Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko

Talousarvioesitys 2019

20. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelutPDF-versio

Selvitysosa:Liikenteen ja viestinnän viranomaispalveluilla turvataan liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä liikennejärjestelmän ja siihen liittyvien palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen. Viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödynnetään merkittävässä osassa yhteiskunnan palveluiden tuottamisessa ja kulutuksessa. Digitalisaatiokehityksen myötä luodaan uusia liikenteen ja viestinnän palveluja, joille viestintäverkot luovat edellytykset.

Luvun nimike on muutettu.

01. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 219 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen

2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen

3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen

4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — liikenteen verotus-, rekisteröinti- ja valvontatehtävät
  • — liikennejärjestelmän lupa- ja valvontatehtävät
  • — liikennealan koulutukseen ja tutkintojen järjestämiseen liittyvät tehtävät
  • — viraston toimialaan kuuluvat liikennemarkkinoihin liittyvät tehtävät
  • — liikenteen turvallisuuden edistämiseen ja liikenteen ympäristövaikutuksiin kuuluvat tehtävät
  • — liikenteen viestintä- ja valistustehtävät
  • — liikennejärjestelmän toimivuuden varmistaminen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Liikenne- ja viestintäviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — edistää uusien liikenteen ja viestinnän palvelujen kehittymistä ja käyttöä sekä liikenne- ja viestintämarkkinoiden tasapuolisuutta, läpinäkyvyyttä ja toimivuutta
  • — varmistaa liikkumisen ja viestinnän palveluiden laatua, turvallisuutta ja toimintavarmuutta
  • — edistää liikkumispalvelujen sekä liikenteen ja viestinnän automaation kokeiluja
  • — kehittää toiminnassa syntyvien isojen tietomäärien hallintaa ja analytiikkaa sekä asiakaslähtöisiä sähköisiä asiointikanavia ja digitaalisia prosesseja
  • — huolehtia viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudesta ja turvallisuudesta sekä varmistaa uusien digitaalisten palvelujen tietoturvan ja tietosuojan
  • — lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja edistää yleistä tietoturvatietoisuutta
  • — varmistaa liikenne- ja viestintäjärjestelmän sekä verkkojen peittoa ja toimivuutta, lisää toimintavarmuutta sekä selvittää ja poistaa verkkojen häiriöitä
  • — tukea yhteiskunnan kriittisten toimintojen varautumista ja huoltovarmuutta
  • — vähentää liikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja (hiiletön liikenne)
  • — varmistaa mediamarkkinoiden toimivuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikenne- ja viestintävirastolle vuodelle 2019 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut      
Markkinat toimivat ja sääntely mahdollistaa toimialan kehityksen      
Markkinoiden toimivuus     Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty.
      Markkinoiden seurannan yhdenmukaiset toimintamallit ja julkaisukanavat on määritelty ja käyttöönotettu.
      Kokeilut ovat vauhdittaneet uusien palvelujen kehittymistä ja käyttöä.
Palveluiden käyttäjäystävällisyys     Käyttäjien tietoisuutta uusista palveluista ja niiden käytöstä sekä käyttömahdollisuuksista on lisätty.
      Lupa- ja kelpoisuuspalveluja on digitalisoitu.
2. Liikenteen energiareformi      
Toimialan energiatehokkuus lisääntyy ja CO2-päästöt vähenevät      
Liikenteestä aiheutuvat ympäristöhaitat (hiiletön liikenne)     Ajoneuvokanta on uudistunut.
      Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet kestävällä tavalla.
      Vaihtoehtoisten ja puhtaampien polttoaineiden käyttö on lisääntynyt liikenteessä.
Kulutustottumusten uudet vaihtoehdot     Informaatio-ohjausta on monipuolistettu.
3. Elinvoimainen media-ala      
Monimuotoinen ja uudistuva media-ala      
Mediasisältöjen jakelu laajakaistaverkossa     Mediasisältöjen jakeluun on osoitettu lisätaajuuksia.
4. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa.      
Automaattinen liikenne ja tiedon hyödyntäminen     Tietoja ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty uuden liiketoiminnan vauhdittamiseksi.
      Robotisaatiota, automaatiota ja koneälyä hyödyntäviä kokeiluja on toteutettu.
Liikennepalvelulain sisältämän tiedon ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset     Lippu-hankkeen kokeilut on toteutettu ja toimijoiden luottamusverkosto on toiminnassa.
Satelliittinavigoinnin toteuttaminen     Galileo-ohjelman kehitystä on tuettu ja PRS (Public regulated Service) -käyttöönoton valmiudet on luotu.
5. Luottamus digitaalisiin palveluihin      
Tieto, järjestelmät, verkot ja palvelut ovat luotettavia      
Uusien digitaalisten palvelujen tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen     Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu.
      Digitaalisen yhteiskunnan tietoturvallisuutta, toimintavarmuutta ja yksityisyyden suojaa on kehitetty.
      NIS-direktiivin kansallisen toimeenpanon valvonta on järjestetty.
Kansalaisten ja organisaatioiden mahdollisuus käyttää turvallisesti verkkoja     Digitaalisten palveluiden esteettömyyden toimenpideohjelman toimenpiteet on toteutettu ja tavoitteiden toteutumisen tilasta on annettu väliraportti.
6. Liikenne- ja viestintäverkot      
Verkkojen ja järjestelmätason toimintavarmuus lisääntyy      
Viraston riskiarviointikyky ja häiriötilanteisiin liittyvä varautumissuunnittelu     Palvelutaso, tietoturvallisuus, toimintavarmuus ja varautuminen on varmistettu viraston toiminnassa.
Järjestelmätason kehittäminen     Liikennejärjestelmän turvallisuus ja liikennejärjestelmätasoinen häiriötilannetoiminta on parantunut ja toimijoiden vastuut ovat selvät.
Häiriötilannetiedon hyödyntäminen     Häiriötilanteista koottua tietoa on hyödynnetty selvityksissä ja toiminnassa.
Verkot mahdollistavat uudet innovatiiviset palvelut      
Verkot luovat edellytyksiä uusien palvelujen kehittymiselle     Valmistelutyö liittyen 5G-taajuuksien käyttöönottoon ja jakotapoihin sekä nykykäytön siirtäminen muille taajuuksille. Valokuituyhteyksien saatavuus on kehittynyt.
      Liikenteen automaatiota ja robotiikkaa on edistetty.
      Liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvä viraston rooli on otettu haltuun sekä suunnitteluun liittyvä osaaminen ja tehtävien tuloksellinen organisointi on varmistettu.
      Valokuituyhteyksien saatavuus on kehittynyt.
Suomi on 5G-teknologian kärkimaa      
5G-hankkeen toteuttaminen ja edistäminen     Hanketta on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti.
       
