Talousarvioesitys 2018
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
Selvitysosa:Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen ja niiden merkitys lisääntyy digitalisaatiokehityksen myötä. Toimialan viranomaistoiminnot rahoitetaan pääosin toimialalta kerättävillä varoilla. Verkot ja palvelut tuotetaan pääosin markkinaehtoisesti kysyntään vastaten. Julkisia varoja käytetään varmistamaan peruspalveluiden saatavuus. Lisäksi mediatoimialan sopeutumista murrosvaiheessa edistetään viestintäpoliittisin toimin.
01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 156 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena
2) EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Viestintävirasto vastaa viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Viestintäviraston tehtävänä on muun muassa
- — valvoa tele-, radio-, televisio- ja postitoimintaa ja myöntää niihin liittyviä toimilupia
- — edistää sähköisen viestinnän toimivuutta, häiriöttömyyttä ja turvallisuutta sekä markkinoiden toimivuutta
- — edistää tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä
- — hoitaa radiotaajuuksia ja teletoimintaa sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen numerointia ja tunnuksia koskevaa hallintoa
- — selvittää radioviestinnän häiriöitä sekä verkko- ja viestintäpalveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia
- — kerätä tietoa ja tiedottaa verkko- ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta, hinnoista ja toimivuudesta sekä tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista
- — ohjata toimialansa teknistä toteutusta antamalla ohjeita, suosituksia ja määräyksiä sekä koordinoida telealan standardointia.
Viestintäviraston rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sähköisten palveluiden kehittymistä ja käyttöä sekä markkinoiden läpinäkyvyyttä, lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin, varmistaa viestintäverkkojen toimintavarmuutta, peruspalvelujen saatavuutta ja toimivuutta.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.
Tulostavoite | 2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
---|---|---|---|
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat | |||
Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä. | |||
Suomalaisten laitevalmistajien ja palveluntarjoajien mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin paranevat. Suomalaisia yrityksiä autetaan osallistumaan standardointityöhön viestinnän luottamuksellisuutta parantavien tietoturvallisten palveluiden ja laitteiden kaupallisen saatavuuden, käytön ja viennin edistämiseksi. | Valmisteilla | Kansallisen verkoston luominen | Sertifiointi- ja standardointielimien merkitys ICT-alan laite- ja palveluntuottajille sekä niiden asiakkaille on selvitetty ja viestitty. |
Viestintävirasto edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä. | |||
Viestintävirasto lisää käyttäjien tietoisuutta viestintäpalvelujen käytöstä ja kehityksestä. | Viestintävirasto tarjoaa ajantasaista tietoa ja ohjeistusta kuluttajille ja muille palvelun käyttäjille omilla sivuillaan ja MONITORi-palvelussa. | Julkaistaan kuidun saatavuustietoja ja lisätään kuluttajien tietoisuutta seuraavasta television teknologiasiirtymästä (DVB-T2). | |
Elinvoimainen media-ala | |||
Monimuotoinen ja uudistuva media-ala | |||
Tuetaan median monimuotoisuutta. | Lisätään itsesääntelyä ja turvataan radioalan tulevaisuus (uudelleen järjestämällä ja myöntämällä uusia taajuuksia). | ||
Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet | |||
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa. | |||
Liikennekaaren sisältämien tietojen ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset on toimeenpantu. | Viestintävirasto vastaa projektin johdosta ja läpiviennistä. | Tekniset määrittelyt sisältäen menettelytavat ja toimijoiden välisen yhteistyön määrittelyn puolesta-asioinnissa ovat valmistuneet 1.7.2018 mennessä. | |
Luottamus digitaalisiin palveluihin | |||
Luottamus internetiin kasvaa. | |||
Kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista toimia turvallisesti internetissä. | On tehty selvitys miten yleisimpien toisiinsa kytkeytyvien internetselainten, hakukoneiden ja viestintäsovellusten käyttöehdot vaikuttavat käyttäjän mahdollisuuksiin suojata tietojaan omassa liiketoiminnassaan tai muussa toiminnassaan. | On tehty selvitys tiedonsuojausominaisuuksien sertifioinnin tarpeesta käyttäjien näkökulmasta sekä niiden vaikutuksesta digitaalisia hyödykkeitä kohtaan koettuun luottamukseen. | |
Liikenne- ja viestintäverkot | |||
Suomi on 5G teknologian kärkimaa. | |||
Tuetaan suomalaista 5G testiympäristöä. | Jaetaan käyttötarkoitukseen sopivia taajuuksia ja tuetaan hallinnonalan kokeilu- ja testihankkeita. | ||
Edistetään yhteisrakentamista. | |||
Verkkotietopisteen kehittäminen | Lisätään verkkotietopisteen älykkyyttä ja automatiikkaa. | ||
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
Työn tuottavuuden kehittyminen, % | 12,45 | 1 | 1 |
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % | 14,37 | 1 | 1 |
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 104 | 98 | 98 |
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 107 | 98 | 98 |
Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1215/2016), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (660/2016) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).
Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009) säädetyin perustein.
