Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
              (47.) Pienpuun energiatuki
              51. Kalatalouden edistäminen
         63. Metsähallitus
         64. Metsähallitus 2016
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. LuonnonvaratalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen monipuoliset luonnonvarat — tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä ja sen elintason kasvussa, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön: luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon aineettomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa.

Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat luonnonvarojen erilaisten käyttötarkoitusten ja suojelun kesken. Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja arvostuksen lisääminen on tärkeää.

Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn tulee parantua ja rakenteiden uudistua, jotta syntyy uusia investointeja, tuotantoa ja palveluja. Uudistumisen tueksi panostetaan uusia innovaatioita luovaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Näin turvataan myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus. Luonnonvara-alan uudet investointisuunnitelmat ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan luonnonvaratalouden tehtäviä ovat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, noin 195 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä noin 250 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä noin 17 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.

Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet:

  • — Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille
  • — Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat
  • — Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä
  • — Kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys turvataan tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla sekä muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä
  • — Kalatalouselinkeinot ja kalatalousyritykset uudistuvat, kasvavat ja niiden kilpailukyky paranee
  • — Vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille on hyvät edellytykset
  • — Rakennettujen vesistöjen käyttö ja hoito on monipuolista ja siinä otetaan huomioon tulva- ja kuivuusriskit, kalatalous, virkistyskäyttö, elinympäristöjen tila ja uusiutuvan energian tuotanto
  • — Veden laadun ja määrän seurannassa hyödynnetään tehokkaasti uutta tekniikkaa, innovatiivisia julkisia hankintoja ja kansalaishavaintoja
  • — Suomalaiseen vesiosaamiseen perustuva liiketoiminta, kansainvälinen yhteistyö ja vienti lisääntyvät
  • — Ilmastonmuutokseen sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöihin varaudutaan
  • — Riistatalous vahvistuu ja sen hyvinvointivaikutukset lisääntyvät
  • — Riistatieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti riistatalouden ohjauksessa
  • — Alueellinen ja paikallinen osallistaminen lisääntyy suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa
  • — Suurpetojen aiheuttamat vahingot vähenevät.

Tunnusluvut

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
2016
tavoite
         
— Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa 2 861 2 900 2 930 nousee
— Yksitysmetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,8 3,8 3,9 nousee
— Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 65,3 65,2 65,3 nousee
— Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha 42 681 48 177 51 700 nousee
— Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa 57,1 60,0 55,0 nousee
— Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa 80,5 83,0 83,0 nousee
— Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa 809,0 850,0 900,0 nousee
— Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa 50,8 51,0 51,0 nousee
— Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl 16,0 16,0 16,0 ennallaan
— Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla 4 857 4 945 5 000 laskee
— Vesihuoltolaitokset, joiden varmuusluokka paranee, kpl 10 6 6 4
— Riistasaaliin arvo, milj. euroa 64,8 65,0 65,0 nousee
— Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl 5,0 5,5 5,5 nousee
— Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa 8,5 7,7 laskee laskee

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2016 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tulokertymän kasvu 100
Yhteensä 100

2016 talousarvio 3 000 000
2015 talousarvio 2 900 000
2014 tilinpäätös 2 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 519 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella

2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologinen seuranta 2 800 000
Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut 2 266 000
Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet 5 000 000
Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet 2 200 000
Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö 251 000
Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu 84 000
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta 918 000
Yhteensä 13 519 000

Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hydrologinen seuranta (siirto momentilta 32.01.02) 704
Siirto momentilta 30.40.22 200
Vesihuollon tiedonhallintahanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -150
Palkkausten tarkistukset 13
Yhteensä 767

2016 talousarvio 13 519 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 12 752 000
2014 tilinpäätös 15 754 460

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 519 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella

2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 16 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä lisääviin ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Momentin määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa.

Momentin määrärahasta on varattu 12 000 000 euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvien kärkihankkeiden 2 (Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä), 3 (Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon) ja 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen. Painopisteitä ovat seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmä ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, ravinteiden kierrätys, talteenotto ja hyödyntäminen, uudet vesiviljelyteknologiat ja vesiosaamisen vienti.

Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2015 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen 4 000 000
Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittämishankkeet 2 000 000
Ravinteiden kierrätys sekä Itämeren ja vesien suojelu 6 000 000
Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet 4 430 000
Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito 300 000
Kalastusta koskevien sopimusten valvonta 150 000
Yhteensä 16 880 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kiertotalouden läpimurto 6 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Puu liikkeelle 4 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto 2 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -3 500
Siirto momentille 30.40.21 -200
Siirto momentille 30.40.53 -30
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto -400
Yhteensä 7 870

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2016 talousarvio 16 880 000
2015 talousarvio 9 010 000
2014 tilinpäätös 2 539 743

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 14 780 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 2 100 000 euroa talousarvioesityksen 16 880 000 euroon nähden on siirtoa momentille 35.10.61 ja aiheutuu hallitusohjelman mukaiseen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihanke 3:n (Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon) tarkentuneesta toimenpidesuunnitelmasta. Osa kärkihankkeeseen sisältyvien toimenpiteiden toteutuksesta on siirretty maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriön vastuulle.


2016 talousarvio 14 780 000
2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio 9 010 000
2014 tilinpäätös 2 539 743

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 14,78 milj. euron määrärahaa, joka on 5,77 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015.

Valiokunta toteaa, että momentille kootut määrärahat antavat mahdollisuuden useita toimialoja koskevien luonnonvara- ja biotalouden edistämishankkeiden toteuttamiseen. Määrärahasta 9,9 milj. euroa kohdistetaan hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategian tavoitteisiin sisältyvien kärkihankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi sitä käytetään kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoon ja biotalouden kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 14 780 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 7 136 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavista sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävistä toimenpiteistä ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Momentin määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 5 (Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin) toimenpiteen 3 (Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen) toteuttamiseen kalatiestrategian merkittävimmissä kärkikohteissa.

Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuoden 2016 jälkeen vuoteen 2019 asti noin 30 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Kokonaiskustannusarvio Valtion osuus Myönnetty
aikaisemmin
Myönnetään
         
Tulvasuojelu- ja kunnostushankkeet 8 600 000 4 200 000 1 550 000 689 000
Vesihuoltohankkeet 10 400 000 3 200 000 2 030 000 1 170 000
Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet - - - 3 000 000
Kalataloudelliset kunnostushankkeet - - - 2 257 000
Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki - - - 20 000
Yhteensä       7 136 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Luontopolitiikkaa luottamuksella 1 500
HO-säästö -7 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -800
Siirto momentilta 30.40.77 757
Yhteensä -5 543

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 7 136 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 12 679 000
2014 tilinpäätös 13 639 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 7 136 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavista sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävistä toimenpiteistä ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2016 vesialueiden omistajille vuonna 2015 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2015 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2016 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2016 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 000 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Valtio voi joutua maksamaan korvauksia vesilain mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtioiden välisten sopimusten perusteella hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden.

Metsänomistajalle korvataan metsätuhojen torjunnasta annetun lain sekä metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella kustannukset, jotka ovat aiheutuneet laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista toimenpiteistä sekä niihin mahdollisesti liittyvistä puuston kasvunmenetyksistä.

Laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen tapahduttua on saatava nopeasti tarvittavat tiedot tuhojen määrästä ja laajuudesta. Kartoitus voi edellyttää esimerkiksi ilmakuvien hankkimista tuhoalueilta.

Momentin määrärahoista maksetaan myös ne metsälain 20 §:n mukaiset korjaavat toimenpiteet, jotka aiheutuvat metsälain vastaisesta toiminnasta ja jotka on päätetty teettää asianomaisen kustannuksella. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset maksetaan ensin valtion varoista ja ne peritään takaisin asianomaiselta. Korjaavia toimenpiteitä voi aiheutua esimerkiksi hakkuun jälkeisen metsän uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tenojoen kalastuslupamaksutulojen palautukset 365 000
Saimaannorpan suojelusopimusten palkkiot 360 000
Vesilain mukaisiin päätöksiin ja sopimuksiin perustuvat korvaukset 420 000
Metsätuhojen torjunnan korvaukset 20 000
Metsätuhojen kartoitus 50 000
Metsälain mukaiset korjaavat toimenpiteet 30 000
Yhteensä 1 245 000

