Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2004

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Vuonna 2004 valtion tuloiksi ilman lainanottoa arvioidaan 35 881 milj. euroa, mikä on 1,6 % enemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa. Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Verotuloja arvioidaan kertyvän 1,1 % enemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa. Sekalaisia tuloja arvioidaan kertyvän 2,4 % enemmän ja korkotuloja ja voiton tuloutuksia 14,4 % enemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa.

Taulukko 8. Tuloarviot osastoittain vuosina 2002—20041)

    2002
tilinpäätös
milj. €
2003
varsinainen
talousarvio
milj. €
2004
esitys
milj. €
2003—2004
muutos
    milj. € %







11.
Verot ja veronluonteiset tulot
30 158
30 116
30 448
332
1
12.
Sekalaiset tulot
4 972
4 166
4 267
101
2
13.
Korkotulot ja voiton tuloutukset
1 065
892
1 021
129
14
15.
Lainat
158
582
1 425
843
145

Yhteensä
36 353
35 756
37 161
1 405
4

1) Taulukossa tuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuoden 2003 talousarvioon ja lisätalousarvioon verrattuna tuloja (pl. nettolainanotto) arvioidaan kertyvän 2,0 % enemmän. Verotuloja arvioidaan kertyvän 2,4 % enemmän kuin vuodelle 2003 on budjetoitu, sekalaisten tulojen arvioidaan nousevan 1,5 % ja korkotulojen ja voiton tuloutusten alenevan runsaat 6 %.

4.2 Vero- ja maksu-
politiikan päälinja

Hallitus keventää hallitusohjelman mukaan vaalikauden aikana työhön kohdistuvan verotuksen perusteita vähintään 1,12 mrd. eurolla. Kevennykset toteutetaan etupainotteisesti. Mahdollisuudet suurempiin veronkevennyksiin arvioidaan uudelleen vaalikauden puolivälissä ottaen huomioon talouden tilanne, julkisen talouden tasapaino ja mahdollisuus vaikuttaa veronkevennyksin työmarkkinaratkaisuihin. Veronkevennysten painopiste on työllisyyssyistä työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloihin kohdistuvassa verotuksessa.

Suhdannetekijöistä johtuen ansiotulojen verotusta kevennettiin aiemmin päätetyn lisäksi jo vuoden 2003 aikana vuositasolla 295 milj. eurolla. Yhdessä nyt ehdotetun alennuksen kanssa ansiotulojen veronalennus kohoaa 1 070 milj. euroon, 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Arvonlisäveron verovelvollisuuden liikevaihtorajaan ehdotetaan liukuvaa veronhuojennusta pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. Uudistus helpottaa pienimmissä yrityksissä toimivien yrittäjien eli lähinnä yksin tai perheenjäsenten kanssa työtä tekevien yrittäjien asemaa.

Alkoholin verotusta on alennettava EU:n laajentuessa ensi vuonna verotulomenetysten rajoittamiseksi. Uusien jäsenmaiden verokannat ovat merkittävästi Suomen nykyisiä kantoja alemmat ja matkustajatuontikiintiöt on poistettava Suomen EU-jäsenyyteen liittyvän siirtymäajan päättyessä vuoden 2003 lopussa.

Alkoholille ehdotettujen, keskimäärin 33 prosentin veronalennusten jälkeen oletetaan hinnaneron Viroon säilyvän kuitenkin yhä niin suurena, että matkustajatuonti kaksinkertaistuu. Alkoholin vähittäismyyntihinnat alenevat arviolta viidenneksen. Kaikkea kuluttajille syntyvää säästöä ei oleteta käytettävän aiempaa halvempaan alkoholiin, vaan hinnanalennus tukee myös muuta kulutusta. Alkoholijuomaveron alennus toteutetaan maaliskuun 2004 alusta.

