Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palvelujen laatu ja lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä.

Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa. Avointa hallintoa edistetään valtionhallinnossa toimeenpanemalla kaksivuotista avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa: Avoin, vastuullinen ja osallisuutta edistävä hallinto. Poikkileikkaavina teemoina ovat lasten, nuorten ja ikääntyvien osallisuuden edistäminen sekä digitalisaatio ja tuottavuus. Erilaisia menetelmiä lasten, nuorten sekä ikääntyneiden kuulemisessa kokeillaan hallituksen kärkihankkeissa ja reformeissa 1) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, 2) digitalisaatio, 3) ikääntyneiden kotihoidon sekä kaikenikäisten omaishoidon kehittäminen (I/O-hanke) ja 4) Tulevaisuuden kunta.

Julkisen hallinnon johtamisen laatua parannetaan johtamisen uudistamisella, joka sisältää kaksi toimenpidekokonaisuutta. Ensimmäinen koskee yhtenäisempää valtioneuvostoa ja valtionhallintoa ja toinen johtamisen ja toimeenpanon toimintatapojen uudistamista. Näiden kokonaisuuksien kautta valtioneuvoston ja valtionhallinnon johtamisprosessit sovitetaan yhteen strategisen hallitustyöskentelyn kanssa ja vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa.

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Keskushallinnon virastorakenteen uudistamista jatketaan Kehu- ja Virsu-hankkeissa omaksuttujen kehittämisperiaatteiden pohjalta. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota johtamisjärjestelmän selkiinnyttämiseen ja kokonaisuuden hallintaan hallinnolliset sektorirajat ylittäen. Uudistuksessa huomioidaan myös sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset keskushallinnon virastoihin. Hallitus toteuttaa uudistuksen noudattamalla hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Valtion ja kuntien yhteiset Asiointipistepilotit jatkavat toimintaansa.

Johtamisen kehittämisen osalta käynnistetään ja toimeenpannaan useita toimenpiteitä. Ministeriöiden johtamisjärjestelmien uudistamisen toimeenpano käynnistyy vuoden 2017 alussa. Samoin kaikissa ministeriöissä otetaan vuonna 2017 käyttöön valtionhallinnon uudistumista edistävät johtamissopimukset ylimmälle johdolle mukaan lukien kansliapäälliköt. Lisäksi virastot käyvät läpi keskeiset palvelunsa ja määrittävät niille palvelulupauksen. Myös käynnissä olevat johtamiskokeilut saatetaan päätökseen ja niiden tulokset arvioidaan.

Selvitys virkamieslainsäädännön uudistamiseksi käynnistetään v. 2017.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Vuonna 2008 käynnistynyt Kieku-hankevaihe päättyy suunnitellusti vuoden 2016 loppuun. Kieku on valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuoden 2017 alusta tietojärjestelmän omistajuus siirretään Valtiokonttorista Palkeisiin. Järjestelmän kehittämisessä ja elinkaaren hallinnassa otetaan käyttöön hallintamalli, jolla ylläpidetään järjestelmän yhtenäisyyttä ja mahdollistetaan käyttäjien osallistuminen kehittämiseen.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta kehitetään hallitusohjelman mukaisesti siirtämällä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tehtäviä edelleen kirjanpitoyksiköiltä Palkeisiin sekä keskittämällä, yksinkertaistamalla ja sähköistämällä Hankinnasta maksuun -prosessia. Ministeriöt ohjaavat osaltaan hallinnonalaansa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämiseksi palvelukeskuksen hoidettavaksi.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion uuden toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Valtiovarainministeriön, Valtiokonttorin, Senaatti-kiinteistön ja Valtorin yhteistyöhanke Työ 2.0 antaa työkaluja, käytännön malleja ja vinkkejä valtionhallinnon työn tekemisen tapojen uudistamiseen, jotka muuttuvat digitalisaation myötä kaikissa valtionhallinnon töissä. Virastot ja laitokset ovat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehneet toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmia, joiden toteuttamisella tavoitellaan yli 10 milj. euron säästöjä toimitilamenoissa v. 2017.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen kehittämishankkeen toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa jatketaan. Valtion hankintojen digitalisoinnin toteutusohjelma käynnistyi v. 2016 ja sen toimeenpanon osalta pääpaino on vuodella 2017. Valtion hankintatoimen kehittämisen ja digitalisoinnin osalta keskitytään koko hankintatoimen prosessien kehittämiseen aina hankintasuunnittelusta arkistointiin sekä tietojärjestelmien yhteensovittamiseen. Vuoden 2017 aikana viedään päätökseen sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän käyttöönotto valtion virastoissa ja laitoksissa sekä jatketaan koko hankintaprosessin sähköistämistä. Valtion hankintatoimen neuvottelukunta seuraa hankintatoimen kehittämisen etenemistä ja konsernitavoitteiden saavuttamista.