2016 talousarvio 1 245 000
2015 talousarvio 1 245 000
2014 tilinpäätös 1 261 002

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat ja hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuvat menot. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.42.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n muuttamisesta, jolla varojen käyttötarkoitusta laajennetaan kattamaan myös hirvieläinkantojen hoidosta ja riistavahinkorekisteristä aiheutuvat menot.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vahinkojen korvaukset 1 200 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 300 000
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 850 000
Riistavahinkorekisteri 150 000
Hirvieläinkantojen hoito 900 000
Yhteensä 3 400 000

2016 talousarvio 3 400 000
2015 talousarvio 3 400 000
2014 tilinpäätös 3 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2016 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna 2017. Määräraha mahdollistaa vahinkojen korvaamisen täysimääräisesti. Vahinkojen ehkäisemistoimenpiteitä ovat suurpetojen hoitosuunnitelmat, suurpetojen aiheuttamien ristiriitatilanteiden parempi hallinta ja muut vastaavat toimenpiteet.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen 7 000 000
Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen 500 000
Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta 500 000
Yhteensä 8 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 3 700
Yhteensä 3 700

2016 talousarvio 8 000 000
2015 I lisätalousarvio 3 700 000
2015 talousarvio 4 300 000
2014 tilinpäätös 9 080 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 8,0 milj. euron määrärahaa, joka on 3,7 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2015. Määräraha käytetään vuonna 2016 tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen, joiden tarkka määrä on selvillä vasta vuonna 2017.

Valiokunta pitää hyvänä, että momentin määrärahaa on pystytty korottamaan, ja toteaa, että määräraha mahdollistaa vahinkojen täysimääräisen korvaamisen. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että vuonna 2015 talousarvioon osoitetut määrärahat eivät riitä vuoden 2015 petoeläinvahinkojen korvaamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että nämä vahingot korvataan täysimääräisesti ja että lisämääräraha sisällytetään vuoden 2016 lisätalousarvioesitykseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 55 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 58 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Euroopan komissio on hyväksynyt uuden kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaisen tukijärjestelmän. Tukijärjestelmä on astunut voimaan 1.6.2015. Uudessa tukijärjestelmässä on vuonna 2015 karsittu tuettavia työlajeja ja tarkistettu tukiehtoja ja tukitasoja. Tukijärjestelmää tarkistetaan edelleen niin, että järjestelmän tasapainoinen toimeenpano momentin ehdotetulla määrärahatasolla on mahdollinen.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin 2 500 henkilötyövuotta.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 21,00 12,00 7,00 5,00 1,00 46,00
Vuoden 2016 sitoumukset 34,23 13,00 6,00 3,00 1,77 58,00
Yhteensä 55,23 25,00 13,00 8,00 2,77 104,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 30.40.47 4 000
Yhteensä 4 000

2016 talousarvio 55 230 000
2015 II lisätalousarvio 13 980 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 51 230 000
2014 tilinpäätös 59 109 217

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen tavoitteena on puun käytön monipuolistaminen ja lisääminen sekä jalostusarvon kasvattaminen. Hallituksen kärkihanke ”Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä” tukee myös Kansallisen metsästrategian 2025 toteuttamista.

Riittävä puun tarjonta ja luottamus kilpailukykyisen kotimaisen raaka-aineen saatavuuteen on ratkaiseva tekijä, kun tarkastellaan puunjalostuksen toimintaedellytyksiä ja laajentamismahdollisuuksia Suomessa. On myönteistä, että esimerkiksi metsäteollisuus on jo käynnistänyt useita investointiprojekteja, joiden rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Niiden arvioidaan lisäävän kotimaisen puun hakkuita lähes 10 milj. kuutiometrillä vuodessa. Lisäksi selvitysvaiheessa on useita muita puun käyttöä lisääviä hankkeita.

