Talousarvioesitys 2012

Talouden näkymät

Vuonna 2012 Suomen talouden ennustetaan kasvavan 0,8 %. Kasvu on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Ennusteen mukaan maailmankauppa ja -talous kasvavat kohtuullista vauhtia, joskin hitaammin kuin vuonna 2011, mutta Suomen viennin kasvu ei pysy vauhdissa mukana eli markkinaosuuden pienentyminen jatkuu. Tänä vuonna viennin ennustetaan kasvavan 0,5 %. Heikon vientikehityksen seurauksena vaihtotase jää alijäämäiseksi.

Suomen tärkeiden kauppakumppaneiden, kuten Saksan ja Ruotsin, talouskehitys osoittaa myös hiipumisen merkkejä. Euroalue on vaarassa ajautua taantumaan. Osittain viennin heikkojen näkymien vuoksi yksityiset investoinnit supistuvat. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän noin prosentilla viime vuodesta ja investointiasteen arvioidaan kääntyvän uudelleen laskuun siitä huolimatta, että matalat korot ja jopa negatiivinen reaalikorko elvyttävät investointeja automaattisesti.

Työttömyysaste kohoaa keskimäärin 8 prosenttiin. Työttömyyden nousun taustalla ovat työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa tapahtuvat rakennemuutokset. Työvoiman kysyntä vähenee heikon talouskasvun seurauksena ja yritykset joutuvat turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tänä vuonna inflaatio pysyy edelleen Suomessa euroalueen keskimääräistä inflaatiota korkeampana, mutta hintojen muutos on kuitenkin maltillisempaa kuin parina edellisenä vuotena. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 2,8 % edellisestä vuodesta.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä myös tänä vuonna. Alijäämä suurenee hieman viime vuodesta talouskasvun jäädessä kohtuullisen hyvän kasvujakson jälkeen vaisuksi. Hallituksen huhtikuussa 2012 päättämät sopeutustoimet eivät kohenna julkisen talouden tilaa vielä vuonna 2012. Valtion ja kuntien rahoitusasema heikkenee, sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on viime vuoden tasolla.

Julkisyhteisöjen kokonaismenojen osuus kokonaistuotannosta kohoaa viime vuodesta, samoin julkisyhteisöjen saamien verotulojen osuus BKT:sta nousee hieman. Suomen julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 50 prosentin rajan. Velkaa kasvattaa mm. tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyvä Euroopan vakausmekanismin pääomittaminen 1,44 mrd. eurolla.

Tuloarviot

Lisätalousarviossa varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavan nettomääräisesti 548 milj. eurolla, josta sekalaisten tulojen arvion muuttuminen selittää suurimman osan.

Verotuloarviota ehdotetaan alennettavan nettomääräisesti 175 milj. euroa. Yhteisöveron tuloarviota alennetaan 170 milj. euroa kertymätietojen pohjalta. Huhtikuulle 2012 ulottuvien kertymätietojen pohjalta ehdotaan myös jäteveroarviota alennettavan 20 milj. euroa sekä makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotuottoarviota korotettavan 15 milj. euroa.

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi noin 647 milj. eurolla. Merkittävimmät muutokset ovat valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Vuoden 2010 toisessa lisätalousarviossa Kreikalle annettavaa kahdenvälistä lainaa varten budjetoitiin 1,6 mrd. euroa, josta Kreikka on nostanut noin miljardi euroa. Kahdenväliseen lainaohjelmaan budjetoidusta 1,6 mrd. euron lainaosuudesta ei enää tulla tekemään merkittäviä uusia nostoja, minkä vuoksi Suomen antamasta lainasta nostamatta jäävä osuus noin 594 milj. euroa tuloutetaan. Myös vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa Islannille myönnettävän lainan määrään varauduttiin 350 milj. eurolla, mutta varsinaisessa lainasopimuksessa lainan määräksi vahvistui 320 milj. euroa. Ero budjetoituun eli 30 milj. euroa tuloutetaan. Lisäksi arviota valtion eläkerahastosta tehtävästä siirrosta ehdotetaan alennettavan noin 20 milj. eurolla.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulojen arviota ehdotetaan korotettavan noin 14,3 milj. eurolla ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arviota noin 27,3 milj. eurolla.