Sote- ja maakuntauudistus

Hallitus valmistelee ja toimeenpanee sekä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) että maakuntauudistuksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne uudistetaan. Eduskunnalle syksyllä 2016 annettavaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen sisältyy mm. ehdotukset maakuntalaiksi, jossa tullaan säätämään maakuntien hallinnon ja talouden järjestämisen lisäksi maakuntien kaikista tehtäväalueista. Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Maakuntauudistuksen täytäntöönpano tulee edellyttämään lukuisia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hallitus pyrkii antamaan esitykset maakuntauudistuksen edellyttämäksi lainsäädännöksi vuoden 2017 aikana. Edellä mainittuja uudistuksia koskeva lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan vuoden 2019 alusta.

Vuoden 2017 aikana sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano etenee 30.6.2017 saakka ministeriöiden ja muiden viranomaisten esivalmisteluna ja 1.7.2017 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolailla perustettavien maakuntien väliaikaisten valmistelutoimielinten tekemänä valmisteluna. Näiden toimielinten toimikausi päättyy, kun helmikuussa 2018 pidettävien ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun 2018 alusta lukien. Alueilla tapahtuvan valmistelun ohella ministeriöt jatkavat samanaikaisesti uudistuksen valmistelua omalta osaltaan.

Hallintomenojen säästö toimintamenoista

Hallitusohjelman mukaisesti hallintomenoihin kohdistetaan kehyskaudella 2016—2019 yhteensä 120 milj. euron säästö. Vuosittain 30 milj. eurolla kasvava säästö toteutetaan muun muassa tehtäviä ja velvoitteita purkamalla, henkilömenoissa eläkepoistumaa hyödyntämällä, lisäämällä digitalisaatiota ja uudistamalla rakenteita. Säästövelvoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja. Vuoden 2017 säästö on kohdistettu ministeriöiden esitysten pohjalta talousarvioesityksessä suoraan toimintamenomomenteille.

6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Hallituskaudelle on asetettu tavoitteeksi käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet hyväksyttiin v. 2016 ja periaatteiden toimeenpanoa tuetaan. Vuonna 2017 jatketaan ja käynnistetään uusia hallinnon digitalisoinnin edistämishankkeita sekä toteutetaan yhdessä kuntien kanssa asiakaslähtöisiä, palveluja uudistavia ja kustannussäästöjä mahdollistavia digikuntakokeiluja. Hallinnossa kerätyn ja käytetyn tiedon yhteiskäyttöä lisätään muun muassa Yhteisen tiedon palvelumalli -hankkeessa.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma päättyy vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2017 edistetään palveluiden käyttöönottoa koko julkisessa hallinnossa ja siirrytään kansalaisen, yrittäjän ja viranomaisen näkymissä beta-vaiheesta varsinaiseen tuotantosivustoon. Palvelutietovaranto otetaan käyttöön ja nykyinen Suomi.fi-portaali ajetaan alas vuoden loppuun mennessä. Uusia palveluita liitetään palveluväylään, ja sähköinen valtakirja otetaan käyttöön. Tunnistamisen palvelun asiakkaiksi ovat liittyneet Vetuma-palvelua käyttävät toimijat.

Tieto- ja kyberturvallisuuden tärkeys korostuu yhteiskunnan ja julkishallinnon digitalisaation edistymisen myötä. Vuonna 2017 kehitetään organisaatioiden ennakoivaa tieto- ja kyberturvallisuuden osaamista, toiminnan jatkuvuutta edistäviä prosesseja ja toimintamalleja sekä erilaisten häiriötilanteiden hallintaa.

Valtiovarainministeriö ohjaa uusien maakunta- ja sote-alueiden valmistelua ja tuottaa ohjauksen tarvitsemia linjauksia julkisen hallinnon viranomaisten ohjaustehtävänsä mukaisesti. Valtiovarainministeriö tukee maakuntauudistuksen valmistelua sen eri vaiheissa maakunnan palvelujen kehittämiseksi asiakaslähtöisiksi sekä maakunnille siirtyvien tehtävien aiheuttaman muutoksen toteuttamiseksi. Vuonna 2017 käynnistetään valtakunnallinen ohjelma maakunnissa ja kunnissa tapahtuvan valmistelun tueksi.

Vuonna 2017 jatketaan kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämiseksi asetetun ohjelman tietojen standardoinnin toteuttamista, aloitetaan standardien päivittäminen vuoden 2019 kuntien tehtäviä vastaavaksi sekä valmistellaan käyttöönottoon liittyvät mallit kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Lisäksi ohjelmasta tuetaan kuntien ja maakuntien yhteisen automaattisen talousraportoinnin käyttöönottoa valtionhallinnossa.

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2017 n. 71 500 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,1 mrd. euroa.

