Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

1. YhteenvetoPDF-versio

Talouden näkymät

Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Maailmankaupan kasvu hidastuu ennustejaksolla.

Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyyden ja ansiotason nousu kiihdyttää yksityisen kulutuksen kasvua. Kotimaisen kysynnän talouskasvua tukeva vaikutus kasvaa, samalla kun nettoviennin merkitys talouskasvulle pienenee, tuonnin kasvun jatkuessa vahvana.

Vuonna 2019 talouskasvun arvioidaan hidastuvan 1,7 prosenttiin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Rakennusinvestointien arvioidaan vähenevän lähivuosina, koska asuntotuotanto on noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun inflaatio kiihtyy. Tästä syystä myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu v. 2019. Nettovienti pysyy kasvua tukevana.

Työllisten määrä on noussut korkealle tasolle ja vahvana jatkuva talouskasvu edelleen tukee työllisyyden kasvua. Työllisyysaste nousee yli 72 prosenttiin v. 2019 ja työttömyysasteen arvioidaan alenevan 6,9 prosenttiin. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin v. 2019 sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena, minkä johdosta inflaatio kiihtyy maltillisesti 1,4 prosenttiin.

Talouspolitiikan linja

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä, ja velaksi eläminen lopetetaan v. 2021. Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,3 mrd. euroa, mikä on n. 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat vajaat 2 % vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Määrärahatasoa alentavat määräaikaisten kärkihankkeiden päättyminen, hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset sopeutustoimet sekä parantuneen työllisyystilanteen seurauksena pienentyneet työttömyysturvamenot. Menotasoa nostavat mm. laki- ja sopimusperusteiset korotukset kuten keväällä sovitun valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä eräät automaattiset tekijät kuten ikäsidonnaisten valtion eläkemenojen kasvu.

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,9 mrd. euroa v. 2019. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on n. 45,8 mrd. euroa. Vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,8 mrd. euroa ja tulot ilman lainanottoa lisääntyvät vastaavasti 1,2 mrd. euroa.

Verrattuna vuodelle 2018 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) budjettitalouden tulot yhteensä ilman lainanottoa alenevat n. 0,5 mrd. eurolla, mikä selittyy valtion myöntämien vientiluottojen ennenaikaisella takaisinmaksulla, joka ajoittuu vuoteen 2018. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa varsinaisten tulojen arviota korotettiin nettomääräisesti yhteensä 1,7 mrd. euroa, josta valtion myöntämien vientiluottojen ennenaikaisen takaisinmaksun osuus oli 1,4 mrd. euroa. Valtion verotulojen arvioidaan sen sijaan lisääntyvän 3,7 % v. 2019 eli 1,6 mrd. euroa vuodelle 2018 budjetoituun nähden (talousarvio ml. lisätalousarvio).

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 on 1,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä suurinpiirtein puolittuu vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa ennakoituun verrattuna. Vuoden 2018 lisätalousarviossa tuloarviota korotettiin lähinnä kertaluonteisten tekijöiden vuoksi 1,7 mrd. eurolla. Vuodelle 2018 budjetoituun (ml. lisätalousarvio) verrattuna alijäämä pienenee 0,3 mrd. eurolla v. 2019.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2019 n. 0,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2019 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 109 mrd. euroa, mikä on n. 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,2 mrd. euroa, mikä on hieman vähemmän kuin vuodelle 2018 on arvioitu.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2017
tilinpäätös
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
Muutos, %
2018—2019
         
Ansio- ja pääomatuloverot 9 054 9 511 9 939 5
Yhteisövero 4 238 4 194 4 428 6
Arvonlisävero 17 547 17 911 18 796 5
Muut verot 12 269 12 396 12 653 2
Muut tulot 8 234 8 722 8 104 -7
Yhteensä 51 341 52 734 53 920 2
Nettolainanotto ja velanhallinta1) 3 084 3 080 1 427 -54
Tuloarviot yhteensä 54 425 55 814 55 347 -1
         
Kulutusmenot 14 803 15 304 15 251 0
Siirtomenot 37 587 38 188 38 072 0
Sijoitusmenot 1 275 1 029 805 -22
Muut menot 1 377 1 292 1 218 -6
Määrärahat yhteensä 55 042 55 814 55 347 -1
         
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet) -9 970      

1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja 23 milj. euroa v. 2017, -50 milj. euroa v. 2018 ja -50 milj. euroa v. 2019.

Työllisyys ja kasvu

Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansainta-ajankohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksatusajankohdan mukaiseen sovitteluun. Tähän työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen ehdotetaan 20 milj. euroa. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10,3 milj. euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen. Pitkään työttömänä olleiden ja osatyökykyisten työllistymistä pyritään edistämään mm. yrityksille maksettavan työllistämispalkkion myötä, mikäli määräaikainen työsuhde vakinaistuu palkkatukijakson aikana.