Tietoyhteiskuntamaksu 4 000 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 510 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 930 000 euroa sekä varmennemaksu 200 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 31 616 | 31 247 | 34 505 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 28 444 | 20 198 | 21 349 |
Nettomenot | 3 172 | 11 049 | 13 156 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | - | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 7 318 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet | 11 217 | 10 526 | 10 259 |
Verkkotunnusmaksut | 4 232 | 3 700 | 4 100 |
Numerointimaksut | 2 696 | 2 500 | 2 500 |
Muu maksullinen toiminta | 3 355 | 3 432 | 4 460 |
Tuotot yhteensä | 21 500 | 20 158 | 21 319 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet | 11 185 | 11 658 | 10 173 |
Verkkotunnusmaksut | 3 689 | 3 829 | 3 556 |
Numerointimaksut | 2 520 | 2 678 | 2 631 |
Muu maksullinen toiminta | 3 319 | 3 419 | 4 420 |
Kustannukset yhteensä | 20 713 | 21 584 | 20 780 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | |||
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet | 32 | -1 132 | 86 |
Verkkotunnusmaksut | 543 | -129 | 544 |
Numerointimaksut | 176 | -178 | -131 |
Muu maksullinen toiminta | 36 | 13 | 40 |
Kustannusvastaavuus yhteensä | 787 | -1 426 | 539 |
Kustannusvastaavuus, % | |||
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet | 100 | 90 | 101 |
Verkkotunnusmaksut | 115 | 97 | 115 |
Numerointimaksut | 107 | 93 | 95 |
Muu maksullinen toiminta | 101 | 100 | 101 |
Kustannusvastaavuus, % yhteensä | 104 | 93 | 103 |
Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, Eräät viestinnän maksut, (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Tuotot | 6 782 | 6 683 | 6 640 |
---|---|---|---|
Kustannukset | 6 368 | 7 024 | 6 727 |
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) | 414 | -341 | -87 |
Kustannusvastaavuus, % | 107 | 95 | 99 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
PRS-viranomaisena toimiminen | 150 |
Tietoturvallisuuden toimintavarmuuden ja yksityisyydensuojan varmentaminen ja kehittäminen | 2 000 |
Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentilta 31.10.01) | 167 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -23 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -9 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 1 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -58 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -100 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -6 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -11 |
Vuokrien indeksikorotus | 3 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -4 |
Yhteensä | 2 107 |
2018 talousarvio | 13 156 000 |
2017 talousarvio | 11 049 000 |
2016 tilinpäätös | 10 490 256 |
45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää annettavan yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen valtioneuvoston asetuksen mukaisten valtionavustusten maksamiseen uutis- ja ajankohtaistoimintaa tuottavien yleisen edun tv-kanavan ohjelmistoluvan omaaville toimijoille.
Selvitysosa:Määrärahalla varmistetaan uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa lineaarisessa televisiossa sekä lisätään yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan kilpailukykyä ja kattavuutta sekä kehitetään sisällöntuotannon toimintamalleja.
Tukea voidaan myöntää uutis- ja ajankohtaistoiminnan ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuviin toimituskustannuksiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituskulut valtioneuvoston asetuksessa esitetyin perustein. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tulee olla säännöllistä. Ylläpidon ja kehittämisen toimituskustannuksiin perustuva tukimalli edellyttää palveluvelvoitteen asettamista tuen saajalle.
Tukea voidaan myös myöntää projektitukena lineaarisen television uutistoimintaa, sisällöntuotantoa ja sen edellytyksiä parantaviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat välittömät hankkeen toteutukseen liittyvät kustannukset valtioneuvoston asetuksessa esitetyin perustein. Tuen maksatukset ovat sidottuja hankkeen etenemiseen. Projektikohtainen tukimalli tulee notifioida ja sille tulee saada komission hyväksyntä ennen sen käynnistämistä.
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tuen myöntämisestä ja valvonnasta. Tuen tarkemmat kriteerit, ehdot ja myöntämisedellytykset ja määritykset tehtäisiin ministeriön valmistelemalla valtioneuvoston asetuksella.
Määräaikainen ohjelma toteutetaan ajalla 1.7.2017—30.6.2019.
2018 talousarvio | 2 000 000 |
2017 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuosina 2016 ja 2017 budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.
Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista, mutta kuitenkin 12.11.2012 jälkeen käynnistyneissä hankkeissa enintään 90 %. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Kunnan rahoitusosuus on 8 % tai 21,78 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, jos kunnan maksuosuus on 8 % ja enintään 44,22 %, jos kunnan maksuosuus on 21,78 %.
Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitetta ei toistaiseksi ole saavutettu. Myöntöpäätösten mukaisten verkkojen rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen ja Viestintävirastossa on vireillä merkittävä määrä tukihakemuksia. Tukea voidaan edelleen myöntää aiempina vuosina käyttämättä jääneiden valtuuksien mukaisesti.
Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 7,2 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna. Hanketta rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 18,7 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset | 6 027 | 5 469 | 11 496 |
Vuoden 2018 sitoumukset | 3 600 | 3 600 | 7 200 |
Menot yhteensä | 9 627 | 9 069 | 18 696 |
---|
2018 talousarvio | — |
2017 I lisätalousarvio | 7 643 000 |
2017 talousarvio | — |
2016 tilinpäätös | 14 296 000 |
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.
Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2018 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.
Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2018 talousarvio | 507 948 000 |
2017 talousarvio | 507 948 000 |
2016 tilinpäätös | 507 948 000 |