Osaston 13 (korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset) tuloarviota ehdotetaan korotettavan 75 milj. eurolla. Pankkivaltuuston päätöksen perusteella arviota Suomen Pankin budjettitalouteen tulouttamasta voitto-osuudesta korotetaan 35 milj. eurolla. Pankki tulouttaa vuoden 2011 tuloksen perusteella valtiolle yhteensä 185 milj. euroa, joka on noin 73 % pankin koko voitosta. Arviota valtion liikelaitosten voitontuloutuksesta korotetaan 40 milj. euroa. Taustalla on Senaatti-kiinteistöjen ennakoitua suurempi kiinteistöjen myynnin määrä vuoden 2011 loppupuoliskolla sekä liikelaitoksen ennakoitua pienemmät rahoituskustannukset.

Arviota valtion liikelaitoksille myöntämien lainojen takaisinmaksusta korotetaan 1,5 milj. eurolla. Lisäys johtuu Senaatti-kiinteistöille vuoden 2012 aikana lainaehdoin tehtävistä kiinteistövarallisuuden hallinnansiirroista.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 548 milj. euron lisäykset ja määrärahojen 1 772 milj. euron lisäykset huomioiden toinen lisätalousarvioesitys kasvattaa valtion vuoden 2012 nettolainanoton tarvetta 1 224 milj. euroa. Valtion nettolainonotoksi vuonna 2012 ehdotetaan 8,7 mrd. euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2012 lopussa arvioidaan noin 88 mrd. euroa, mikä on 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2012 kehystaso tarkistetaan vastaamaan kehyksen hinta- ja rakennemuutoksia jäljempänä olevan taulukon mukaisesti. Tarkistukset ovat yhteensä noin 133 milj. euroa, jonka jälkeen vuoden 2012 menokehys on 42 375 milj. euroa.

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättävän 130 milj. eurolla, jolloin kehysmenojen taso olisi 42 197 milj. euroa vuonna 2012. Näin ollen vuoden 2012 jakamaton varaus on 178 milj. euroa.

Lisäksi vuodelta 2011 käyttämättä jäänyttä menokehyksen jakamatonta varausta on käytettävissä kertaluonteisiin menoihin enintään 146 milj. euroa.

Valtion palkkausmenot

Lisätalousarvioesitys sisältää noin 95,2 milj. euron määrärahalisäykset valtion 24.11.2011 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen perustuvista korotuksista aiheutuviin palkkausmenoihin.

Kehitysyhteistyömenot

Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaa nostaa Iso-Britannian kehitysyhteistyöosaston ja Norjan ulkoministeriön 14,3 milj. euron osuus Suomen ulkoministeriön hoitamista yhteistoimintahankkeista eri kohdemaissa. Vastaava euromäärä ehdotetaan tuloutettavaksi tässä samassa lisätalousarviossa. Lisäksi siirtona kehitysyhteistyövaroista ehdotetaan Finnfundin pääomaa korotettavaksi siten, että rahasto voi merkitä Suomen osuuden Norsad-rahaston toimintaa jatkavan Norsad Finance Limited yhtiön pääomanlisäyksestä. Hallitusohjelman mukaisesti Finnfundille mahdollistetaan uuden erityisriskirahoitusjärjestelmän käyttöön ottaminen rajoitetun tappionkorvaussitoumuksen muodossa.

Pääomasiirto Euroopan vakausmekanismiin

Suomen osuutena Euroopan vakausmekanismin pääomaksi ehdotetaan 1,44 mrd. euron määrärahaa kesällä maksettavaa pääomasijoitusta varten. Lisäksi hallitus on antanut toiseen lisätalousarvioon liittyen esityksen, jossa ehdotetaan 11,1 mrd. euron valtuutta myöhemmin vaadittaessa maksettavaa pääomasijoitusta varten.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut menot

Valtiovarainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 0,2 milj. euroa kuntauudistuksen valmisteluun liittyen sekä noin 0,5 milj. euroa eurokriisin hoitamiseen tarvittavien asiantuntijapalveluiden menoihin. HAUS kehittämiskeskus Oy:lle ehdotetaan myönnettäväksi 1 milj. euroa pääomalainaa yhtiön oman pääoman vahvistamiseksi. Verohallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 0,5 milj. euron siirtoa tuottavuuden edistämismomentilta. Määräraha käytetään yhteisen rajapinnan rakentamiseen julkisen hallinnon erilaisten yritystietovarantojen välille. Tavoitteena on saada tarvittavat viranomaisrekisterit joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön.Valtion ICT:n ohjaukseen ja kehittämiseen ehdotetaan enintään 5 henkilötyövuoden määräaikaista lisäystä toimialariippumattomien tehtävien kokoamista varten sekä julkisen hallinnon ICT-strategian ja tietoturvatoiminnan ohjaamistehtäviin. Valtiokonttorille ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä turvaamaan viraston toimintaedellytyksiä. Määrärahan lisäyksen edellytyksenä on, että virasto laatii elokuun loppuun mennessä suunnitelman, jonka perusteella se sopeuttaa menonsa vuosille 2013—2016 vahvistetun menokehyspäätöksen mukaiselle tasolle. Eläkemomentin määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi 47,6 milj. eurolla tarkentuneiden alkavien eläkkeiden kasvua koskevien arvioiden johdosta.