Veroperusteiden keventäminen tukee talouden kasvua ja työllisyyttä. Kaksikolmasosaa teollisuuden työntekijän keskipalkasta ansaitsevilla palkansaajilla verokiila kaventuu vuonna 2004 prosenttiyksiköllä noin 50 prosenttiin. Muutoksesta noin kolmannes aiheutuu alkoholiveron kevenemisestä. 1990-luvun puolivälistä verokiila on kaventunut 5½ %-yksiköllä. Teollisuuden työntekijän keskipalkan ja tätä korkeampien ansioiden tasolla muutokset ovat samaa suuruusluokkaa, mutta kiilat ovat yhä 5—10 %-yksikköä suuremmat kuin pienituloisilla. Verokiila mittaa palkansaajan tulo- ja kulutusverojen sekä palkansaajan ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen suhdetta työvoimakustannuksiin. Palkansaajien ostovoimaa ansiotulojen veronkevennykset lisäävät vuonna 2003 ½ prosenttilla ja vuonna 2004 suunnilleen runsaalla prosentilla. Lisäksi alkoholin verotuksen alentaminen lisää hintojen alenemisen kautta kotitalouksien reaalista ostovoimaa. Valtion tuloveroasteikkoon tehtävät muutokset keventävät palkkatulojen saajien ohella myös muiden tulonsaajien, kuten esimerkiksi valtion tuloveroa maksavien eläkeläisten verotusta. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys kasvaa automaattisesti, ilman erillistä päätöstä, täyden kansaneläkkeen määrän noustessa.

Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot

Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi vuositasolla 775 milj. eurolla. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan tehtäväksi yhden prosentin inflaatiotarkistus, mikä alentaisi valtion tuloveron tuottoa noin 70 milj. eurolla. Hallituksen tärkeimmän tavoitteen työllisyyden lisäämisen saavuttamiseksi kevennykset ehdotetaan painotettavaksi voimakkaasti pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Tulonhankkimisvähennyksen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismääriä korotetaan. Ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja korotetaan ja poistumaa jyrkennetään. Valtion tuloverotus kevenisi vuositasolla noin 364 milj. eurolla. Ehdotetut veroperustemuutokset vähentäisivät vuositasolla kuntien verotuloja 359 milj. eurolla. Menetys ehdotetaan kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Kansaneläkelaitoksen verotuottomenetys olisi vuositasolla 30 ja seurakuntien 22 milj. euroa. Seurakuntien verotuottomenetystä lievennetään korottamalla seurakuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta 0,1 prosenttiyksiköllä. Tämä lisää seurakunnille tulevaa yhteisöverontuottoa noin 5 milj. eurolla.

Taulukko 9. Veroratkaisun vaikutukset eri työtulojen
verotuksessa tulotasoilla1):

 
12 000 euron vuosituloilla kevennys on noin 1,7 prosenttiyksikköä
21 000 euron vuosituloilla kevennys on noin 1,5 prosenttiyksikköä
58 000 euron vuosituloilla kevennys on noin 1,1 prosenttiyksikköä.

1) Laskelma on kaavamainen eikä ota huomioon muita yksittäisten henkilöiden verotukseen vaikuttavia tekijöitä.

Arvonlisävero

Arvonlisäverotusta esitetään muutettavaksi pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. Verovelvollisuuden liikevaihtorajaan ehdotetaan asteittain liukuvaa veronhuojennusta. Veronhuojennuksen ehdotetaan pienentyvän liikevaihdon kasvaessa ja lopullisen tilitettävän veron nousevan vähitellen täyteen määrään verottoman liikevaihdon ala- ja ylärajojen välillä (8 500 euroa—25 000 euroa). Veronhuojennuksen kassavaikutus siirtyy vuodelle 2005, mikä aiheutuu siitä, että vuonna 2004 vero peritään bruttomääräisenä ja kevennys palautetaan verovelvollisille vuonna 2005.

Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotuksen alarajaa ehdotetaan tarkistettavaksi talonmiesten ansiotason nousua vastaavasti, jotta asuntoyhtiöillä olisi mahdollisuus palkata yksi kokopäivätoiminen työntekijä ilman arvonlisäveroseuraamuksia myös jatkossa. Tämän mukaisesti raja ehdotetaan nostettavaksi 30 500 eurosta 35 000 euroon. Asuntoyhtiöiden lisäksi muutos koskisi myös muita kiinteistönomistajia ja -haltioita. Itse suoritettujen rakentamispalvelujen oman käytön verotuksen alarajaa muutettaisiin vastaavasti.

Ehdotetun kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvän alarajan nostaminen vähentäisi valtion verotuloja arviolta 3—4 milj. euroa vuodessa vuodesta 2004 lähtien.

Valmisteverot

Alkoholijuomaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että alkoholin tilastoidun kulutuksen veropohja säilyisi mahdollisimman hyvin Suomessa matkustajakiintiöiden poistuessa 1.1.2004 ja Euroopan unionin laajentuessa 1.5.2004.

