseen valmiuteen on kuitenkin tarkoitus käyttää yhteensä 932,7 milj. euroa (39 prosenttia), kun käsiteltävän momentin lisäksi mukaan luetaan Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (4,6 milj. euroa momentilla 27.10.19) sekä ne puolustusvoimien toimintamenot, jotka käytetään materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen.

Valiokunta yhtyy puolustusvaliokunnan näkemykseen siitä, että materiaalihankintojen osuuden tulisi olla noin 1/3 puolustusbudjetista. Varaosien ja kaluston kunnossapidon rahoittaminen toimintamenoista ei poista nykyisellä budjettirakenteella ongelmaksi muodostuvaa käytöstä poistuvan puolustusmateriaalin korvaamista, jolloin kaikkien puolustushaarojen joukkojen varustamisasteeseen ja taistelukestävyyteen saattaa jäädä vakavia puutteita.

Valiokunta korostaa edellisten budjettimietintöjensä tapaan kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden merkitystä huoltovarmuuden takaajana ja pitää hyvänä, että valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta huhtikuussa 2016. Päätöksellä annetaan perusteet mm. kotimaahan kohdistettavista hankinnoista ja teollisen yhteistyön velvoitteista. Periaatepäätöksen mukaisten linjausten tulee näkyä myös käytännössä puolustusvoimien hankintatoimessa.

Valiokunta nostaa esiin myös yhteispohjoismaiset hankinnat esimerkiksi Leopard 2A6 -ampumatarvikkeiden osalta ja pitää tarpeellisena, että puolustusvoimat arvioi yhteishankintojen mahdollisuutta, aikataulutusta sekä vaikutusta hankintahintaan. Yleensä yhteishankinnoilla saavutetaan kustannustehokkuutta ja samalla parannetaan pohjoismaista huoltovarmuutta.

Valiokunta pitää lisäksi tarkoituksenmukaisena, että momentin määräraha muutetaan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Muutoksen on tarkoitus lisätä rahoituksen joustavuutta ja vähentää teknisten muutosten tarvetta. On myös myönteistä, että talousarvioesityksessä on otettu huomioon vakiintuneen käytännön mukaisesti hinta- ja kustannustasotarkistukset, joiden nettovaikutus on 7,1 milj. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 475 173 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 94 309 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2017 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2025 enintään 501 000 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus).

PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2017 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2017 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 16 753 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 219 000 euroa vuoden 2016 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena kustannustasotarkistuksena ja lisäyksenä 19 972 000 euroa vuoden 2016 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneita menoja.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 303 964 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 76 900 000 euroa vuonna 2017 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 16 753 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 94 309 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.


2017 I lisätalousarvio 16 753 000
2017 talousarvio 475 173 000
2016 tilinpäätös 559 617 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 16 753 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 429 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 101 738 000 euroa.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 304 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 7 125 000 euroa on siirtoa momentilta 27.10.01 ja 304 000 euroa aiheutuu määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Lisämääräraha kohdennetaan pääosin ilmapuolustuksen hankkeisiin sekä muihin momentin käyttöperustelujen mukaisiin menoihin.

Uudelleenbudjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska toimitukset ovat viivästyneet tai rahoituksen käyttö vuonna 2017 on muutoin epävarmaa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2017 III lisätalousarvio 7 429 000
2017 I lisätalousarvio 16 753 000
2017 talousarvio 475 173 000
2016 tilinpäätös 559 617 000
2015 tilinpäätös 469 563 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 7 429 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 101 738 000 euroa.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 304 000 euroa.