Valiokunta korostaa, että kotimaisen puun saatavuus tulee varmistaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Puun tuotanto on pitkäjänteistä toimintaa, jossa metsien hoitoon ja perusparannukseen tehtyjen investointien tuomat hyödyt realisoituvat vasta vuosikymmenten kuluttua. Käsiteltävän momentin rahoituksen väheneminen ei saa vaarantaa hallituksen kärkihankkeen mukaista metsiin perustuvan biotalouden kehittämistä. Pienemmällä rahoituksella voidaan kuitenkin saavuttaa metsäbiotaloudelle asetetut tavoitteet, jos tuki kohdistetaan vaikuttavimmalla tavalla ja toimintatavoissa tehdään samaan aikaan olennaisia muutoksia. Tärkeää on mm. kehittää metsänomistusrakennetta ja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, tehostaa metsävaratiedon hyödyntämistä sekä metsänomistajille ja toimijoille suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 55 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 58 000 000 eurolla.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 8 444 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu vuosina 2014 ja 2015 kestävän metsätalouden tukiin momenteille 30.40.44 ja 30.40.47 budjetoitujen, mutta käyttämättä jääneiden määrärahojen osoittamisesta uudelleen kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön mukaisten tukien maksamiseen. Määrärahojen käyttämättä jääminen aiheutui 1.6.2015 tapahtuneen lakimuutoksen siirtymävaiheesta: 1.6.2015 astui voimaan kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) ja kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu lain (1094/1996) nojalla voitiin tehdä päätöksiä 30.6.2015 asti. Metsäkeskuksen tietojärjestelmäongelmien vuoksi uuden tukijärjestelmän toimeenpano kuitenkin viivästyi ja uuden lain mukaisten hankkeiden maksatukset käynnistyivät vasta loppuvuonna 2015. Tästä johtuen vuodelle 2015 kestävän metsätalouden tukiin momenteille 30.40.44 ja 30.40.47 budjetoitua määrärahaa jäi käyttämättä yhteensä 8 444 000 euroa. Tästä 944 000 euroa on momentilla 30.40.47 vuodelta 2014 siirtynyttä määrärahaa. Viime vuonna rahoitettavaksi hyväksyttyjen hankkeiden maksatukset edellyttävät, että käyttämättä jäänyttä määrärahaa voidaan käyttää samaan tarkoitukseen vielä vuonna 2016.

Lisäksi momentin valtuuden perusteluja muutetaan siten, että valtuutta voidaan käyttää myös kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehdyissä tukipäätöksissä ilmenevien virheiden korjaamiseen.


2016 II lisätalousarvio 8 444 000
2016 talousarvio 55 230 000
2015 tilinpäätös 57 710 596
2014 tilinpäätös 59 109 217

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2016 vp (17.6.2016)

Valiokunta pitää perusteltuna momentille ehdotettua määrärahalisäystä. Vastaava määräraha jäi käyttämättä vuonna 2015 sähköisen hakumenettelyn ja maksatusjärjestelmän viivästymisen vuoksi.

Valiokunta on huolissaan uuden kemera-lain (34/2015) toimeenpanosta. Tukijärjestelmä suunniteltiin 68 milj. euron määrärahatasolle. Hallitusohjelman säästöjen nojalla kehyskaudelle 2016—2019 hyväksyttiin kuitenkin käytettäväksi noin 12 milj. euroa pienempi vuosittainen määräraha. Vaikuttavuuden säilyttämiseksi kemera-lakia ja asetusta muutettiin 18.4.2016. Muutosten valmistelu oli yleisesti tiedossa, mikä johti siihen, että Metsäkeskukseen syntyi keväällä hakemusruuhka. Maa- ja metsätalousministeriö keskeytti 3.5.2016 taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa ja terveyslannoitusta koskevan hakemusmenettelyn. Ennen keskeytyspäätöstä edellä mainittuja rahoitushakemuksia oli tullut vireille yli 22 milj. euron edestä.