Valtion sopimusratkaisu sopimuskaudelle 1.2.2017—31.1.2018 on kilpailukykysopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimukseen sisältyy lomarahan määräaikainen alentaminen 30 %:lla vuosina 2017—2019 sekä vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla säännöllisiä työaikoja korottamalla 1.2.2017 lukien. Sopimukseen ei sisälly palkkojen tarkistuksia. Vuonna 2017 lomarahojen alentaminen vähentää virastojen kustannuksia keskimäärin 1,6 %:lla eli yhteensä 56 milj. eurolla ja työajan pidentäminen 1,1 %:lla eli 38 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen liittyy hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairasvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen. Näistä johtuvat virastojen menosäästöt ovat yhteensä 34 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksesta ja siihen liittyvistä hallituksen toimenpiteistä johtuvat edellä sanotut menosäästöt v. 2017 ovat yhteensä 127 milj. euroa ja ne on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenoissa.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Tästä johtuva säästö on vuoden 2017 osalta toteutettu vähentämällä virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja yhteensä 13 milj. eurolla.

Valtion henkilöstöpolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana ja henkilöstövoimavarojen joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö valtionhallinnon sisällä. Valtion virkamieslain muutosesitys henkilöstövoimavarojen joustavammasta käytöstä (HE 90/2016 vp) on annettu eduskunnalle. Esityksen tavoitteena on asiantuntijuuden hyödyntäminen nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja virastojen välillä sekä työtehtävien määrän tasaaminen suuntaamalla henkilöstövoimavaroja tilapäisesti tarpeiden mukaisesti. Virkamieslakiin esitetään lisättäväksi myös säännös karenssisopimuksesta, palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta erityisestä rajoitusajasta ja sen ajalta maksettavasta korvauksesta. Esityksen mukaan arkaluontoista tai merkittävää taloudellista arvoa omaavia tietoja käsitteleville virkamiehille voitaisiin asettaa sopimuksella enintään 12 kuukauden pituinen määräaika, jonka aikana ehdollisesti rajoitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toisiin tehtäviin.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi on jatkuvasti parantunut työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiokonttori tekee valtiovarainministeriön pyynnöstä selvityksen valtion henkilöstöjohtamisen ja valtion henkilöstön osaamisen vahvistamisesta 30.9.2016 mennessä. Selvitys on osa hallitusohjelman mukaista Johtamisen ja toimeenpanon parantaminen -kärkihanketta.

Valtionhallinnon johtamisen kehittämisen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys. Osana hallituksen kärkihankkeen toteutusta vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa.

Johtajien eläkepoistuma on lähivuosina nopeaa, joten valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia. Tätä tuetaan uuden ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteen käyttöönotolla, määräaikaisilla johtamistehtävillä, johdon liikkuvuudella ja kehittämistoimilla. Valtiovarainministeriö vahvistaa tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien ja yleisen johtajapolitiikan valmistelu, johdon valintamenettelyjen ja -kriteerien yhdenmukaistaminen ja palvelussuhteiden hallinta, urahallinnan ja ammatillisen kehittymisen tuki sekä johtamisen arvioinnin ja suorituksen johtamisen kehittäminen. Käytännön tukitoimia ovat muun muassa avautuvista tehtävistä viestintä, tehtävästä toiseen siirtymisen tuki sekä yhteisen valmennuksen ja verkostojen koordinointi.

Valtionhallinnon viranomaisten ja virkamiesten toiminnan eettisyys on keskeinen asia valtion toimintojen julkisen luotettavuuden kannalta. Virkamiesetiikan korkeaa tasoa edistetään parhaiten arvopohjaisella johtamisella ja ennakoivalla lähestymistavalla. Tätä kehitystä vahvistamaan valtiovarainministeriö on asettanut pysyvän neuvoa-antavan virkamieseettisen neuvottelukunnan.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2014—2017

Tunnusluku 2014 2015 20161) 20171)
         
Henkilöstön lukumäärä 78 800 73 700 72 600 71 500
Muutos edell. vuodesta, % -3,0 -6,5 -1,5 -1,5
Henkilötyövuodet, lukumäärä 78 600 73 100 72 000 70 900
Muutos edell. vuodesta, % -2,2 -7,0 -1,5 -1,5
Palkkasumma, milj. euroa 3 755 3 520 3 509 3 365
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 693 4 389 4 304 4 082
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 845 3 900 3 945 3 965
Palkkojen sivukulut, % 61,7 60,0 57,4 52,6
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 344 4 431 4 487 4 576
Naisten osuus, % 48,6 48,8 48,8 48,8
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,3 46,4 46,4 46,3

1) Vuosien 2016 ja 2017 tiedot ovat arvioita. Vuosina 2016 ja 2017 on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, palkkaliukumasäästöt ja kilpailukykysopimuksesta tehdyn valtion sopimusratkaisun kustannuksia alentavat vaikutukset.