Tutkimus- ja kehitystoimintaa ehdotetaan lisättäväksi tulevan talouskasvun edellytysten vahvistamiseksi. Business Finlandin avustuvaltuuksia ehdotetaan korotettavaksi 69 milj. eurolla ja Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia 25 milj. eurolla.

Osaaminen

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euron määräraha. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euron määräraha. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. euron lisärahoituksella. Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa.

Eriarvoisuus

Eriarvoisuuden lieventämiseksi ehdotetaan että, vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä korotetaan. Korotuksiin varataan 30 milj. euroa.

Ruoantuotanto

Kasvukauden 2018 kuivuudesta johtuvien ongelmien helpottamiseksi maataloudelle ehdotetaan yli 50 milj. euron lisäpanostuksia talousarvioesityksessä. Maatalouden kannattavuustilanteen helpottamiseksi ja suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi ehdotetaan mm. maatalouden luonnonhaittakorvauksiin yhteensä 27,5 milj. euron lisäystä ja maatalouden energiaverojen korotettua palautusta vuodelta 2018 20 milj. eurolla.

Toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi vuonna 2019

Määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet, huomioiden niihin myöhemmin tehdyt muutokset. Useiden kuten esimerkiksi perusväylänpitoon, erikoissairaanhoidon alueelliseen keskittämiseen ja toimintamenoihin tehtyjen toimien säästövaikutus kasvaa v. 2019. Hallitusohjelman liitteen 6 mukaisten sopeutustoimien vaikutuksena valtion menot alenevat n. 0,3 mrd. eurolla vuodesta 2018. Lisäksi indeksikorotusten tekemättä jättämisellä on budjetin tasapainoa parantava vaikutus.

Veroperustemuutokset

Suurin osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu v. 2016—2018. Vuonna 2019 jatketaan hallitusohjelman mukaisia asteittain voimaan tulevia muutoksia: tupakkaveron korottamista, autoverotuksen keventämistä sekä asuntolainan korkovähennyksen supistamista. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Vuonna 2019 ansiotuloverotusta kevennetään pieni- ja keskituloisia painottaen. Valmisteverotusta kiristetään ansiotuloverotuksen keventämisestä seuraavien verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Alkoholi- ja virvoitusjuomaveroa korotetaan. Lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että polttoaineen hiilidioksidiveron laskentaperusteissa otetaan huomioon polttoaineen keskimääräiset elinkaaripäästöt. Lisäksi turpeen veroa nostetaan sekä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella.

Ajoneuvoveroa alennetaan vuoden 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä, mikä vähentää veron kertymää jo v. 2019. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vaalikauden kehys vuodelle 2019 on 44 408 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 001 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2019 jää 107 milj. euron jakamaton varaus 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Kuntatalous

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,5 mrd. euroa v. 2019. Valtionavut alenevat vuodelle 2018 budjetoidusta n. 3 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,5 mrd. euroa, mikä on n. 1 % vuodelle 2018 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävin on valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta yli 200 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät sekä kuntien menoja, että valtionosuutta. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys kasvaa. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 254 milj. euroa heikentävä v. 2019. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2019 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntatalous on kansantalouden tilinpidon mukaan v. 2019 alijäämäinen, alijäämän kuitenkin pienentyessä vuoden 2018 tasosta. Hallituksen vuoteen 2019 asettama sektorikohtainen rahoitusasematavoite saavutetaan.

Julkinen talous

Suomen talouden hyvä suhdannetilanne kohentaa julkista taloutta. Hallituksen päättämät sopeutustoimet ovat myös vahvistaneet julkista taloutta. Talouden suotuisa suhdannevaihe peittää alleen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat. Väestö ikääntyy ja se näkyy erityisesti kasvupaineena hoito- ja hoivamenoissa myös tulevaisuudessa. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa vallitsee pidemmällä aikavälillä merkittävä epätasapaino tulojen ja menojen välillä.

Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä v. 2018 on 0,7 % ja v. 2019 julkisen talouden arvioidaan olevan lievästi alijäämäinen, 0,1 % suhteessa BKT:hen. Näin ollen Suomi täyttää EU lainsäädännön alijäämää koskevan kriteerin.

Suhdannenousun siivittämänä hallituksen asettama tavoite velkasuhteen taittumisesta v.  2019 saavutetaan. Valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä ensi vuosikymmenen alussa joten nimellisesti velkaantuminen jatkuu. Myös hallituksen julkiselle taloudelle vuoteen 2019 asettamat julkisen talouden sektorikohtaiset rahoitusasematavoitteet pitkälti saavutetaan valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen valossa.