Talousarvioesitys 2018
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan.
Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.
Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.
Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:
- — Osallistutaan energia- ja ilmastostrategian ja ilmastolain mukaisen suunnitelman toteuttamiseen
- — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
- — Tehostetaan toimia jätealan lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa
- — Edistetään kiertotaloutta ja kestäviä julkisia hankintoja
- — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä.
- — Huolehditaan ympäristönsuojelulain toimeenpanosta, muun muassa sähköisten lupa- ja valvontajärjestelmien avulla, ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Huolehditaan riskinarvioinnin perusteella laadittujen valvontasuunnitelmien ja ohjelmien toteutumisesta
- — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman toteutumista
- — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä edistetään valtion avustuksilla vesien tilaa parantavia hankkeita ja ravinteiden kierrätystä. Osallistutaan merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan päivittämiseen ja aloitetaan vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien tarkistaminen
- — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritystä ja luokittelua
- — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen
- — Alueidenkäytön ja rakentamisen edistämisessä otetaan huomioon elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä kulttuuriympäristön arvot ja viherrakenne
- — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa
- — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa.
- — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua
- — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanon, Natura-alueiden tilan arvioinnin ja alueita heikentävien toimien ennaltaehkäisemisen osalta.
Tunnuslukuja
Indikaattori | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
METSO-alueiden suojelu, ha | 5 953 | 5 305 | 3 400 | 4 500 |
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl | 1 587 | 2 024 | 2 100 | 2 200 |
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl | 10 | 11 | 14 | 10 |
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % | 64 | 63,91) | 63,9 | 63,9 |
1) Ennuste
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 456 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät
2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan unionin asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen, rekisteröiminen ja valvonta
3) rakennustuotteet
4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.
Selvitysosa:Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2018:
- — Vaikutetaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon valmisteluun ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 prosentin päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Toteutetaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja energia- ja ilmastostrategian mukaisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
- — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta samalla huolehtien rakentamisen laadusta, rakennusten kosteusturvallisuudesta ja sisäilmastosta
- — Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta uuden energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.
- — Toteutetaan aloitteita ja osallistutaan aloitteisiin, joilla edistetään vihreää taloutta
- — Vaikutetaan EU:n kiertotaloutta koskeviin aloitteisiin ja jätelainsäädäntöehdotusten valmisteluun
- — Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi
- — Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja
- — Edistetään ravinteiden kierrätyksen uusia menetelmiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi
- — Vaikutetaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa
- — Vahvistetaan arktisten alueiden ympäristökysymysten näkyvyyttä ja edistetään suojelutoimien vaikuttavuutta.
- — Ohjataan ympäristönsuojelulain toimeenpanoa. Valmistellaan uusia ehdotuksia ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi laadittujen selvitysten perusteella
- — Sujuvoitetaan ympäristönsuojelun lupamenettelyä sähköisellä asioinnilla
- — Toteutetaan ja edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa sekä sen sisältämää valtakunnallista tutkimus- ja kunnostusohjelmaa sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhanketta
- — Valmistellaan valtakunnallista öljyntorjuntaohjelmaa
- — Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa
- — Toteutetaan kansallista vaarallisia kemikaaleja koskevaa ohjelmaa
- — Tehostetaan haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa lisääntyneiden vaatimusten vuoksi
- — Ohjataan ja edistetään vuoteen 2021 voimassa olevien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toteutusta, päivitetään merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa ja ohjataan vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien tarkistamista sekä jatketaan kansainvälistä yhteistyötä Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi
- — Vahvistetaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarvittavaa tietopohjaa ja laaditaan suuntaviivat suunnittelujärjestelmän uudistamiselle. Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta
- — Huolehditaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanosta
- — Osallistutaan maakuntauudistuksen valmisteluun ja edistetään maakunnille siirtyvien ympäristötehtävien järjestämistä siten, että niistä voidaan huolehtia laadukkaasti
- — Tuetaan merialuesuunnitelmien laatimista
- — Tehostetaan keinoja kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa
- — Jatketaan rakentamisen ohjauksen kehittämistä uudistamalla rakentamista koskevia ohjeita
- — Vaikutetaan EU:n rakennustuoteasetuksen ongelmien ratkaisemiseen, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Uudistetaan rakennustuotteiden hyväksyntää koskevia kansallisia asetuksia vastaamaan uudistettuja rakentamisen olennaisia teknisiä vaatimuksia
- — Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyjä
- — Valmistellaan arktisen YVA:n hyvien käytäntöjen suosituksia
- — Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella.
- — Vastataan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa
- — Valmistellaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädöksiä suunnitelmallisesti
- — Viimeistellään luontotyyppien uhanalaisuusarviointi, jatketaan lajien uhanalaisuusarviointia ja käynnistetään luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit. Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa tuoreen tiedon ja priorisoitujen suojelutoimien avulla
- — Edistetään vapaaehtoista luonnonsuojelua ja ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä, luontomatkailua ja maisemanhoitoa.
- — Suunnitteluyhteistyöllä ja toteuttamalla isoilla kaupunkiseuduilla MAL-sopimusten sisältämiä toimenpiteitä lisätään asunto- ja tonttitarjontaa ja asuntorakentamista. Parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta, vähennetään liikennetarpeita sekä tuetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla parannetaan elinympäristön laatua
- — Kytketään asuntotarjonnan lisääminen ja tukeminen aiempaa tiiviimmin työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä asumisolojen parantaminen hyvän lähiympäristön tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin
- — Alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota alueiden elinvoimaan, erilaisuuteen, erilaisten asuinympäristöjen vahvuuksiin ja maaseudun tarpeisiin
- — Suunnataan asuntokantaan kohdentuvat tukitoimet siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti edistävät ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia asua kotonaan
- — Edistetään turvapaikan saaneiden asumista kotoutumisen tukemiseksi.
Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia.
Vuoden 2018 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, kiertotalous, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen vaatima tietopohja, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tulosten käyttöönotto, rakennusten energiatehokkuus ja puukerrostalojen rakentamisen edistäminen), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja digitalisaation edellytysten luominen prosesseissa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa sekä pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien tuotevaatimusten valvontaa pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti.
Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset, niiden rekisteröinnin ja valvonnan valtioneuvoston asetuksen (766/2016) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.
EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaa koskevat velvoitteet on säädetty rakennustuoteasetuksessa. Tukes hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n nojalla myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta.
EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.
Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)
Tehtäväalue | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
Ympäristönsuojelu | 51 | 54 | 53 |
Luontoympäristö | 51 | 52 | 49 |
Rakennettu ympäristö | 74 | 74 | 71 |
Tieto ja viestintä | 12 | 13 | 13 |
Hallinto ja kansainväliset asiat | 50 | 49 | 48 |
Kansliapäällikkö ja alaiset | 5 | 5 | 5 |
Yhteensä | 243 | 247 | 239 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 27 480 | 28 285 | 27 256 |
Bruttotulot | 1 144 | 800 | 800 |
Nettomenot | 26 336 | 27 485 | 26 456 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 941 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 14 002 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinointi (siirto momentille 35.20.55) | -500 |
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -3 |
Siirto momentille 35.10.66 | -80 |
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 | 27 |
Tukesin markkinavalvontatestaus | 60 |
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01) | -13 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -17 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -7 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 2 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -8 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -164 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -144 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -16 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -28 |
Tasomuutos | -138 |
Yhteensä | -1 029 |
2018 talousarvio | 26 456 000 |
2017 I lisätalousarvio | -13 000 |
2017 talousarvio | 27 485 000 |
2016 tilinpäätös | 28 397 000 |
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 637 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan noin 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta noin 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
- — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu ja uudet ratkaisut ovat kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta
- — Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden vaikutukset terveyteen tiedostetaan
- — Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa
- — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja ne on ratkaistu kokeilemalla uusia toimintamalleja ja käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia
- — Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE lisää edelleen ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrää suhteutettuna työpanoksen määrään
- — SYKE lisää sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
- — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
- — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
- — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta median kannalta tarkasteltuna.
SYKE keskittyy toiminnassaan:
- — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
- — kiertotalouden ja biotalouden edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
- — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan
- — luonnonvarojen kestävän käytön ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
- — luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaan ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palvelujen ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
- — kaupungistumista, maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen.
SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset, kuten:
- — globaalien ympäristömuutosten voimakkaampi heijastuminen Suomeen
- — ympäristöä koskevan hallinnan muutokset
- — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen.
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,9 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 15,2 milj. euroa, josta yhteisrahoitteista 11,5 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7,4 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKE:n kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
SYKE keskittää pääkaupunkiseudun toimintansa Viikkiin 2017—2019. Muutto tapahtuu vaiheittain ja aiheuttaa kokonaisuudessaan 2,0—2,5 milj. euron kertaluonteiset kustannukset. Vuonna 2018 kyseisten kertaluonteisten kustannusten määrä on noin 1,5 milj. euroa. Toimitilaratkaisu tuo vuodesta 2020 alkaen vuoden 2015 tasoon verrattuna 1,5 milj. euron vuotuiset säästöt.
Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.
Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.
Tuottavuutta parannetaan myös monipuolistamalla valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön toimintamalleja sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä.
SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 505 vuonna 2018. Henkilötyön määrän vähentämisen tarvetta kasvattaa Viikkiin muutosta aiheutuvien liittyvien kertaluonteisten kustannusten aiheuttama säästötarve. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 232 henkilötyövuotta. Muun henkilöstön määrä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen määrän mukaisesti.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2016—2018
Tehtäväalue | 2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
Henkilötyön määrä (htv) | 556 | 530 | 505 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 54 587 | 52 878 | 50 137 |
Bruttotulot | 26 064 | 27 000 | 27 500 |
Nettomenot | 28 523 | 25 878 | 22 637 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 867 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 7 159 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 11 344 | 11 700 | 11 500 |
— EU:lta saatava rahoitus | 3 254 | 3 700 | 4 000 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 2 553 | 2 600 | 3 000 |
Tuotot yhteensä | 17 151 | 18 000 | 18 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 26 626 | 27 692 | 29 839 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -9 475 | -9 692 | -11 339 |
Omarahoitusosuus, % | 36 | 35 | 38 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Rakenteelliset muutokset (HO 2015) | -600 |
Tuottavuushankesäästö (Envibase) | -500 |
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -1 640 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -29 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -12 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -3 |
Palkkaliukumasäästö | -38 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -11 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -132 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -151 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -21 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -33 |
Vuokrien indeksikorotus | 6 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -8 |
Tasomuutos | -69 |
Yhteensä | -3 241 |
2018 talousarvio | 22 637 000 |
2017 talousarvio | 25 878 000 |
2016 tilinpäätös | 29 815 000 |
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 435 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) | 30 |
Yhteensä | 30 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 6 435 000 |
2017 talousarvio | 6 405 000 |
2016 tilinpäätös | 5 844 392 |
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankinta -avustus | -500 |
Suomen Metsästäjäliiton avustus | -50 |
Yhteensä | -550 |
2018 talousarvio | 1 730 000 |
2017 talousarvio | 2 280 000 |
2016 tilinpäätös | 1 734 000 |