Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Suomi ikääntyy edelleen
  • — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Verotus
  • — Verovaje on alhainen.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Digitalisoinnin ja sen ohjaus- ja investointimallin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen hallinto ja talous

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä hallinnon turvallisuusverkkopalvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa. Ohjausrakenteita ja investointimallia uudistetaan vuonna 2018.

Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden edistäminen etenee niin sähköisen viestinvälittämisen kuin ensisijaisesti digitaalisesti tarjottavien palveluiden kautta. Palveluiden kehittämisen ja kartoittamisen lisäksi lainsäädännön kehittäminen ja merkittävässä muutoksessa niin kansalaisille kuin viranomaisille suunnattu viestintä mahdollistaa asiakaskeskeisen muutoksen.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt selvitystyön koskien suomalaisen henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista. Selvitystyön tavoitteena on vuoden 2019 loppuun mennessä tehdä esitys tuleville vuosikymmenille ulottuvasta kansallisesta toimintamallista henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvata viranomaisten rooli henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmassa kehitetään kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja automaattisia prosesseja sekä tietojen saatavuutta ja yhteentoimivuutta. Kuntatieto-ohjelman tuotoksia ja toimintamalleja otetaan käyttöön perustettavien maakuntien julkisen talouden suunnitteluun liittyvissä prosesseissa ja tietomäärityksissä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4,6 4,6
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Hallinto 142 525 136 165 168 081 31 916 23
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 363 29 920 30 748 828 3
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 1 215 245 245 0
(21.) Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 117 0
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 110 830 106 000 124 088 18 088 17
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 13 000 13 000 0
10. Verotus ja tulli 646 971 609 257 577 946 -31 311 -5
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 444 657 405 820 368 601 -37 219 -9
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 172 251 159 837 163 018 3 181 2
20. Kansallisen tulorekisterin menot (siirtomääräraha 2 v) 1 727 1 727 0
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 13 369 15 900 15 900 0
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 12 470 22 700 22 700 0
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 4 223 5 000 6 000 1 000 20
20. Palvelut valtioyhteisölle 45 161 38 838 39 881 1 043 3
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 616 22 837 24 721 1 884 8
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 1 240 1 50 49 4900
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) 2 733 1 000 110 -890 -89
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -289 2 000 2 000 0
(08.) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 862 0
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 3 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 5 000 10 000 10 000 0
(11.) Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toiminnan turvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 2 000 0
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 61 516 60 140 75 162 15 022 25
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 50 179 47 138 46 014 -1 124 -2
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 714 3 382 3 312 -70 -2
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 623 9 620 25 836 16 216 169
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 87 755 82 081 79 846 -2 235 -3
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 022 53 300 50 345 -2 955 -6
02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 111 28 429 27 399 -1 030 -4
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 622 352 2 102 1 750 497
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 728 476 4 836 802 4 953 587 116 785 2
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 485 031 4 577 377 4 673 697 96 320 2
16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1 608 2 096 2 050 -46 -2
17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 574 2 625 2 643 18 1
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 38 875 40 500 40 500 0
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 180 548 198 471 217 200 18 729 9
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 21 840 15 733 17 497 1 764 11
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 16 615 16 105 15 865 -240 -1
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 13 25 15 -10 -40
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 850 850 0
12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 15 500 15 000 15 000 0
(60.) Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 202 230 -230 -100
70. Valtionhallinnon kehittäminen 77 389 150 730 259 575 108 845 72
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 800 6 000 4 900 -1 100 -18
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 12 260 5 300 5 000 -300 -6
(03.) Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 27 500 27 500 -27 500 -100
05. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 31 300 180 530 149 230 477
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 17 799 49 730 30 268 -19 462 -39
21. Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v) 15 855 15 828 15 663 -165 -1
22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v) 175 15 072 15 114 42 0
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 8 100 0
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 240 174 252 576 265 158 12 582 5
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 219 561 224 576 237 158 12 582 6
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 9 509 15 000 15 000 0
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 11 105 13 000 13 000 0
90. Kuntien tukeminen 9 058 264 8 626 479 8 469 121 -157 358 -2
20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 7 000 1 400 3 000 1 600 114
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 800 200 200 0
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 9 024 697 8 597 754 8 457 931 -139 823 -2
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 25 247 27 125 7 990 -19 135 -71
(34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 520 0
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 243 224 251 000 261 000 10 000 4
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 243 224 251 000 261 000 10 000 4
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 979 885 1 930 050 2 011 777 81 727 4
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 900 2 450 2 947 497 20
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 500 1 500 0
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 10 770 11 100 11 550 450 4
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 46 170 170 0
(68.) Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 0
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 951 000 1 903 000 1 984 000 81 000 4
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha) 11 402 11 030 11 610 580 5
(95.) Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 3 267 800 -800 -100
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 45 367 35 450 17 850 -17 600 -50
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 247 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 120 150 150 0
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) 40 000 30 000 12 400 -17 600 -59
(99.) Kehysvaraukset 0
Yhteensä 17 373 321 17 025 673 17 194 849 169 176 1
  Henkilöstön kokonaismäärä 11 965 11 929 11 841