Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Hallitusohjelmassa linjataan hallinnonalalle monia rakenteellisia uudistuksia: arvioidaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia muun muassa tehtyjen arviointien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi työllisyystoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi arvioidaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus sekä yksinkertaistetaan menettelytavat.

Toimintaympäristö

Talouskehityksessä kuten myös työllisyydessä tapahtui vuonna 2010 käänne parempaan. Vuonna 2011 tuotannon ennustetaan jatkavan kasvuaan. Kasvu on käynnistynyt useimmissa EU-maissa, joskin Euroopan kasvu on vielä kokonaisuudessaan melko epävarmaa ja erot EU-maiden välillä ovat suuria. Vienti on Suomessa kasvanut lähes kaikilla keskeisillä vientialoilla. Erityisesti vienti on kasvanut EU:n ulkopuolelle. Maailmantaloudessa kasvun painopiste onkin siirtymässä Aasiaan Kiinan ja Intian vetäminä. Kasvu edellyttää rakennemuutosta; toisaalta yritysten jatkuvaa kehittämistä ja toisaalta luopumista sellaisista aloista ja toiminnoista, jotka eivät ole kilpailukykyisiä. Palvelualojen osuuden kasvu jatkuu ja kansainväliset liiketoimet lisääntyvät.

Työllisiä oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin 2 447 000 henkilöä. Vaikka taantuma oli odottamattoman jyrkkä, siitä toivuttiin nopeammin kuin mitä osattiin ennustaa. Väestön ikääntymisen myötä Suomessa on panostettava tuottavuuden parantamiseen ja innovaatioihin. Työvoiman tarjonnan niukentuessa taloudellinen kasvu syntyy pääosin työn tuottavuuden nousun kautta. Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian eturintamaa, mistä syystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyötyvaikutuksia joudutaan jatkossa enenevässä määrin tavoittelemaan kokeilevilla ja suurempaa riskinottoa sisältävillä hankkeilla.

Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää, että taloudellista kehitystä on globaalisti käännettävä ympäristöystävällisempään suuntaan. Siksi ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä uusia mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian mukaiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:

  2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
           
           
           
           
           
           
           
           
           
           
           

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Vaikka naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on nykyisin jo monilta osin suhteellisen samanlainen, eroja kuitenkin edelleen ilmenee. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin kiinnitetään jatkossa huomiota ja niitä lievennetään käytettävissä olevin keinoin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista 2000-luvulla naisia on ollut noin puolet (v. 2010 48 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2010 naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 46 prosenttia ja palkkatuetussa työssä puolet. Osa-aikalisän saajista naisia oli noin 87 prosenttia johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 62 prosenttia.

Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita voidaan myöntää yhteensä enintään 35 000 euroa yritystä kohden. Vuosittain naisyrittäjälainoja on myönnetty noin 25 milj. eurolla. Lainaa voi tarvittaessa täydentää starttirahalla. Naisyrittäjyyttä edistetään myös yrittäjän sijaispalvelujärjestelmää kehittämällä.

Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007—2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 20 prosenttia ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 6 prosenttia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007—2013 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 486,040 445,540
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 25,628 15,028
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 102,823 116,823
32.30.42 Finnvera Oyj:n korkotuetja tappiokorvaukset (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 262,644 262,644
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 43,278 14,678
32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 105,951 92,300
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — hankintasopimusvaltuus 15,500 -
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.63 Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 2,500 2,500
32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 533,926 332,995
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 149,500 80,000
32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 0,500 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Hallinto 365 455 357 224 392 816 35 592 10
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52 628 51 182 47 158 - 4 024 - 8
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 221 486 208 406 203 938 - 4 468 - 2
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 4 968 5 575 5 575
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 140 3 725 10 926 7 201 193
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 73 927 78 266 78 192 - 74 - 0
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 20 37 020 37 000 185 000
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 10 300 10 040 10 007 - 33 - 0
(95.) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) 6 10 - 10 - 100
20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen 689 825 827 382 805 970 - 21 412 - 3
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 597 41 140 40 270 - 870 - 2
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 85 936 86 720 88 827 2 107 2
03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 085 16 628 18 200 1 572 9
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 965 6 507 5 858 - 649 - 10
06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 46 466 47 686 42 322 - 5 364 - 11
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 793 10 289 10 315 26 0
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 316 999 430 650 432 500 1 850 0
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 43 917 40 052 36 772 - 3 280 - 8
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 920 5 100 5 100
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 20 390 27 710 19 141 - 8 569 - 31
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 5 000 - 5 000 - 50
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 91 757 104 900 100 665 - 4 235 - 4
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 900 496 1 358 157 1 141 829 - 216 328 - 16
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 166 893 161 833 157 825 - 4 008 - 2
(41.) Finnvera Oyj:n toimintatuki (siirtomääräraha 2 v) 200
42. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) 35 103 53 486 40 611 - 12 875 - 24
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 25 551 41 900 38 600 - 3 300 - 8
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 17 100 17 100 0
48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 19 291 13 400 15 800 2 400 18
50. Palkkaturva (arviomääräraha) 35 067 29 500 24 000 - 5 500 - 19
51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 538 081 535 338 428 037 - 107 301 - 20
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 21 167 17 700 14 856 - 2 844 - 16
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 4 144 500 000 400 000 - 100 000 - 20
(81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille
(88.) Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 20 000
(89.) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) 30 000
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 25 046 21 004 21 176 172 1
01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 979 4 839 4 837 - 2 - 0
02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 620 5 484 5 562 78 1
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 4 612 1 394 1 370 - 24 - 2
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 018 2 103 2 123 20 1
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 6 011 4 711 4 511 - 200 - 4
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 698 823 673 - 150 - 18
51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) 1 099 1 630 2 080 450 28
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 9 20 20
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 468 181 618 506 594 923 - 23 583 - 4
43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 30 156 32 156 19 566 - 12 590 - 39
62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 183 3 273 3 023 - 250 - 8
63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 63 174 56 188 44 439 - 11 749 - 21
64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha) 371 668 526 889 527 895 1 006 0
60. Energiapolitiikka 57 299 137 409 235 029 97 620 71
01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 450 2 009 2 104 95 5
20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 900 3 400 - 500 - 13
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 700 500 - 200 - 29
40. Energiatuki (arviomääräraha) 44 497 63 800 125 800 62 000 97
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 100 125 25 25
43. Kioton mekanismit (arviomääräraha) 7 402 11 500 5 300 - 6 200 - 54
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 55 350 97 800 42 450 77
(50.) Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) 50 50 - 50 - 100
(88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)
70. Kotouttaminen 85 288 103 437 113 009 9 572 9
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 859 1 381 661 - 720 - 52
30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) 83 429 102 056 112 348 10 292 10
  Yhteensä 2 591 590 3 423 119 3 304 752 - 118 367 - 3

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 933 12 560 12 295