Alkoholin kulutus tulee lisääntymään matkustajatuontisäännösten poistuessa ja alhaisen alkoholiverotuksen maiden liittyessä Euroopan unioniin. Jotta alkoholin tilastoidun kulutuksen veropohja säilyisi mahdollisimman hyvin Suomessa alkoholiveroa ehdotetaan laskettavaksi keskimäärin 33 prosentilla. Ehdotetun veromuutoksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen ennustetaan alenevan noin 22 prosentilla edellyttäen, että veronalennus siirretään täysimääräisesti vähittäishintoihin. Alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan vähenevän veronalennuksen ja kasvaneen matkustajatuonnin seurauksena noin 300 milj. eurolla vuonna 2004 verrattuna vuoden 2003 kertymään.

Ajoneuvovero

Ajoneuvoveron määrää ehdotetaan korotettavaksi 10 eurolla sekä vanhojen että uusien ajoneuvojen osalta. Muutoksen arvioidaan lisäävän ajoneuvoveron tuottoa 27 milj. eurolla vuonna 2004.

4.3 Verotuloarviot

Verokertymiin vaikuttavat sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.

Taulukko 10. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

  2001 2002 2003 2004
  muutos, % vuodessa
         
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 2,3 4
— Palkka- ym. tulot 5,7 3 3
— Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 4,3 5
— Pääomatulot -23,4 -2½ 5 5
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 5,2 4
Arvonlisäveron pohja 3,3 4,4 5 3
Bensiinin kulutus 2,1 3,4 0
Dieselöljyn kulutus 2,5 4,7 1
Sähkön kulutus 2,4 8,6 6 2
Verollisen alkoholin kulutus 4,5 3 91)
Kuluttajahintaindeksi 2,6 1,6 1,2 0,71)

1) Edellyttää alkoholijuomaverotukseen ehdotettujen kevennyksien toteutumista.

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v. 2004 arvioidaan 12 400 milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat noin kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona noin kolmasosan.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan noin 4 % v. 2004. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan noin 3½—4 % v. 2004. Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien arvioidaan kasvavan hieman palkkatuloja enemmän. Pääomatulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2004 lähes yhtä paljon kuin vuonna 2003.

Ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioidaan vuonna 2004 nousevan 3,7 % vuodelle 2003 budjetoidusta. Ehdotetut tuloveronkevennykset alentavat valtion kassakertymää noin 334 milj. euroa v. 2004.

Maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan v. 2002 alentuneen noin 4,5 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2003 vientiyritysten tulosodotukset ovat pysyneet epävarmoina kansainvälisen kysyntätilanteen ja euron vahvistumisen vuoksi. Vuonna 2004 yritysten tulosnäkymät saattavat hieman kohentua, ja maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan nousevan hieman vuoden 2003 tasosta. Yhteisöveron kassakertymän arvioidaan v. 2004 olevan noin 3 % korkeampi kuin vuodelle 2003 on budjetoitu mutta lähes 5 % alempi kuin vuoden 2002 kassakertymän. Vuoden 2002 kassakertymää tosin nosti eräs yritysjärjestely, joka siirsi osan verovuoden 2001 yhteisöverosta kertyväksi vasta vuoden 2002 puolella.

Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja arvioidaan kertyvän 2,9 % vähemmän kuin vuodelle 2003 on budjetoitu. Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän 11 % vähemmän ja perintö- ja lahjaveroa 2 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

  2002 2003 2004 2003—2004
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
         
Tulo- ja varallisuusvero, milj. euroa 12 519 11 982 12 400 3,5
— Ansio- ja pääoma-
tuloista perittävät verot
8 149 7 936 8 228 3,7
— Yhteisövero 4 370 4 046 4 172 3,1
Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 720 720 699 -2,9

Liikevaihtoon perustuvat verot

Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä 10 735 milj. euroa. Tästä arvonlisäveron osuus on 10 214 milj. euroa. Vuonna 2003 arvonlisäveroa on kertynyt arvioitua enemmän. Vuonna 2004 arvonlisäveroa arvioidaan kertyvän 4,1 % enemmän kuin vuodelle 2003 on budjetoitu. Arvonlisäverotuoton kehityksen kannalta olennaisen kotitalouksien kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan noin 3½—4 % v. 2004. Kotitalouksien kulutus muodostaa noin 60 % koko arvonlisäveron veropohjasta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvia eriä ovat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Vuonna 2004 koko arvonlisäveropohjan arvioidaan kasvavan noin 3 %.

