Talousarvioesitys 2018
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, yksityishenkilöitä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Kattava edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä. Monipuolinen osaaminen mahdollistaa Suomen tavoitteiden edistämisen ja paremman riskien hallinnan ja kriisivalmiuksien vahvistamisen, osana kokonaisturvallisuutta, nopeastikin muuttuvissa oloissa. Toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksi ulkoasiainhallinnon arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.
- — Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on vahvaan osaamiseen ja tiiviisiin verkostoihin perustuva tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä
- — Ulkoasiainhallinto kiinnittää enenevästi huomiota digitalisaation hyödyntämiseen, ml. sosiaalinen media toimintaympäristönä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja kehitetään ottaen huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli
- — Team Finland -rakenteita toiminnallistetaan. Edustustojen roolia vienninedistämisessä vahvistetaan tiiviissä yhteistoiminnassa tulevan Business Finland -organisaation kanssa. Käytännön vienninedistämisen osaamista ulkoasiainhallinnossa kehitetään
- — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään ottamalla huomioon konsulipalvelulain muutokset ja hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma samalla varmistaen, että ulkoasiainhallinnon tehtäviin kuuluvat palvelut ovat myönteinen tekijä kilpailtaessa Suomeen muuttoa harkitsevista kansainvälisistä osaajista. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa
- — Suomen intressejä edistetään tehokkaalla viestinnällä ja maakuvatyöllä. Ulkoasiainhallinnon viestintävalmiutta parannetaan ja osallistumista ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun lisätään. Taloudellisia ulkosuhteita edistetään nostamalla esiin suomalaista osaamista ja yhteiskunnan vahvuuksia
- — Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019 ja Euroopan neuvostossa vuosina 2018—2019. Vuoden 2018 aikana valmistaudutaan myös Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2019 sekä vietetään ulkoasiainhallinnon 100-vuotisjuhlavuotta.
- — Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Erityistä huomiota kiinnitetään ulkoasiainhallinnon omien turvallisuusriskien hallintaan
- — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta ja kehitysyhteistyön tulosraportointi, kehittämistä
- — Ulkoasiainhallinnon tietohallinnon erityispainopisteinä vuonna 2018 ovat viisumitoiminnan, erityisesti uuden kansallisen viisumitietojärjestelmän ja kansalaispalvelujen kehittäminen, turvallisen tiedonvälityksen ja turvaluokitellun tiedon hallinnan kehitystyön jatkaminen, asianhallinta sekä hallinnonala- että valtioneuvostotasolla ja yhteistyö valtioneuvoston hallintoyksikön kanssa tekniikka-, järjestelmä- ja tietoarkkitehtuuriasioissa
- — Maahantulopalvelujen kehittämistä jatketaan muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on edelleen erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen toiminnan ja resursoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut. Vuoden aikana jatketaan myös Kiinan viisumien paikkariippumattoman käsittelyn pilotointia Kouvolan maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa; tässä talousarviossa tarkoitukseen on esitetty kuuden henkilötyövuoden lisäystä hallinnonalalle
- — Hallinnonalan kiinteistöstrategia uudistetaan tavoitteena erityisesti hallinnonalan omistajaohjauksen kehittäminen. Ulkoasianhallinnon hankintastrategian ja ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa jatketaan.
- — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015—2020 toimeenpanoa jatketaan. Vähenevät voimavarat ohjataan entistä joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin hyödyntämällä priorisointia, depriorisointia ja poisvalintaa. Osaamisen kehittämisestä huolehditaan strategisten painopistealuiden mukaisesti
- — Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa paremmin tehtäväkierron vaatimusten mukaiseksi, painopisteenä suoritusarvioinnin uudistaminen
- — Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteutumiseen entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa hyödyntämällä muun muassa 360-arviointien tuloksia
- — Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämiseen, erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla.
Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
2016 toteutuma |
2017 ennakoitu |
2018 tavoite |
|
Kansalaispalvelut | |||
Hädänalaisten avustaminen | Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta |
Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta | Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta |
Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen | Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä | Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä | Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
Henkilötyövuodet | 2 373 | 2 332 | 2 338 |
— Ulkoasiainministeriö | 870 | 849 | 856 |
— Ulkomaanedustus | 542 | 546 | 545 |
— Paikallisesti palkatut | 961 | 937 | 937 |
Naisia, %-osuus | 67 | 65 | 65 |
Naisten %-osuus johdosta | 47 | 47 | 48 |
Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä | 67 | 67 | 67 |
Koulutustasoindeksi | 6,1 | 6,1 | 6,1 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,0 | 5,2 | 5,0 |
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 218 638 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen
5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen
6) ulkoasiainhallinnolle yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vaille oleville Euroopan unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin (EU 2015/637) nojalla syntyneisiin kustannuksiin.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2018 (euroa)
Ministeriö, 856 henkilötyövuotta | 69 530 000 |
Toimintamenot | 14 480 000 |
Henkilöstömenot | 55 050 000 |
Edustustot, 89 toimipistettä, 545 henkilötyövuotta1) | 134 468 000 |
Toimintamenot | 68 209 000 |
Henkilöstömenot | 66 259 000 |
Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 14 640 000 |
Tietohallinto | 12 000 000 |
Kiinteistöhallinto | 840 000 |
Turvallisuus | 1 800 000 |
Yhteensä | 218 638 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 228 992 | 231 276 | 232 055 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 11 673 | 10 792 | 13 471 |
Nettomenot | 217 319 | 220 484 | 218 638 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 22 692 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 30 303 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 6 568 | 6 687 | 7 656 |
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 19 489 | 16 000 | 26 500 |
Tuotot yhteensä | 26 057 | 22 687 | 34 156 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
---|---|---|---|
— erilliskustannukset | 11 951 | 9 682 | 10 055 |
— osuus yhteiskustannuksista | 14 431 | 11 594 | 11 982 |
Kustannukset yhteensä | 26 382 | 21 276 | 22 037 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -325 | 1 411 | 12 119 |
Kustannusvastaavuus, % | 99 | 107 | 155 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Brexit erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa | 209 |
IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentille 31.20.01) | -83 |
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely -pilotti | 210 |
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | -533 |
Maahanmuuton erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentilta 26.01.01) | 17 |
Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta | -250 |
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -20 |
Siirto momentille 24.01.74 | -500 |
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 | 170 |
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla | -6 |
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01) | -26 |
Valtioneuvoston puhelinvälitystoiminnan uudelleenorganisointi (1 htv) (siirto momentilta 23.01.01) | 45 |
Vienninedistäminen | 1 500 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -118 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -47 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -5 |
Palkkaliukumasäästö | -183 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -50 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -1 190 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -730 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -98 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -158 |
Yhteensä | -1 846 |
2018 talousarvio | 218 638 000 |
2017 I lisätalousarvio | 19 000 |
2017 talousarvio | 220 484 000 |
2016 tilinpäätös | 224 930 000 |
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 982 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Suomen Ranskan instituutin Pariisissa peruskorjaus | -1 300 |
Yhteensä | -1 300 |
2018 talousarvio | 982 000 |
2017 talousarvio | 2 282 000 |
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.
2018 talousarvio | 1 155 000 |
2017 talousarvio | 1 155 000 |
2016 tilinpäätös | 1 155 000 |
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) | 188 |
Tasomuutos | -188 |
Yhteensä | 0 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 16 059 000 |
2017 talousarvio | 16 059 000 |
2016 tilinpäätös | 13 412 057 |
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.
Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina 2015—2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,2 milj. euroa, josta vuoden 2018 osuus on 100 000 euroa. Lisäksi vuonna 2018 vaihdetaan Suomen pysyvän edustuston YK:ssa ja pääkonsulaatin New Yorkissa kansliakiinteistöt.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
New Delhin kiinteistöhanke | -3 700 |
Siirto momentilta 24.01.01 | 500 |
Siirto momentilta 24.90.66 | 500 |
Tasomuutos (New Yorkin pääkonsulaatin kanslioiden muutto) | 1 500 |
Yhteensä | -1 200 |
2018 talousarvio | 6 550 000 |
2017 talousarvio | 7 750 000 |
2016 tilinpäätös | 9 900 000 |