Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimialan toimintaympäristö

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisen strategian mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020, kun se tällä hetkellä on noin 7 milj. kuutiometriä. Ruuan hinnan nousu ja globaali ruuan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajien tarpeiden erilaistuminen jatkuu. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Toimialan elinkeinojen menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen varsinkin luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna 2012 muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

  • Kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa.

Hallitusohjelmassa sovittuja menosäästöjä valtioneuvoston 23.3.2011 hyväksymiin kehyksiin verrattuna on otettu huomioon pääluokassa 78 milj. euroa.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että maa- ja puutarhatalouden energiaverotuen palautusjärjestelmää muutetaan siten, että tuki pienenee 20 milj. eurolla. Tämä koskee vuodesta 2012 lukien käytettyjä polttoaineita.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain

Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi.

Maaseudun kehittäminen

  • Maaseutu säilyy elinvoimaisena kestävällä tavalla
  • maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä
  • harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.
Tunnusluvut
  2005 2006 2007 2008 2009 Arvio
2010—2012
             
Väkiluvun muutos (%)            
Harvaan asuttu maaseutu -1,09 -1,23 -1,18 -1,37 -1,00 Hidastuu
Ydinmaaseutu -0,20 -0,17 -0,11 -0,32 -0,10 Hidastuu

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät noin 0,7 milj. euroa, mikä johtuu osin maaseudun elinkeinojen kehittämisen valtionavun supistumisesta 3,5 milj. eurolla. Valtakunnalliseen maaseudun kehittämiseen liittyvät määrärahat (noin 3,2 milj. euroa) siirretään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Toisaalta EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukien maksatusten edistyminen lisää määrärahatarvetta.

Maatalous

  • Turvataan maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuus ja kilpailukyky sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa
  • varmistetaan kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen sekä kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen koko elintarvikeketjussa
  • vähennetään maataloustuotannon ravinnekuormitusta ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä, ja
  • lisätään maatalousperäistä bioenergiatuotantoa.
Tunnusluvut
  2007 2008 2009 2010
arvio
2011
arvio
2012
arvio
             
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen            
— Yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1) 1 119 720 556 901 901 ennallaan
— Kirjanpitotilojen maataloustulo euroa/tila1) 27 700 19 400 16 100 17 300 17 300 nousee
— Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti2) 6,3 2,6 1,2 1,6 1,6 nousee
— Kannattavuuskerroin3)            
    — hyvät tilat 1,15 0,84 0,73 0,76 0,76 nousee
    — keskiarvo tilat 0,64 0,43 0,35 0,38 0,38 nousee
    — heikot tilat 0,12 -0,11 -0,22 -0,15 -0,15 nousee
             
2. Raaka-aineiden tuottaminen            
— Omavaraisuus %            
    — maito, neste 100 99 99 97 98 103
    — naudanliha 90 85 86 83 85 ennallaan
    — sianliha 115 116 112 109 107 ennallaan
    — siipikarjanliha 110 110 102 99 101 ennallaan
    — kananmunat 117 117 106 117 113 110
— Rukiin viljelyala, ha 32 000 23 800 16 400 25 200 35 000 nousee lievästi
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha 805 300 843 600 814 600 691 500 750 000 ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha 3 700 6 300 9 300 19 600 22 000 ennallaan/nousee lievästi
             
3. Ravinnekuormituksen vähentäminen            
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha4) 42,9 50,8 38,0 55,4 alle 55,4 (alle 47)
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha4) 4,9 5,1 2,7 4,8 alle 4,5 (alle 4,5)
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv5) 5,8 5,9 5,7 5,7 5,7 ennallaan
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6) 5,9 6,3 6,5 6,5 6,5 laskee
             
4. Bioenergia ja energian säästö            
— uusien biokaasulaitosten lkm/vuosi 10 12 5 9 7 10
— uusien energiasuunnitelmien ja -katselmusten lkm/vuosi 0 0 0 60 1 500 vähintään
1 500 kpl/v

1) Yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (n. 65 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 40 000 tilan, joiden tiedot perustuvat 1 000 tilan otokseen) taloudellista asemaa. Vuoden 2011 luvut on teknisesti arvioitu vuoden 2010 suuruisiksi.

2) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2010. Vuoden 2011 luvut on teknisesti arvioitu vuoden 2010 suuruisiksi.

3) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli vuonna 2007 12,6 euroa, vuonna 2008 13,0 euroa, vuonna 2009 13,5 euroa ja vuoden 2010 ennusteessa 14,0 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 %. Vuoden 2011 luvut on teknisesti arvioitu vuoden 2010 suuruisiksi.

4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). Vuodet 2007 ja 2009 olivat kasvuolosuhteiltaan ja satomääriltään hyviä, mikä pienentää ravinnehuuhtoumia. Vuoden 2010 helteinen ja kuiva kesä pienensi viljasatoa kolmasosan vuoden 2009 ennätyssadosta.

5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT.

6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät noin 90,2 milj. euroa, mikä johtuu osaksi siitä, että Maatilatalouden kehittämisrahastoon ei esitetä siirtoa talousarviosta (vuonna 2011 29,8 milj. euroa). Luopumistukiin käytettävissä olevat varat vähenevät noin 28,5 milj. eurolla ja maatalouden kansallinen tuki sekä maatalouden ympäristötuki vähenevät yhteensä 24,125 milj. euroa.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

  • Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä
  • eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan
  • elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja
  • alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso säilyy edellisen vuoden tasolla.

Kala-, riista- ja porotalous

  • Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti
  • elinkeinokalatalous on kannattavaa
  • vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä
  • kalavarat säilytetään suunnitelmallisella hoidolla geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina
  • riistakannat säilyvät elinvoimaisina ja riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja konflikteja rajoitetaan
  • metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista, ja
  • porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät 4,9 milj. euroa.

Vesitalous

  • Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät
  • tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja
  • puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät 7,0 milj. euroa.

Metsätalous

  • Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa
  • metsätalouden kannattavuus paranee, ja
  • metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat.

Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).

Tunnusluvut
  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
2015
tavoite1)
             
1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu            
— Metsähakkeen käyttö, milj. m3 4,7 6,1 6,9 7,5 9,0 10—122)
             
2) Metsätalouden kannattavuus paranee            
— Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 52,6 42,0 52,0 53,5 55,0 65—70
— Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % 22 23 25 27 29 40
— Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden 2011 rahanarvossa) 96 56 85 92 100 Vähintään 110
— Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v3) 256 257 230 240 240 280
— Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 61 69 59 60 60 80
             
3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät            
— Solmittujen metsätalouden ympäristötukisopimusten määrä, ha 6 648 6 624 5 251 7 600 3 500 14 000

1) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet.

2) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020.

3) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen.

Määrärahojen muutokset

Määrärahat vähenevät 24,0 milj. euroa. Pienpuun energiatukeen myönnetään 7,25 milj. euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyvät erät ovat lisäksi käytössä. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen vähenee 15,8 milj. euroa.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

  • Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden
  • turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus
  • kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja
  • paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta.

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso laskee 1,6 milj. eurolla.

Hallinto

Määrärahojen muutokset

Määrärahojen taso nousee 3,6 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä palkkausten tarkistuksista ja arvonlisäveromenojen noususta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle 2012

  • EU:n tulevan rahastokauden valmistelussa tavoitteena on tukijärjestelmien hallintotaakan vähentäminen sekä julkisessa hallinnossa että tuen saajan osalta.
  • Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.
  • Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin vuonna 2011 valmistuneen vaikuttavuusarvioinnin mukaisesti. Tutkimuslaitosten toimintaa tehostetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) yhteisiä toimintoja hyödyntäen.
  • Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 5.10.2011 hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti.
  • Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Tuottavuuden vaikutukset

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2012 on 25 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,490 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 30 henkilötyövuotta.

Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö yhteensä 7,270 milj. euroa, 20 henkilötyövuotta).

Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut

  • Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna 2012 virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon.
  • Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 73,400 69,030
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 68,300 62,127
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 115,094 518,000
30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 139,000 520,900
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 116,000 1 600,000
30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 300,000 300,000
30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 81,410 26,0001)

1) Vuoden 2012 valtuuden sisältö poikkeaa vuoden 2011 valtuuden sisällöstä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Hallinto 107 333 93 987 97 579 3 592 4
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 913 25 716 28 461 2 745 11
02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 907 5 848 6 412 564 10
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 375 24 315 25 507 1 192 5
04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 857 862 873 11 1
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 669 669 669
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 333 3 643 4 143 500 14
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26 496 24 220 28 000 3 780 16
(40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 8 069 5 000 - 5 000 - 100
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 714 3 714 3 514 - 200 - 5
10. Maaseudun kehittäminen 101 273 164 570 163 920 - 650 - 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 668 10 668 7 168 - 3 500 - 33
54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 7 679 8 582 2 432 - 6 150 - 72
55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 5 500 5 020 4 320 - 700 - 14
61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 38 444 71 700 77 000 5 300 7
62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 38 983 68 600 73 000 4 400 6
(63.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
20. Maatalous 2 146 456 2 154 099 2 063 937 - 90 162 - 4
01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 35 402 32 907 33 740 833 3
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 558 265 559 165 544 000 - 15 165 - 3
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 559 081 555 400 547 200 - 8 200 - 1
42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400
43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 362 238 372 210 363 250 - 8 960 - 2
44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673
45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) 146 100 129 500 101 040 - 28 460 - 22
46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 735 3 781 5 861 2 080 55
47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 813 1 513 2 493 980 65
48. Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 5 874 1 610 1 800 190 12
49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 13 935 41 100 37 700 - 3 400 - 8
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 780 - 220 - 22
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 30 940 29 840 - 29 840 - 100
30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 48 419 52 343 52 715 372 1
01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 38 900 39 465 40 937 1 472 4
20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 2 912 5 430 4 830 - 600 - 11
41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 6 607 7 448 6 948 - 500 - 7
40. Kala-, riista- ja porotalous 66 614 66 630 61 736 - 4 894 - 7
01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 289 17 183 16 926 - 257 - 1
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) 2 300 2 300 2 300
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) 5 757 5 400 5 400
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 4 300 4 300 4 300
43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 855 1 805 1 721 - 84 - 5
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 8 582 9 234 9 261 27 0
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 6 238 6 303 6 065 - 238 - 4
52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) 3 070 3 570 3 560 - 10 - 0
62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 17 466 15 778 11 446 - 4 332 - 27
77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757
50. Vesitalous 31 699 32 853 25 837 - 7 016 - 21
20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 11 524 11 434 11 568 134 1
(30.) Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) 176
31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 19 158 20 158 13 008 - 7 150 - 35
43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 420 420
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841
60. Metsätalous 186 912 193 913 169 879 - 24 034 - 12
01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 455 42 426 43 365 939 2
41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 699 621 400 - 221 - 36
42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 49 239 48 805 47 666 - 1 139 - 2
43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 17 50 100 50 100
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 80 251 76 030 60 230 - 15 800 - 21
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 325 11 325 8 325 - 3 000 - 26
(46.) Valtionapu Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen toiminnan vakauttamiseksi (kiinteä määräraha) 1 770
47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 13 500 7 250 - 6 250 - 46
50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 106 1 106 2 443 1 337 121
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 50 50 100 50 100
63. Metsähallitus 6 234 5 763 5 731 - 32 - 1
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 6 234 5 763 5 731 - 32 - 1
70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 66 173 64 638 63 050 - 1 588 - 2
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 970 53 906 53 127 - 779 - 1
02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 703 3 732 5 423 1 691 45
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 6 500 7 000 4 500 - 2 500 - 36
  Yhteensä 2 761 113 2 828 796 2 704 384 - 124 412 - 4

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 5 380 5 170 5 1652)    

1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 563 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset noin 778 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja 194 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 27 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: kuusi erityisasiantuntijaa.

2) Sisältää lisäyksenä 28 henkilötyövuotta rakenteellisen tarkistuksen johdosta ja kolme henkilötyövuotta siirtona momentilta 32.01.02 sekä vähennyksenä kahdeksan henkilötyövuoden siirron momentille 25.10.03, kolmen henkilötyövuoden siirron momentille 32.01.01 ja 25 henkilötyövuoden tuottavuusohjelman johdosta.