Valmisteverojen verokertymien muutoksilla on välillisesti vaikutusta myös arvonlisäveron tuottoon, koska arvonlisävero kannetaan valmisteverollisesta hinnasta. Savukkeiden ja alkoholijuomien myynnistä maksettavan arvonlisäveron arvioidaan vuonna 2004 vähenevän yhteensä noin 100 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2003.

Arvonlisäveron tuotosta ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle 1 000 milj. euroa, mikä on yhtä paljon kuin vuodelle 2003 on budjetoitu.

  2002 2003 2004 2003—2004
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
         
Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa 10 232 10 283 10 735 4,4
— Arvonlisävero 9 756 9 815 10 214 4,1

Valmisteverot

Valmisteveroja arvioidaan v. 2004 kertyvän yhteensä 4 524 milj. euroa eli 7,5 % vähemmän kuin vuodelle 2003 on budjetoitu. Valmisteverojen tuoton pienentyminen johtuu alkoholin ja tupakan tilastoidun kulutuksen veropohjien rapautumisesta ja ehdotetusta muutoksesta alkoholiverotukseen.

Noin kaksi kolmasosaa valmisteverotuotoista kertyy energiaveroista. Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu energia-aineiden kulutusennusteeseen, joka on laadittu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä alalla toimivien tuottajien kanssa. Bensiinin kulutuksen arvioidaan kasvavan 1,5 prosentilla v. 2004 ja dieselöljyn kulutuksen kasvun arvioidaan olevan 2,5 %. Energiaverojen tuoton arvioidaan v. 2004 olevan yhteensä 2 990 milj. euroa, eli 3,1 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

  2002 2003 2004 2003—2004
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
         
Valmisteverot,
milj. euroa
4 729 4 892 4 524 -7,5
— Alkoholijuomavero 1 338 1 355 1 050 -22,5
— Tupakkavero 600 604 452 -25,2
— Energiaverot 2 756 2 900 2 990 3,1

Muut verot ja veron-luonteiset tulot

Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2004 yhteensä 2 090 milj. euroa, mikä on lähes 13 % enemmän kuin vuodelle 2003 on budjetoitu.

Muista veroista ja veronluonteisista tuloista tuotoltaan merkittävimmät verot liittyvät liikenteeseen. Autoveroa on kertynyt kuluvana vuonna aiemmin arvioitua enemmän. Vuonna 2004 autoveroa arvioidaan kertyvän 1 020 milj. euroa eli 20 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Ajoneuvoveroa arvioidaan kertyvän 285 milj. euroa vuonna 2004, mihin vaikuttaa ehdotettu korotus ajoneuvoveroon.

  2002 2003 2004 2003—2004
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
         
Muut verot ja veronluonteiset tulot,
milj. euroa
1 958 1 851 2 090 12,9
— Autovero 1 023 850 1 020 20,0

4.4 Muiden tulojen
arviot

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 267 milj. euroa, mikä on 1,5 % enemmän kuin vuodelle 2003 on budjetoitu. Nettotuloiksi osakemyynneistä on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa.

  2002 2003 2004 2003—2004
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
         
Sekalaiset tulot (pl. peruutukset), milj. euroa 4 972 4 205 4 267 1,5
—siirto valtion eläke-
rahastosta
881 930 984 5,8
— EU-tulot 966 1 166 1 189 2,0
—nettotulot osake-
myynneistä
1 300 420 420 0,0
—tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta 78 97 101 4,4
—valtion osuus
veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista
358 372 377 1,4
—Raha-automaatti-
yhdistyksen tuotto
377 401 406 1,3
—muut 1 012 820 791 -4,1

Korko- ja osinkotuloiksi sekä voiton tuloutuksiksi arvioidaan 1 021 milj. euroa, mikä on 6,3 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin on arvioitu olevan noin 4,5 mrd. euroa ja tuoton 2,6 %.

  2002 2003 2004 2003—2004
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 1 065 1 090 1 021 -6,3
— korkotulot 210 312 239 -23,5
— osinkotulot 675 609 600 -1,5
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 81 86 82 -5,2
— osuus SP:n voitosta 99 82 100 22,0