Palvelutaso      
Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5)      
Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät (asteikko 1—5)      
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus      
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo, %)      
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo)      

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Liikenne- ja viestintäviraston perustaminen vuoden 2019 alusta siten, että toimintamenomomenttiin on yhdistetty aiemmat Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimintamenot sekä Väylävirastosta siirtyviä tehtäviä vastaava osa Väyläviraston toimintamenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma

2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 129 153 133 068 188 664
Bruttotulot 89 484 86 115 111 445
Nettomenot 39 669 46 953 77 219
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 30 082    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 37 197    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
Julkisoikeudelliset suoritteet 96 772 96 434 101 515
Liiketaloudelliset suoritteet 11 156 11 000 9 930
Tuotot yhteensä 107 928 107 434 111 445
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
Julkisoikeudelliset suoritteet 93 381 95 895 100 178
Liiketaloudelliset suoritteet 8 622 9 106 9 254
Kustannukset yhteensä 102 003 105 001 109 432
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)      
       
Julkisoikeudelliset suoritteet 3 391 539 1 337
Liiketaloudelliset suoritteet 2 534 1 894 676
Kustannusvastaavuus yhteensä 5 925 2 433 2 013
       
Kustannusvastaavuus, %      
Julkisoikeudelliset suoritteet 104 101 101
Liiketaloudelliset suoritteet 129 121 107
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 106 102 102

Veroluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Liikenteen tuotot 20 121 19 800 18 275
Viestinnän tuotot 6 798 6 640 6 470
Liikenteen kustannukset 18 053 19 800 18 275
Viestinnän kustannukset 6 153 6 727 6 510
Liikenteen Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 2 068 - -
Viestinnän Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 645 -87 -40
Liikenteen kustannusvastaavuus, % 111 100 100
Viestinnän kustannusvastaavuus, % 110 99 99

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
GovCERT-tietoturvapalvelut (siirto momentilta 28.30.03) 430
Katsastuksen valvontamaksun tarkistus -357
Lentoliikenteen valvontamaksun tarkistus -1 168
Siirto momentilta 31.10.01 6 596
Siirto momentilta 31.10.20 9 843
Siirto momentilta 31.40.01 13 156
Yhteiskunnan tietoturvallisuuden edistäminen 2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -25
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -12
Palkkausten tarkistukset 748
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -8
Toimintamenojen tuottavuussäästö -304
Toimintamenosäästö (HO 2015) -450
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -308
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -80
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 229
Vuokramenojen indeksikorotus 20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -44
Yhteensä 30 266

Momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio 77 219 000
2018 I lisätalousarvio 160 000
2018 talousarvio 46 953 000
2017 tilinpäätös 46 784 000

(40.) Ajoneuvojen romutuspalkkio (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 8 000 000

41. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 320 000 euroa.

Määrärahasta saa myöntää avustusta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1207/2016) mukaisesti:

1) yleiseen tieliikenteen turvallisuustoimintaan

2) kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja turvallisuustutkimukseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla edistetään tieliikenteen turvallisuutta koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Määräraha perustuu vakuutusyhtiöiltä kerättävään liikenneturvallisuusmaksuun, joka tuloutetaan momentille 11.19.05. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuonna 2018 avustuksena maksettu liikasuoritus, sillä tulokertymä on jäänyt 1,39 milj. euroa maksettua määrää pienemmäksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleinen tieliikenteen turvallisuustoiminta 6 120
Kehittämishankkeet, kokeilut ja turvallisuustutkimus 200
Yhteensä 6 320

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasokorjaus -1 390
Vuoden 2018 liikasuorituksen vähennys -1 390
Yhteensä -2 780

2019 talousarvio 6 320 000
2018 talousarvio 9 100 000
2017 tilinpäätös 9 100 000

42. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) mukaisen avustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentää samalla liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.


2019 talousarvio 6 000 000
2018 talousarvio 6 000 000