Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat vähähiilinen ja energiatehokas Suomi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, hyvä ympäristön tila, monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpanon valmistelu ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Ilmastolain toimeenpanolla ja vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toimeenpannaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös vienninedistämistä.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvää tilaa tavoitellaan toteuttamalla vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Ravinteiden kierrätysohjelman hankkeilla etsitään ja viedään käytäntöön parhaita ratkaisuja vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa sekä Itämeren että sisä- ja pohjavesien tilaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä ja torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta tarkoituksena vastata toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien sopimusyhteistyöllä (MAL) lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan asunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen.

Ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen kokonaisuuden tehostamista jatketaan tavoitteena ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelut. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Myös jätteitä koskevaa lainsäädäntöä sujuvoitetaan.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet. Ympäristöministeriö toteuttaa yhteiskuntasitoumusta omassa toiminnassaan ja kannustaa myös eri toimijoita sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) ja soidensuojelun toimenpiteillä.

Ympäristöministeriö rahoittaa Ravinteiden kierrätysohjelmaa (RAKI) sekä vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja päästövähennystoimien kustannustehokkuutta lisätään panemalla toimeen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia ja raportoimalla niistä eduskunnalle ilmastolain mukaisesti. Kiertotalouden toimenpideohjelma toteutetaan jatkamalla jätelainsäädännön sujuvoittamista ja ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelujen toteuttamista, edistämällä ravinteiden kierrätystä sekä vauhdittamalla pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhankkeen avulla teknologiaosaamista ja -vientiä.

Lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parannetaan eri väestöryhmien asunto-oloja valtion asuntorahaston tukien avulla sekä edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelmalla. Käynnistetään kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma, jonka painopistealueita ovat vähähiilisyys, resurssitehokkuus, älypalvelut, eriarvoisuuden torjunta ja terveys. Nuorten Agenda 2030 -ryhmän työtä fasilitoidaan kutsumalla ryhmän jäseniä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksiin sekä muihin tilaisuuksiin. Kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteistyötä tiivistetään järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja yhteiskokouksia toimikunnan pääsihteerin johdolla.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät
  • — Rakentamisen, alueidenkäytön ja liikkumisen ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous
  • — Vihreä kasvu etenee
  • — Kierrätys lisääntyy
  • — Ravinteiden kierrätys tehostuu vähentäen ravinnepäästöjä vesiin ja synnyttäen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hyvä ympäristön tila
  • — Vesien ja Itämeren tila sekä ilman laatu paranee
  • — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Asuntorakentaminen lisääntyy alueilla, joilla asuntojen tarve on suuri ja joilla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat korkeita
  • — Asuinalueet mahdollistavat monipuolisen asukasrakenteen ja ehkäisevät segregaatiota
  • — Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuminen paranee
  • — Kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, joka tukee ihmisten arjen sujuvuutta ja vahvistaa seutujen elinvoimaa ja kilpailukykyä.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 1
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 65 790 62 048 57 258 -4 790 -8
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 397 27 485 26 456 -1 029 -4
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29 815 25 878 22 637 -3 241 -13
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 5 844 6 405 6 435 30 0
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 734 2 280 1 730 -550 -24
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 111 287 94 625 100 305 5 680 6
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 6 420 5 900 6 900 1 000 17
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 440 2 440 2 440 0
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 15 825 14 725 16 025 1 300 9
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 39 616 29 656 30 906 1 250 4
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 3 000 0
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 072 6 042 8 592 2 550 42
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 18 474 20 630 26 630 6 000 29
(64.) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 4 500 4 500 -4 500 -100
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 1 000 0
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 440 1 732 1 812 80 5
70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 7 500 5 000 3 000 -2 000 -40
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 26 031 30 031 23 591 -6 440 -21
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 931 5 181 4 741 -440 -8
(02.) Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v) 250 4 000 -4 000 -100
30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 0
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 0
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 20 000 20 000 15 500 -4 500 -22
60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 850 850 850 0
Yhteensä 203 109 186 704 181 154 -5 550 -3
  Henkilöstön kokonaismäärä 853 843 799