Talousarvioesitys 2014
Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.
Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.
Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.
Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.
Toiminnan laajuus 2011—2014
2011 toteutunut |
2012 toteutunut |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
Päivärahat | ||||
Sairauspäivärahan saajat | 320 668 | 322 227 | 319 000 | 318 000 |
Vanhempainpäivärahan saajat | 161 653 | 162 305 | 162 000 | 162 900 |
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) | 53,82 | 54,78 | 56,53 | 58,11 |
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) | 62,81 | 60,67 | 62,66 | 65,38 |
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso 1.3.2011 alkaen 22,13 (€/pv) | 22,13 | 22,96 | 23,77 | 23,99 |
Lääkkeet | ||||
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) | 29 600 | 30 300 | 30 900 | 31 600 |
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%) | 42,0 | 42,0 | 35,01) | 35,0 |
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) | 675,39 | 700,92 | 670,00 | 610,00 |
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt | 130 532 | 129 031 | 172 000 | 177 000 |
Sairaanhoitokorvaukset | ||||
Vuonna 2012 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 22,1 %, hammaslääkärinpalkkioista 33,3 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 28,4 % sekä matkojen osalta 90,8 %. |
1) 1.2.2013 alkaen.
28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin
2) palveluvalikoimatoimielimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan palveluvalikoimatoimielimeen.
Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään potilasdirektiivin (2011/24/EU) asettamat edellytykset. Kansaneläkelaitokseen sijoitetaan potilasdirektiivin 6 artiklan edellyttämä kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on koota, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ja siitä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Suomessa ja muissa EU-valtioissa. Tietosisältöjä yhteyspisteen pääasiallisena informaatiokanavana toimivaan tietoportaaliin tuottavat useat kansalliset viranomaiset ja viranomaistehtäviä hoitavat muut toimijat. Yhteyspisteen työ käynnistyy jo vuonna 2013, koska sen on oltava toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana 1.1.2014.
Potilasdirektiivin toimeenpano edellyttää myös uuden palveluvalikoimatoimielimen perustamista vuoden 2013 syksyllä, jotta se on toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla annetun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa eli kuuluu kyseisen valtion terveydenhuoltojärjestelmään. Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei tällä hetkellä ole yksityiskohtaisesti määritelty. Palveluvalikoiman määrittelyä varten perustettavan toimielimen tehtävänä on määritellä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman sisältö ja soveltamisperiaatteet ja päivittää näitä säännöllisesti. Toimielin myös määrittää hoitoja ja potilasryhmiä, joiden osalta palveluvalikoimaan on tehtävä tarkempia määrittelyjä ja tekee näitä määrittelyjä. Toimielin arvioi ja ilmaisee, mitkä ovat vaikuttamattomat ja kustannusvaikutuksiltaan heikot hoidot, jotka eivät kuulu palveluvalikoimaan. Uusien hoitomenetelmien kohdalla toimielin arvioi, onko menetelmä yleisesti käyttöön hyväksytty ja siten palveluvalikoimaan kuuluva. Toimielin voi myös määrittää, että jokin aiemmin kansalliseen palveluvalikoimaan kuulunut hoitomuoto tai -menetelmä ei sisälly palveluvalikoimaan, kun sen käytölle ei enää ole perusteita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Potilasdirektiivin implementoinnin edellyttämän kansallisen yhteyspisteen perustaminen ja ylläpito | 700 |
Potilasdirektiivin implementoinnin edellyttämän palveluvalikoimatoimielimen perustaminen ja ylläpito | 572 |
Yhteensä | 1 272 |
2014 talousarvio | 1 272 000 |
2013 I lisätalousarvio | 267 000 |
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 294 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen
2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen
3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 82 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 12 100 000 euroa.
Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.
Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.
Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 0,1 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.
Kansaneläkelaitoksen harkinnanvarainen kuntoutus jakaantuu yksilökohtaiseen kuntoutukseen, yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain 13 luvun 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta siten, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeiluhanketta jatketaan. Tarkoitukseen varataan määrärahaa 200 000 euroa vuodelle 2014.
