Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

70. Maanmittaus ja tietovarannotPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot.

Toimintaympäristö

Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat erityisesti maanmittaustoimituksiin ja kirjaamisasioihin niin, että niiden kysyntä seuraa suhdannekehitystä pienellä viiveellä. Taloudellisen tilanteen alkaessa aikanaan elpyä kysynnän on arvioitu vähitellen nousevan, mutta rakennemuutoksesta ja rakentamisen suuntautumisesta johtuen tuotteiden ja palvelujen kysynnän kehityksessä on alueellisia eroja. Euroopan epäselvä tilanne vaikeuttaa talouden kehityksen arviointia. Maanmittauslaitoksen budjettirahoituksen tasoon vaikuttavat valtiontalouden tilan kehittyminen lähivuosina sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttaminen. Maksuttomuuden piiriin tulevien aineistojen määrä todennäköisesti lisääntyy. Avautuessaan näiden tietoaineistojen ylläpito, tietopalvelu ja tuki kasvattavat budjettirahoituksen tarvetta.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Asiakkaat vaativat nopeaa, laadukasta ja hinnaltaan edullista palvelua. Sähköistä asiointia lisätään, siitä tulee vuorovaikutteista ja vahvaan tunnistamiseen perustuvaa ja näin otetaan askel kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä.

Tekniikan kehittyminen näkyy maanmittaus- ja paikkatietotehtävissä käytettävän teknologian jatkuvana uudistamistarpeena. Tietotekniikka ja sen hyödyntämiseen liittyvät prosessit ja yhteistyörakenteet ovat entistä näkyvämmin kriittinen menestystekijä. Mobiiliteknologian käyttö yleistyy myös erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa.

Kansainvälinen kehitys vaikuttaa maanmittaus- ja paikkatietoalan kehitykseen sekä suoraan että välillisesti EU-yhteistyön ja -lainsäädännön kautta. Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät laajempaa osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Maatilatalouden rakennekehityksen johdosta tarve ja kysyntä tilusjärjestelyille jatkuvat. Tilusjärjestelytoiminnassa keskitytään peltoalueiden kiinteistörakenteen kehittämiseen.

EU-maatalouspolitiikan ohjelmakauden toimeenpanoa tukevien tietojärjestelmien muutosprojektit sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvät kehittämisprojektit lisäävät merkittävästi toimintansa vuodenvaihteessa aloittavan tietotekniikkapalvelukeskuksen palveluiden kysyntää.

Kokonaisarkkitehtuurityö ja tietovarantojen avaaminen edellyttävät toimenpiteitä tietovarantojen sekä niihin liittyvien kuvaustietojen (metatietojen) ja tietopalveluiden kehittämisessä. Yhteistyö tietovarantojen tuottamisessa ja ylläpidossa tarvittavien muutos- ja seurantatietojen keruussa ja käytössä lisääntyy. Tiedon laatuun kiinnitetään huomiota yhä enemmän.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä ja tietojohtamisessa vahvistuu palvelujen teknisen rungon (palveluväylän) yhtenäistyessä. Kiinteistörekisterin ylläpidolla ja parantamisella luodaan edellytyksiä toimivalle markkinataloudelle ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Maastotietokannalla, joka rinnastetaan tietohallintolaissa (634/2011) perusrekistereihin, on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana paikkatiedon pohja-aineistona. Koska maastotietoja kerätään ja ylläpidetään sekä valtionhallinnossa että kunnissa, voidaan tuotantoa tehostaa yhteistyötä lisäämällä ja parantamalla. Laserkeilausaineistoja aletaan hyödyntää laajemmin sekä itsenäisenä aineistona että myös muiden tietovarantojen ajantasaistuksessa ja keruussa.

Kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentaminen etenee ja INSPIRE-direktiivin toimeenpano laajenee uusiin aineistokokonaisuuksiin ja edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä.

Metsähovin tutkimusaseman toimintaedellytysten parantamista jatketaan ajanmukaistamalla tutkimusaseman laitekantaa. Paikantamisen luotettavuuden parantamiseksi Suomen pysyvä GNSS-verkko FinnRef uusitaan vaiheittain vuoteen 2017 mennessä.

