Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Ikääntyneiden asumisoloja parannetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä.

Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja vaikutusten arviointi edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua.

Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuus ja esteettömyys korostuvat väestön ikääntymisen myötä. Kosteus- ja hometalkoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kosteusvaurioiden vähentämiseksi.

Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamiseen päätöksenteossa tarvitaan hallinnon ja sidosryhmien yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
  • — Rakentamisen ja alueidenkäytön ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Vihreä kasvu etenee.
  • — Kierrätys lisääntyy.
Hyvä ympäristön tila
  • — Veden ja ilman laatu paranee.
  • — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa ihmisen hyvinvointia.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Asuntotarjonta kasvukeskuksissa kasvaa ja asuminen kohtuuhintaistuu.
  • — Kaupunkiseutujen, etenkin metropolialueen kilpailukyky vahvistuu.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpanolla pyritään säilyttämään toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden paranemiselle on asetettu uusi vuotuinen 0,5 prosentin tavoite, joka toteutetaan vähentämällä toimintamenoja vastaavasti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
35.10.20 Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4 -
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 4,5 -
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10
35.10.70 Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 11

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015

    v. 2013
tilinpäätös
1000 €
v. 2014
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2015
esitys
1000 €
 
Muutos 2014—2015
    1000 € %
 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 77 091 78 913 77 020 -1 893 -2
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 293 37 008 34 605 -2 403 -6
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 142 30 655 29 513 -1 142 -4
21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 886 1 490 3 807 2 317 156
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 7 650 7 600 7 095 -505 -7
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 120 2 160 2 000 -160 -7
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 133 450 142 451 120 860 -21 591 -15
20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) 4 970 5 200 5 400 200 4
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 440 2 840 2 440 -400 -14
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 14 460 17 160 12 660 -4 500 -26
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 32 484 29 555 34 098 4 543 15
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 3 000 0
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 14 942 12 342 7 542 -4 800 -39
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 53 830 53 530 48 830 -4 700 -9
64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 4 500 3 000 3 000 0
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 1 000 0
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 324 1 324 1 440 116 9
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 500 13 500 1 450 -12 050 -89
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 88 692 49 869 5 793 -44 076 -88
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 842 5 019 4 943 -76 -2
(37.) Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 500 -500 -100
(55.) Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 50 500 43 000 -43 000 -100
60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 350 1 350 850 -500 -37
(87.) A-Kruunu Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 30 000 0
Yhteensä 299 233 271 233 203 673 -67 560 -25
  Henkilöstön kokonaismäärä 997 1 003 990