Valiokunta korostaa, että kehyskaudelle 2017—2020 osoitettu 220 milj. euron rahoitus tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää myöntämisvaltuuden käyttämistä etupainotteisesti kehyskauden aikana. Valiokunta lisää näin ollen valtuutta 30 milj. eurolla ja toteaa, että vastaava summa on vähennettävä vuosilta 2018—2020. Valiokunta pitää välttämättömänä, että maa- ja metsätalousministeriö käynnistää nopealla aikataululla hakumenettelyn sujuvoittamiseksi ja määrärahojen riittävyyden varmistamiseksi tarvittavien muutosten valmistelun kemera-lakiin ja siihen liittyvään asetukseen. Näin keskeytetty hakemusmenettely voidaan avata hallitusti heti kun se on mahdollista.

Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että hakemusten käsittelyä pystytään nopeasti tehostamaan ja kiirehtii kemera-tukijärjestelmään liittyvien sähköisten asiointijärjestelmien käyttöönottoa. Oleellista on myös päätöksentekoprosessin yksinkertaistaminen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentin valtuutta 30 milj. euroa. Valtuutta tulee vähentää vastaavalla summalla vuosilta 2018—2020.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 8 444 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 88 000 000 eurolla.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1092/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 3 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Euroopan komissio on hyväksynyt uuden kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisen tukijärjestelmän. Tukijärjestelmä on astunut voimaan 1.6.2015.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • —  metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 2 000 hehtaarin alueella (vuoden 2015 tavoite 3 500 hehtaaria). Tavoitemäärässä on otettu huomioon Metso-ohjelmaan kohdistettu 3 000 000 euron hallitusohjelmasäästö. Säästö edellyttää ympäristötuen tason laskemista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ympäristötuki 2 027 000
Metsäluonnon hoitohankkeet 1 000 000
Yhteensä 3 027 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Metsätalous (HO 2015) -3 000
Yhteensä -3 000

2016 talousarvio 3 027 000
2015 talousarvio 6 027 000
2014 tilinpäätös 6 135 380

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 3 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 40 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, esimerkiksi käsittelee vuosittain noin 100 000 metsänkäyttöilmoitusta ja noin 50 000 rahoitushakemusta. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa noin 1,8 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa noin 50 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.

Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

  2014
toteutuma
2015
tulostavoite
2016
tulostavoite
       
1. Taloudellisuustavoitteet      
Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € 16 alle 15 alle 14
Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € 76 alle 90 alle 85
Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha 180 alle 175 alle 170
Alueellisen metsävaratiedon keruukustannukset €/ha 10 alle 9 alle 7
2. Suoritetavoitteet      
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha 1 700 000 1 800 000 1 700 000
Metsään.fi-tiedotteiden määrä, kpl 65 000 45 000 50 000
Mukana olevien yritysten määrä metsään.fi-toimijapalvelussa 250 300 350
3. Laatutavoitteet      
Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, % 68 75 85
Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % 90 vähintään 90 vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta 2,6 enintään 4 enintään 3
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, % 60 70 kasvaa edelleen

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille

  2015
kustannukset
htv 2016
kustannukset
htv
         
Rahoitus- ja tarkastustoiminta 12,3 175 12,0 170
Alueellisen metsävaratiedon keruu ja ylläpito 16,6 210 15,9 200
Asiantuntijapalvelut 8,2 135 7,3 125
Muu valtionaputoiminta 5,6 21 5,6 20
Yhteensä 42,7 541 40,7 515

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/ Maa- ja metsätalous (HO 2015) -2 000
Palkkausten tarkistukset 80
Yhteensä -1 920

2016 talousarvio 40 800 000
2015 talousarvio 42 720 000
2014 tilinpäätös 44 043 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 40 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

(47.) Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Metsätalous (HO 2015) -12 000
Siirto momentille 30.40.44 -4 000
Tasomuutos 9 000
Yhteensä -7 000

2015 II lisätalousarvio -7 000 000
2015 talousarvio 7 000 000
2014 tilinpäätös 20 000 000

(48.) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 100 000
2014 tilinpäätös 841 000

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (306 980) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 33 euroa. Vuonna 2016 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin varojen käyttöä suunnataan julkisen riistakonsernin strategian perusteella.