Maanmittauslaitoksen organisaatiota ja tehtäviä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien kokoamalla Maanmittauslaitokseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtäviä, jolloin Geodeettisen laitoksen tehtävät ja pääosa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tehtävistä siirtyvät Maanmittauslaitokseen. Samalla parannetaan edellytyksiä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan palveluiden ja tietovarantojen laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle ja ICT-toiminnan tehostumiselle. Geodeettisen tutkimuksen vahva kansainvälinen brändi säilytetään.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maanmittaus ja tietovarannot -politiikkasektorilla toimeenpannaan pääluokkaperusteluissa mainittujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden lisäksi seuraavia tavoitteita:

  • — kiinteistötoimituksilla turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä
  • — kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia, tehokkaasti ylläpidettyjä ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuotetaan tehokkailla ja standardien mukaisilla palveluilla
  • — tutkimuksella tuetaan paikkatietojen tuotantoa, ylläpitoa ja hyödyntämistä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä koko yhteiskunnan tarpeet huomioiden
  • — paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät paikkatiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä
  • — tilusjärjestely on toimiva, hallittu ja hyväksytty kiinteistörakenteen kehittämisen väline, jota käytetään tehokkaasti ja taloudellisesti siten, että toiminnalla saavutetaan hyvä vaikuttavuus.

Luvun nimike on muutettu.

01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen

2) Maanmittauslaitoksen omarahoitusosuutena yhteisrahoitteisissa tutkimushankkeissa

3) EU-rakennerahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maanmittauslaitoksen tehtävänä ovat:

  • — maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut
  • — geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuottaminen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
  • — huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt ja sopimuksissa on sovittu
  • — tuottaa myös edellä mainittuihin tehtäviin liittyviä muita palveluja.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 34/2014 vp).

Maanmittauslaitos osallistuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin ja Vironlahden tutkimusasemia, joiden laitteistoilla ylläpidetään valtakunnallisia paikannus- ja referenssijärjestelmiä. Metsähovin tutkimusaseman ja -laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) kehittämiseen on varattu vuosina 2012—2014 yhteensä 4,5 milj. euroa ja uudistustyötä jatketaan vuosien 2015—2017 aikana. Korjausten kustannusarvio on yhteensä 7,5 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maanmittauslaitokselle vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnan tehokkuus

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Maanmittauslaitoksen koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.70.01).

Maanmittauslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2015 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
       
Maanmittaustehtävät      
Maksullinen toiminta 70 658 70 750 876
Budjettirahoitteinen toiminta 47 776 1 050 912
Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämistehtävät      
Maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta 2 670 1 800 30
Budjettirahoitteinen toiminta 2 951 - 46
Hallinnonalan tietotekniset palvelut      
Maksullinen toiminta ja yhteistoiminta 7 880 7 560 90
Budjettirahoitteinen toiminta 2 772 - 34
Yhteensä1) 134 707 81 160 1 988

1) Momentin 30.70.01 henkilötyövuosikiintiö vuodelle 2015 on 1 988 htv.

Viraston tunnusluvut

  2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
tavoite
       
Vaikuttavuus      
— maastotietokannan ajantaisuusindeksi, % 99 98 98
— kiinteistörekisterin perusparannuksen kattavuusindeksi (versio VTS2013) (1.1.2003 = 0), % 88,3 93 96
— rajapintapalvelujen hakujen määrä (milj.) 210 220 230
Toiminnallinen tuloksellisuus      
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuusindeksi 103,3 102,0 102,0
— tuottavuusindeksi 102,4 102,0 102,0
— lohkomistoimitukset, kpl/htv 56,3 58 61
— maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km² 136 162 162
Tuotokset ja laadunhallinta      
Suoritteiden määrä      
— toimitustuotanto, toimituksia, kpl 19 159 19 200 19 000
— tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl 7 11 7
— kirjaamisasiat, kpl 213 402 280 000 245 000
— maastotietotuotanto yhteensä, km² 51 236 54 000 54 000
— referoidut tieteelliset julkaisut 100 60 60
— muut tieteelliset julkaisut 31 40 40
— muut julkaisut 48 10 10
— IT-, ylläpito- ja kehittämispalveluiden toimenpidepyynnöt, kpl 7 815 7 000 7 000
— IT-palveluiden tuotantoonviennit (sovellukset, tietokanta ja data) 450 400 500
Laadunhallinta      
— lohkomisten kestoaika, kk 7,1 6,0 6,0
— maastotietojen täydellisyys, % 96 95 95
— toteutuneiden tuotantoonvientien (sovellukset, tietokantamuutokset) osuus suunnitelluista julkaisuista, %     99
— asiakkaiden kokonaistyytyväisyys, % 86,6 75 75

