Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

55. (29.40.30) Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 861 787 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena

1) 816 421 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 45 366 000 euroa korvausta ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uuden ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan vuonna 2015 vain puolella indeksin vaikutuksesta. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakouluista muodostetaan osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka aiemmin on ollut osa valtionosuusjärjestelmää. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan ja valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Ammattikorkeakoululaki tulee voimaan 1.1.2015.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksella on vauhditettu ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa toimilupien uudistamisessa korostuivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Toimilupia myönnettäessä kiinnitettiin huomiota ammattikorkeakoulujen taloudellisiin toimintaedellytyksiin pitkällä tähtäyksellä. Ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä on parannettu rakenteellisten uudistusten ja uudelleen arvioitujen koulutusvastuiden kautta. Myös ammattikorkeakoulujen säästövelvoitteiden toteuttaminen on edellyttänyt ammattikorkeakouluilta rakenteellista uudistumista ja toiminnan tehostamista. Toimenpiteinä tämä on merkinnyt mm. koulutustarjonnan vähentämistä, yksikköhintojen leikkausta sekä erilaisia toimintaa sopeuttavia toimenpiteitä. Rakenteiden uudistaminen on merkinnyt myös uudenlaisia yhteistyörakenteita sekä opetustarjonnassa tapahtuvaa rationalisointia suhteessa voimavaroihin ja koulutustarpeisiin.

Keskeisimmät ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä tapahtuneet rakenneratkaisut ovat uuden Lapin ammattikorkeakoulun toiminnan alkaminen vuoden 2014 alusta entisten Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen pohjalta sekä vuoden 2017 alusta toteutuva Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhdistyminen. Ammattikorkeakoulujen toimipisteverkko on tiivistynyt siten, että ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaa koulutusta on toimilupahakemuksiin pohjautuen vuoden 2014 alusta noin 50 paikkakunnalla, kun vuonna 2010 paikkakuntia oli 62. Lisäksi ammattikorkeakoulutoimintojen kokoaminen suuremmille kampuksille ja tilojen yhteiskäyttö yliopistojen kanssa on edennyt.

Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain 43 §:n, ammattikorkeakouluista annettavan valtioneuvoston asetuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettavan asetuksen perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakouluille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoituksen määräytymisperusteissa huomioidaan koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehitystyöpolitiikan tavoitteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46 %) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2 %), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4 %), opiskelijapalautteeseen (3 %), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3 %) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3 %).

Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin (2 %), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4 %), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1 %) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8 %).

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta korkeakouluindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2009
toteutuma
2011
toteutuma
2013
toteutuma
20151)
arvio
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 20 044 21 312 22 800 21 907
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 941 1 591 1 948 2 018
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 476 1 669 1 877 1 600
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 7 746 8 727 9 378 7 745
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) 8 120 8 525 8 926 8 830
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 59,8 60,0 .. 67,3
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista 37,1 38,02 46,2 44,9
Tutkinnot/opetus- ja t&k-henkilökunta .. 2,97 3,47 3,7
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k-henkilöstö 0,88 0,98 1,00 1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat vaihto-opiskelijat 3,78 6,07 7,72 6,4

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2015 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 816 421 000
— mistä kertaluonteisesti 5 402 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista 45 366 000
Yhteensä 861 787 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV-kompensaation tarkentuminen 12 100
AMK-rahoituksen vastuun siirto kokonaan valtiolle (siirto momenteilta 28.90.30, 29.10.30, 29.20.30, 29.30.32) 454 606
Indeksikorotus (1,3 %) 5 402
Kertaluonteinen lisäys 5 402
Säästöpäätös -20 000
Yhteensä 457 510

2015 talousarvio 861 787 000
2014 talousarvio 404 277 000
2013 tilinpäätös 421 106 117