Kuntien valtionosuudet

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan ehdotetaan yhteensä noin 3,6 milj. euron lisäystä. Ehdotus liittyy pääosin määrärahan laskentaperusteiden teknisluonteiseen tarkistamiseen sekä näihin tarkistuksiin liittyviin laskennallisiin lisäyksiin ja vähennyksiin. Vähennyksenä on otettu huomioon runsaat 3,2 milj. euroa liittyen elatustukien takaisinperinnän palautusten määrän tarkentumiseen sekä noin 0,7 milj. euroa liittyen Vöyrin kunnan sairastavuuskertoimen muuttumiseen. Vastaavasti lisäyksenä on otettu huomioon vuoden 2012 lopullisten valtionosuuden määräytymistekijöiden muutoksena noin 6,2 milj. euroa, valtionosuuden maksatuksen oikaisupäätösten aiheuttamana muutoksena 118 000 euroa sekä julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoittamiseen aiemmin varatun, mutta käyttämättä jääneen rahoitusosuuden palautuksena 1,25 milj. euroa.

Koulutus

Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenoihin ehdotetaan 0,6 milj. euron määrärahaa, jotta Suomalais-venäläisen koulun peruskorjaus voidaan aikaistaa alkamaan kiireellisimmiltä osin jo vuoden 2012 aikana.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämiseksi määrärahaan ehdotetaan 5,6 milj. euron korotusta. Tällä noin 1 200 opiskelupaikan lisäyksellä turvataan nuorten yhteiskuntatakuuseen kehyskaudelle varatun määrärahan etupainotteinen käyttö siten, että koulutustarjontaa voidaan lisätä jo tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudulla ja eräissä kasvukeskuksissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan muut menot

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on tarkoitus säätiöittää vuoden 2013 alusta alkaen. Säätiön peruspääoman rahoittamiseen ehdotetaan 80 000 euroa.

Olavinlinnan ja Turun linnan akuutteihin korjaustarpeisiin sekä yleisöturvallisuuden parantamiseen ehdotetaan 640 000 euroa.

Liikenneverkko

Perusväylänpidon määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 7,5 milj. eurolla kantatie 56 Jämsä—Mänttä tieosuuden parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Väyläverkon kehittämisen määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi EU:lta saatujen TEN-tulojen mukaisesti 6,9 milj. eurolla. Lisämääräraha käytetään uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun. Väylähankkeiden odotettua nopeamman etenemisen ja odottamattomien lisäkustannusten vuoksi ehdotetaan hankkeisiin liittyvien maa-alueiden hankintoihin 7,1 milj. euron lisämäärärahaa.

Kehärata-hankkeen toteuttamiseksi vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa myönnettyä 389 milj. euron valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 439 milj. euroon. Valtuuden tarkistustarve aiheutuu maaperästä löytyneestä glykolista, joka vaikuttaa haitallisesti tavallisiin tunnelirakenteisiin. Tästä syystä joudutaan rakentamaan haitallisilta aineilta suojattu kaksoisrakennetunneli. Finavia osallistuu 50 milj. euron lisäkustannuksiin 22,5 milj. eurolla, mikä ehdotetaan tuloutettavaksi tässä samassa lisätalousarviossa.

Valtatien 6 Joensuun kohta -hankkeen toteuttamiseksi vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettyä 35 milj. euron valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 47,1 milj. euroon.

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä peruuntunutta länsimetron suunnitteluun varattua 4,1 milj. euron määrärahaa ehdotetaan uudelleenbudjetoitavaksi. Valtuuden uudelleenbudjetointia puolestaan ehdotetaan vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden 2011 talousarviossa myönnetyn 52,6 milj. euron valtuuden käytön ja uudelleen kilpailutetun yhteysalusliikenteen palvelusopimuksen tekemisen mahdollistamiseksi vuonna 2012. Viittä uutta yhteysalusreittiä koskevien palvelusopimusten kilpailuttamiseksi ja solmimiseksi vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa myönnettyä valtuutta yhteysaluspalvelujen ostoon ehdotetaan korotettavaksi 34,1 milj. eurolla.

Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen ehdotetaan noin 1,3 milj. euron lisämäärärahaa.

