Talousarvioesitys 2004
YLEISPERUSTELUT
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2004 lisätalousarvioksi.
Talouden näkymät
Kansainvälinen talouskasvu on tänä vuonna kaikkiaan varsin vahvaa, joskin erot eri alueiden välillä ovat suuria. Erityisen nopeaksi tuotannon kasvu on nousemassa Aasiassa, jossa Kiinan 8—9 prosentin talouskasvu on vetämässä mukaansa alueen muitakin talouksia.
Suomessa talouskasvu jäi vuoden alkukuukausina vaatimattomaksi lähinnä viennin ja teollisuustuotannon heikkouden vuoksi. Marraskuista kokonaistuotannon kasvuennustetta onkin hieman laskettu, mutta tuotannon kasvun ennustetaan kuitenkin nopeutuvan tänä vuonna 2½ prosenttiin edellisen vuoden 1,9 prosentista. Tuotannon kasvu vauhdittuu edelleen pitkälti kotimaisen kulutuksen voimin. Työvoiman kysyntä supistuu vielä tänä vuonna, kun työpaikkojen määrä vähenee edelleen alkutuotannossa ja teollisuudessa. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan silti edelleen laskevan viime vuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin, sillä työvoiman tarjonta vähenee kysyntää enemmän.
Vuonna 2005 kokonaistuotannon kasvun arvioidaan nousevan hieman tämänvuotista nopeammaksi, sillä viennin odotetaan pääsevän selvästi nopeampaan kasvuun kuin kuluvana vuonna. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan hieman aiemmin arvioitua hitaammin ja jäävän vuosikeskiarvona 8,5 prosenttiin työpaikkojen määrän lisääntyessä palveluelinkeinoissa.
Tuloarviot
Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta nettomääräisesti 505 milj. eurolla. Arvonlisäveron tuottoarviota korotetaan 410 milj. eurolla, lähinnä johtuen vuoden 2003 odotettua korkeammasta kertymästä. Kotitalouksien kulutusmenojen arvo kasvoi 5,3 % vuonna 2003, joka oli noin prosenttiyksikön enemmän kuin ennustettiin marraskuussa 2003 varsinaisen talousarvion täydentävää esitystä laadittaessa. Lisäksi kulutus suuntautui kestokulutushyödykkeisiin, joita verotetaan vakioverokannan mukaisesti. Tilinpäätöksen mukaan arvonlisäveroa kertyi 10 264 milj. euroa vuonna 2003, mikä oli noin 290 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kotitalouksien kulutusmenojen arvon ennustetaan nousevan vuonna 2004 noin 3 ½ %. Arvonlisäveron tuoton kasvun arvioidaan seuraavan kulutusmenojen kasvua.
Autoveron tuottoarviota korotetaan 130 milj. eurolla lähinnä johtuen edelleen vilkkaana jatkuvasta autokaupasta ja vuoden 2003 odotettua paremman kertymän johdosta. Energiaverojen tuottoarviota alennetaan 35 milj. eurolla.
Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 20 milj. eurolla. Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavien tulojen arviota nostetaan 15 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu rahasto-ohjelmakauden 1995—1999 sulkemisen pitkittymisestä ja sen aiheuttamasta loppuerien maksatuksien siirtymisestä vuodelta 2003 vuodelle 2004.
Arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista korotetaan 203 milj. eurolla. Osinkotuloarviota korotetaan toteutuneiden kertymätietojen perusteella 210 milj. eurolla. Lisäys aiheutuu Sampo Oyj:n arvioitua korkeammista osingoista. Suomen Pankin voiton tuloutus valtiolle vuonna 2004 toteutuu 12 milj. euroa talousarvion tuloarviota pienempänä. Arviota valtion liikelaitosten voiton tuloutuksista korotetaan 5 milj. eurolla.
Määrärahat
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan sitoutumista enintään 700 milj. euron tienrakennushankkeeseen sekä hallinnonaloille määrärahojen lisäyksiä nettomääräisesti 100 milj. euroa. Määrärahaehdotuksista 5,6 milj. euroa jää vaalikauden kehyksen ulkopuolelle sillä perusteella, että menoihin saadaan rahoitus EU:n budjetista. Valtionvelan korkomenot arvioidaan nettomääräisesti 210 milj. euroa varsinaisessa talousarviossa budjetoitua pienemmiksi.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa | ||||
---|---|---|---|---|
2003 Tilinpäätös |
2004 Hyväksytty talousarvio |
2004 Hallituksen esitys |
2004 Yhteensä |
|
Määrärahat yhteensä | 36 897 | 37 065 | -110 | 36 954 |
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) | 4 653 | 2 782 | -210 | 2 572 |
Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) |
35 340 | 35 791 | 728 | 36 519 |
— Verotulot | 30 263 | 30 343 | 505 | 30 848 |
— Muut tulot | 5 077 | 5 448 | 223 | 5 671 |
Nettolainanotto ja velanhallinta | 1 073 | 1 273 | -839 | 435 |
— Nimellisarvoinen nettolainanotto | 1 322 | 1 213 | -839 | 375 |
— Velanhallinta | -248 | 60 | - | 60 |
Tasapaino ja valtionvelka
Lisätalousarvioesityksen tuloiksi arvioidaan 728 milj. euroa ja määrärahojen vähennykseksi ehdotetaan 110 milj. euroa. Syntyvää 839 milj. euron ylijäämää, ehdotetaan käytettävän nettolainanoton vähentämiseen, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto vähenisi 1 213 milj. eurosta 375 milj. euroon. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2004 lopussa 63,7 mrd. euroa, mikä on 43,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhteen arvioidaan alenevan edellisestä vuodesta noin prosenttiyksiköllä.
Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus
Vaalikauden kehyksestä toukokuussa 2003 tehdyn päätöksen mukaan vuoden 2004 määrärahakehys on 28 049 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarvion ja lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tehtyjen teknisten tarkistusten ja budjetin rakenteen muuttumista vastaavien korjausten jälkeen kehyksen suuruus vuodelle 2004 on 28 089 milj. euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kehykseen luettavien määrärahojen lisäykseksi 92 milj. euroa. Vuoden 2004 talousarviossa ja lisätalousarvioesityksessä kehykseen luettavia määrärahoja on vuodelle 2004 budjetoitu 27 864 milj. euroa, mikä jää 225 milj. euroa (ns. jakamaton varaus) kehysmäärärahatason alapuolelle.
Hallituksen tiedossa on jo lukuisia perusteltuja, mutta harkinnanvaraisia menotarpeita, joihin on kuitenkin vielä tässä vaiheessa suhtauduttu torjuvasti. Tällä tavalla menetellen hallitus pyrkii asettamaan kaikki menotarpeet yhtäläiseen asemaan ja samalla kertaa arvioitavaksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Silloin pystytään myös paremmin näkemään budjettitalouden kokonaistilanne vuonna 2004 ja varmistamaan se, että vuoden kuluessa ilmeneviin välttämättömiin, ennalta arvaamattomiin menoihin on riittävästi kehysväljyyttä.
Tie- ja rataverkko
Muurla—Lohja -moottoritien toteuttamiseen elinkaarimallilla ehdotetaan enintään 700 milj. euron sopimusvaltuutta. Kilpailutettavan 25 vuoden palvelusopimuksen arvioidaan sisältävän noin 335 milj. euroa rakennuskustannuksia, 36 milj. euroa kunnossapitokustannuksia ja 329 milj. euroa rahoituskustannuksia. Perusradanpitoon ehdotetaan 20 milj. euron määrärahalisäystä ja perustienpitoon 5 milj. euron lisäystä.
Rauhanturvaaminen
Kansainväliseen rauhanturvatoimintaan ehdotetaan myönnettäväksi lisämäärärahaa yhteensä 7 milj. euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu KFOR-operaation jatkumisesta ennakoitua suuremmalla vahvuudella, Suomen osaston vahventamisesta Afganistanissa sekä UNMEE-operaation jatkumisesta Etiopia-Eritreassa.
Kehitysyhteistyö
Varsinaisten kehitysyhteistyömenojen myöntö- ja sopimusvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 30 milj. eurolla nykyisestä 385 milj. eurosta 415 milj. euroon. Muutos johtuu valtioneuvoston 5.2.2004 tekemän kehityspoliittisen periaatepäätöksen linjauksista.
Rakennerahastot
Euroopan komissio jakaa tietyt tehokkuutta koskevat vaatimukset täyttäville tavoiteohjelmille ao. jäsenmaiden ehdotuksesta vuosille 2004—2006 suoritusvaraukseksi kutsuttua lisärahoitusta, jonka suuruus on yhteensä 4 % ohjelmien EU-kehyksestä. Suomi on tehnyt komissiolle esityksensä tavoite 2- ja 3 -ohjelmille suunnattavan suoritusvarauksen kohdentamisesta ohjelmien sisällä. Tavoite 1 -ohjelman osalta Suomen esitys on tarkoitus tehdä myöhemmin. Suoritusvarauksen vuoden 2004 osuuden johdosta ehdotetaan myöntämisvaltuuden lisäystä tavoite 2- ja 3 -ohjelmia varten yhteensä 39,2 milj. euroa. Lisäyksestä on valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuutta yhteensä 20,3 milj. euroa. Lisäyksestä on rakennerahastojen rahoitusosuuden myöntämisvaltuutta yhteensä 18,9 milj. euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusosuutta on 6,2 milj. euroa, mikä vastaa kolmannesta edellä mainittujen ohjelmien EAKR:n suoritusvarauksen kokonaismäärästä, ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuutta 12,6 milj. euroa, mikä vastaa puolta mainittujen ohjelmien ESR:n suoritusvarauksen kokonaismäärästä. Nykyiseen myöntämisvaltuuteen nähden merkittävimmät lisäykset ehdotetaan kohdennettavaksi sisäasiainministeriön, opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön pääluokkiin.