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen riistakeskus 6 770 000
Riistanhoitoyhdistykset 2 340 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 405 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen kuten suurpetojen laskenta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen 615 000
Yhteensä 10 130 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio -83
Yhteensä -83

2016 talousarvio 10 130 000
2015 talousarvio 10 213 000
2014 tilinpäätös 10 240 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista ja kalastuslain (286/1982) mukaisten viehekalastusmaksujen palautuksista vesialueen omistajille aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt uuden kalastuslain (379/2015) ja eräitä siihen liittyviä lakeja. Laki tulee voimaan 1.1.2016. Kalastuslaki sisältää säädökset kalatalouden edistämisvarojen keräämisestä, käytöstä sekä talousarvioon ottamisesta. Vastaavasti kumotaan kalastuslaki (286/1982).

Kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisen toiminnan rahoitukseen arvioidaan käytettävän 7 255 000 euroa. Vuonna 2016 kalastonhoitomaksuina kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.

Momentin määrärahasta maksetaan myös kalastuslain (286/1982) mukaiset vuonna 2015 kertyneitä viehekalastusmaksuja vastaavat palautukset vesialueen omistajille. Vesialueiden omistajille palautettavaksi määräksi arvioidaan 3 145 000 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2015 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 3 295 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään maksujen kannosta valtiolle arvioidut kulut, yhteensä 150 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset 6 505 000
Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot 750 000
Vuonna 2015 kertyneistä viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 3 145 000
Yhteensä 10 400 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Viehekalastusmaksujen tulokertymän kasvu 97
Tasomuutos 826
Yhteensä 823

2016 talousarvio 10 400 000
2015 talousarvio 9 577 000
2014 tilinpäätös 9 406 296

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on enää vain 6 prosenttia. Lisäksi ammattikalastajien määrän arvioidaan edelleen alenevan, mikä vähentää entisestään kotimaista tarjolla olevaa kaupallisesti pyydettyä kalaa.

Valiokunta korostaa, että kalastuksen perusedellytysten tulee olla kunnossa, jotta Suomessa on kalastusyrittäjiä myös jatkossa. Mm. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 2014—2020 tulee saada toimivaksi mahdollisimman nopeasti. Valiokunta pitää keskeisenä myös kalastuselinkeinon itsensä harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämistä, johon talousarvioesityksessä ei ole osoitettu määrärahaa.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle ja 100 000 euroa hoitokalastukseen. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n avustukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 10 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista ja kalastuslain (286/1982) mukaisten viehekalastusmaksujen palautuksista vesialueen omistajille aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta käytetään 50 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen 600 000
Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille 679 000
Yhteensä 1 279 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 30.40.22 30
Järjestötukien säästö (HO 2015) -194
Yhteensä -164

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 1 279 000
2015 talousarvio 1 443 000
2014 tilinpäätös 1 113 770

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 20 837 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 8 900 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 19 322 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 10 422 000 euroa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu Euroopan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Varoja voidaan käyttää kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.

Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 5 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (998/2012) mukaiset avustukset sekä kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvat menot, siltä osin kuin valvontatoimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai muuhun kalatalousalan vähämerkityksiseen tukeen tai ns. ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiseen tukeen komission asetusten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2016 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 515 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Kansallinen osuus EU:n osuus (EMKR) Yhteensä
       
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä 8 900 000 10 422 000 19 322 000
Kansalliset toimenpiteet 1 515 000 - 1 515 000
Yhteensä 10 415 000 10 422 000 20 837 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EMKR-toimintaohjelman rahoituksen muutos -15 447
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -100
Yhteensä -15 547

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 20 837 000
2015 I lisätalousarvio 2 600 000
2015 talousarvio 36 384 000
2014 tilinpäätös 9 390 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa hoitokalastukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 837 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 8 900 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

(77.) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha siirrettäväksi momentille 30.40.31.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 30.40.31 -757
Yhteensä -757

2015 talousarvio 757 000
2014 tilinpäätös 757 000

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 100 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 50 000 euroa, vuoden 2016 määrärahan tarve on 50 000 euroa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 50 000
2015 talousarvio 50 000
2014 tilinpäätös 10 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.