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 127 059 122 830 128 640
Bruttotulot1) 74 511 72 367 81 160
Nettomenot 52 548 50 463 47 480
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 38 511    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 36 859    

1) Sisältää vuonna 2015 tietohallintopalveluja koskeviin palvelussopimuksiin perustuen tuloja yhteensä 6 630 000 euroa (Maa- ja metsätalousministeriöltä 1 100 000 euroa, Maaseutuvirastolta 3 600 000 euroa, Elintarviketurvallisuusvirastolta 1 480 000 euroa, Luonnonvarakeskukselta 400 000 euroa sekä muilta hallinnonalan virastoilta ja laitoksilta 50 000 euroa).

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 69 499 68 610 68 700
— muut tuotot 394 - 200
Tuotot yhteensä 69 893 68 610 68 900
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 48 705 46 017 46 105
— osuus yhteiskustannuksista 24 305 22 751 22 795
Kustannukset yhteensä 73 010 68 768 68 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 117 -157 -
Kustannusvastaavuus, % 96 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 952 2 729 2 800
— muut tuotot 20 50 50
Tuotot yhteensä 2 972 2 779 2 850
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 320 1 366 1 508
— osuus yhteiskustannuksista 1 576 1 278 1 220
Kustannukset yhteensä 2 896 2 644 2 728
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 76 135 122
Kustannusvastaavuus, % 103 105 104

Momentin henkilötyövuosissa on otettu huomioon 55 henkilötyövuoden vähennys tuottavuustoimien johdosta. Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätös -3 000
HO-säästön lisäys -1 350
Kertaluonteinen säästö -5 000
Siirto momentilta 30.01.(02) (124 htv) 2 723
Siirto momentilta 30.70.(02) (76 htv) 3 862
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö 400
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 525
Palkkaliukumasäästö -145
Palkkausten tarkistukset 411
Toimintamenojen lisäsäästö -620
Toimintamenojen tuottavuussäästö -282
Vuokramenojen indeksikorotus 59
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -78
Tasomuutos 2 562
Yhteensä -2 983

2015 talousarvio 47 480 000
2014 talousarvio 50 463 000
2013 tilinpäätös 50 897 000

(02.) Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Geodeettinen laitos lakkautetaan 1.1.2015 lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään Maanmittauslaitokseen. Kun vuoden 2014 talousarvion nettomäärärahasta 5 499 000 eurosta vähennetään Metsähovin tutkimusaseman korjauksesta aiheutunut kertameno 1 500 000 euroa, jää muille momenteille siirrettäväksi 3 999 000 euroa. Geodeettinen laitos on toteuttanut vuosien 2005—2015 tuottavuusohjelmassa sovitun henkilötyövuosivähennyksen yhteensä 2 henkilötyövuotta vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten Geodeettisesta laitoksesta siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 76.

Vuoden 2014 käyttämättä jäänyttä määrärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Maanmittauslaitoksessa.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot

  1 000 euroa Htv
     
Maanmittauslaitokseen siirtyvät (siirto momentille 30.70.01) -3 862 -76
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -82  
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -9  
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -46  
Yhteensä -3 999 -76

2014 talousarvio 5 499 000
2013 tilinpäätös 5 614 000

40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain, kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten menojen maksamiseen

3) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.

Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha käytetään peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisinperittävä osuus määrärahasta on noin 2,3 milj. euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 2,7 milj. euroa.


2015 talousarvio 5 000 000
2014 talousarvio 5 000 000
2013 tilinpäätös 5 000 000