Suoritusvarauksesta aiheutuvan myöntämisvaltuuden lisäys hallinnonaloittain, euroa |
||
---|---|---|
Valtio | Arvio EU-osuudesta | |
Sisäasiainministeriön hallinnonala | 3 301 000 | 3 185 000 |
Opetusministeriön hallinnonala | 4 501 000 | 5 525 000 |
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 181 000 | 191 000 |
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala | 3 434 000 | 2 855 000 |
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 229 000 | 188 000 |
Työministeriön hallinnonala | 8 266 000 | 6 491 000 |
Ympäristöministeriön hallinnonala | 369 000 | 461 000 |
Yhteensä | 20 281 000 | 18 896 000 |
Yritysten investointi ja kehitämishankkeiden tukeminen
Työllisyystilanteen kohentamiseksi lähinnä Itä-Lapin ja Vakka-Suomen alueilla yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 4 milj. euron myöntämisvaltuutta ja 0,6 milj. euron lisämäärärahaa.
Maatilatalouden kehittämisrahasto
Maatilatalouden kehittämisrahaston resursseja maatalouden rakenteen kehittämiseen ja muihin kehittämistarpeisiin ehdotetaan lisättäväksi siirtämällä rahastoon 14,1 milj. euron määräraha.
Valtion asuntorahasto
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti, että asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea perusparannuslainoille voidaan myöntää myös vuonna 2004.
Ahvenanmaa
Siirrot Ahvenanmaalle kasvavat 14,1 milj. eurolla. Kasvu aiheutuu valtion tuloihin sidotun Ahvenanmaan tasoitusmaksun kasvusta 3,3 milj. eurolla, vuoden 2002 verotuksen perusteella maksettavan verohyvityksen kasvusta 4,7 milj. eurolla sekä ylimääräisestä 6,2 milj. euron määrärahasta maakunnalle sähkön varavoiman hankintaan.
Uusi palkkausjärjestelmä
Alueellisten ympäristökeskusten, opetusministeriön sekä eräiden sen hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Arvonlisäveromenot
Puolustusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalojen arvonlisäveromenoihin ehdotetaan määrärahan mitoituksen tarkistuksen johdosta lisämäärärahaa.
Valtionvelan korot
Euromääräisen velan korkomenot ovat nettomääräisesti 210 milj. euroa arvioitua pienemmät johtuen alemmasta korkotasosta sekä vaihtuvakorkoisen velan osuuden kasvusta.
Eduskunnan vuodelle 2004 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa | ||||
---|---|---|---|---|
Pääluokka | Hyväksytty talousarvio |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
21. | Eduskunta | 100 740 000 | - | 100 740 000 |
22. | Tasavallan Presidentti | 8 170 000 | - | 8 170 000 |
23. | Valtioneuvosto | 47 883 000 | 337 000 | 48 220 000 |
24. | Ulkoasiainministeriön hallinnonala | 766 047 000 | -2 395 000 | 763 652 000 |
25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 670 566 000 | - | 670 566 000 |
26. | Sisäasiainministeriön hallinnonala | 1 442 578 000 | 633 000 | 1 443 211 000 |
27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 2 073 256 000 | 34 746 000 | 2 108 002 000 |
28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 5 344 524 000 | 13 502 000 | 5 358 026 000 |
29. | Opetusministeriön hallinnonala | 6 053 748 000 | 1 014 000 | 6 054 762 000 |
30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 687 045 000 | 14 394 000 | 2 701 439 000 |
31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 1 778 494 000 | 32 238 000 | 1 810 732 000 |
32. | Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala | 964 018 000 | 684 000 | 964 702 000 |
33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 9 364 061 000 | 3 255 000 | 9 367 316 000 |
34. | Työministeriön hallinnonala | 2 305 474 000 | 301 000 | 2 305 775 000 |
35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 675 949 000 | 892 000 | 676 841 000 |
36. | Valtionvelan korot | 2 782 000 000 | -210 000 000 | 2 572 000 000 |
Yhteensä | 37 064 553 000 | -110 399 000 | 36 954 154 000 |
Eduskunnan vuodelle 2004 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa | ||||
---|---|---|---|---|
Osasto | Hyväksytty talousarvio |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 30 343 017 000 | 505 000 000 | 30 848 017 000 |
12. | Sekalaiset tulot | 4 281 094 000 | 20 250 000 | 4 301 344 000 |
13. | Korkotulot ja voiton tuloutukset | 1 021 853 000 | 203 000 000 | 1 224 853 000 |
15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 145 100 000 | - | 145 100 000 |
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 35 791 064 000 | 728 250 000 | 36 519 314 000 | |
Nettolainanotto ja velanhallinta (mom.15.03.01) | 1 273 489 000 | -838 649 000 | 434 840 000 | |
Yhteensä | 37 064 553 000 | -110 399 000 | 36 954 154 000 |