Viennin jälleenrahoitus

Suomen Vientiluotto Oy:n lainoihin ehdotetaan 400 milj. euron lisäystä, joka johtuu jälleenrahoituslainojen arvioitua suuremmasta käytöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut menot

Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 0,25 milj. euroa, joka käytetään äkillisten rakennemuutosten hoitamiseen ja valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa 22.3.2012 mainittuihin toimenpiteisiin tarvittaviin selvityksiin.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan ehdotetaan lisäystä noin 4,4 milj. euroa ja myöntämisvaltuuteen 2,5 milj. euroa käytettäväksi ICT-rakennemuutoksesta aiheutuvien toimenpiteiden maksamiseen.

Kainuun kehittämisrahaan ehdotetaan lisäystä siirtoina liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta noin 0,4 milj. euroa joukkoliikennepalvelujen sekä liikenneturvallisuushankkeiden rahoittamiseen sekä odotettua korkeampien urakkakustannusten vuoksi Talvivaaran kaivoksen tieyhteyksien parantamisesta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin noin 0,6 milj. euroa. Lisäksi 1,5 milj. euroa ehdotetaan lisättävän käytettäväksi Taivaljärven hopeakaivoksen avaamiseen ja rikastamon rakentamiseen tarvittavia investointeja varten myönnettävään kehittämisavustukseen.

Rakennerahastojen peruuntuneet ja vuosien 2012—2013 aikana peruuntuviksi tulevat 78 milj. euron myöntämisvaltuudet ehdotetaan uudelleen budjetoitavaksi ohjelmakauden 2007—2013 täysimääräisen toteutumisen varmistamiseksi.

Valtion korkomenot

Korkomenoarviota on alennettu 217 milj. eurolla toteutuneiden korkomenojen, lainanoton sekä korkotasojen kehityksen mukaisesti. Korkomenoarvion alentumiseen on vaikuttanut ennen muuta euroalueen korkotasojen voimakas lasku.

Muut määrärahamuutokset

Käräjäoikeuksille ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä käsittelyaikojen lyhentämiseen. Syyttäjien ja yleisten tuomioistuinten asiahallintajärjestelmän kehittämiseen ehdotetaan 0,58 milj. euron lisäystä. Hanke ajoittuu vuosille 2012—2016 ja sen kokonaiskustannusarvioon 34,4 milj. euroa.

Poliisille osoitetaan 1,1 milj. euroa osarahoituksena poliisin lupahallinnon ja asiakaspalvelun sähköisen asioinnin kehittämishankkeen (SÄHKÖ) rahoitukseen siirtona momentilta 28.70.20.

Rajavartiolaitos oikeutetaan tekemään sopimuksia kolmen AS 322 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon liittyen. Hanke ajoittuu vuosille 2012—2017 ja sen kokonaiskustannusarvio on noin 33,7 milj. euroa. Lisäksi rajavartiolaitokselle osoitetaan 0,4 milj. euroa rajaliikenteen kasvusta aiheutuneisiin komennuskustannuksiin. Lisäksi puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan siirrettävän 11,4 milj. euroa sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenomomentilta.

Leijona Catering Oy:lle ehdotetaan 1,2 milj. euron suuruista avustusta. Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyen henkilöstölle korvataan henkilöstöjärjestöjen kanssa saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti palvelussuhteen menetettyjä etuja.

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy järjestely, jolla pienpuun energiatukeen varatut varat saadaan käyttöön tilanteessa, jossa pienpuun energiatuesta annettua lakia ei ilmeisesti voitane saattaa voimaan vuoden 2012 aikana EU-komission notifiointikäsittelyn viivästymisen vuoksi. Vuosia 2007—2013 koskevan Manner-Suomen maaseudun kehittämistoimenpiteiden valtuuksia uudelleenbudjetoidaan noin 9,8 milj. euron edestä.

Petoeläinten vuonna 2011 aiheuttamien vahinkojen korvauksiin ehdotetaan lisäystä noin 1,2 milj. euroa, jotta vahingot voidaan korvata täysimääräisesti.

Euroopan unionin sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen soveltamiskäytännön täsmentymisen johdosta Suomen kansallista sosiaaliturvalainsäädäntöä tarkistetaan myös ulkomailla syntyneiden osalta siten, että henkilöiden oikeudet Suomen sosiaaliturvaoikeuksiin laajenevat. Määrärahan mitoituksessa on samalla huomioitu tarvearvion alentuminen, jolloin määrärahaa ehdotetaan korotettavan 0,8 milj. eurolla.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenomäärärahaan ehdotetaan 166 000 euron lisäystä ns. valelääkäritapaukseen liittyvän selvitysprojektin kustannusten kattamiseksi.