Vuonna 2014 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuina kaikilta vakuutetuilta peritään 1,33 % tuloista paitsi eläke- ja etuustulojen osalta kuitenkin 1,50 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi palkansaajilta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,85 %, yrittäjiltä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,98 % ja työnantajilta sairausvakuutusmaksua 2,15 %.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että osasairauspäivärahakautta pidennetään ja ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennetään työkyvyttömyysuhan suhteen. Uudistukset lisäävät valtion menoja vähimmäismääräisten kuntoutusrahojen ja kuntoutuskustannusten osalta 2 400 000 eurolla sekä osasairauspäivärahakauden pidentämisen osalta noin 100 000 eurolla.
Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n ja 9 §:n muuttamisesta siten, että lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta alennetaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 15 800 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Esityksessä ehdotetaan, että valtio korvaisi kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset, joista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Kotikunnattomien henkilöiden kunnallisen terveydenhuollon menojen arvioidaan olevan vuositasolla noin 11 000 000 euroa. Kustannusvastuun siirtyminen valtiolle on valtion kannalta kustannusneutraali ratkaisu, sillä vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista.
EU:n potilasdirektiiviä toimeenpanevan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lakiesityksen mukaan toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä annetusta terveydenhuollon palvelusta aiheutuneita kustannuksia korvattaisiin sairausvakuutuslain mukaisesti. Uudistus lisää valtion menoja noin 7 000 000 eurolla.
Viitaten momentin 33.10.51 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon ns. yhdistelmälupadirektiivin toimeenpanosta johtuen 3 600 000 euroa, josta 200 000 euroa aiheutuu sairaanhoitokorvausten valtion osuuden kasvusta ja 3 400 000 euroa julkisen terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta kunnille, jonka valtio rahoittaa kokonaan.
Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.
Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2014 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)
Menot | |
Työtulovakuutus | |
Sairauspäivärahat | 893 |
Vanhempainpäivärahat | 1 206 |
Mata-päivärahat | 7 |
Kuntoutusrahat | 90 |
Työterveyshuolto | 331 |
Toimintakulut | 74 |
Yrittäjien lisäpäivät | 7 |
Rahaston 8 % osuus | 10 |
Yhteensä | 2 618 |
Sairaanhoitovakuutus | |
Lääkekorvaukset | 1 318 |
Matkat | 318 |
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 56 |
Lääkäripalkkiot | 77 |
Hammaslääkärinpalkkiot | 132 |
Muut sairaanhoitokorvaukset | 96 |
Kuntoutuspalvelut | 320 |
Toimintakulut | 138 |
Rahaston 8 % osuus | 8 |
Yhteensä | 2 463 |
Menot yhteensä | 5 081 |
Tulot | |
Työtulovakuutuksen tuotot | |
Vakuutettujen maksut | 731 |
Työnantajamaksut | 1 738 |
Yrittäjien lisäpäivät | 7 |
Valtion rahoitusosuus | 143 |
Vuoden 2013 yli-/alijäämä | 0 |
Yhteensä | 2 619 |
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot | |
Palkansaajien ja yrittäjien maksut | 872 |
Etuudensaajien maksut | 384 |
Valtion rahoitusosuus | 1 152 |
Vuoden 2013 yli-/alijäämä | 21 |
Yhteensä | 2 429 |
Tulot yhteensä | 5 048 |
Valtion osuudet yhteensä | 1 295 |
Työtulovakuutus | |
Vanhempainrahat | 1 |
Vähimmäispäivärahat | 139 |
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta | 3 |
Sairaanhoitovakuutus | |
Osuus sairaanhoidosta | 1 038 |
Osuus toimintamenoista | 66 |
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 48 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lieventäminen (osatyökykyryhmä) | 2 400 |
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, kotikuntaa vailla olevien terveydenhuollon korvaaminen valtion varoista | 11 000 |
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (ns. potilasdirektiivin toimeenpano) 1.1.2014 | 7 000 |
Lääketaksa-asetuksen muuttaminen 1.1.2014 | -15 800 |
Lääkkeiden lisäkorvausrajan laskeminen 1.1.2014 | 15 800 |
Osasairauspäivärahakauden pidentäminen (osatyökykyryhmä) | 100 |
Tarvearvion muutos | 27 500 |
Ulkomaalaislain muuttaminen (ns. yhdistelmälupadirektiivi) 1.1.2014 | 3 600 |
Yhteensä | 51 600 |
2014 talousarvio | 1 294 600 000 |
2013 talousarvio | 1 243 000 000 |
2012 tilinpäätös | 1 323 951 073 |