Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              51. Porotalouden edistäminen
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              63. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Maaseudun kehittäminenPDF-versio

Selvitysosa:Tämä selvitysosa on luvuille 30.10 ja 30.20.

Toimintaympäristö

Suomen pinta-alasta valtaosa on maaseutua. Maaseudulla asuu noin kolmannes väestöstä. Maaseutualueet toimivat sekä yritystoiminnan että pysyvän ja vapaa-ajan asumisen ympäristönä. Maaseutualueiden mahdollisuudet liittyvät yritystoiminnan monipuolistumiseen sekä biotalouden kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen. Yrittäjyyden ja asumisen mahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen edellyttää sitä, että eri hallinnonalojen yhteistyöllä varmistetaan maaseudun hyvä saavutettavuus sekä perusrakenteiden ja palvelujen toimivuus. Tarvitaan myös omaehtoista paikallista kehittämistä, jolla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta.

Maaseutualueiden elinkeinorakenteet vaihtelevat maaseututyypeittäin ja alueittain. Ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla elinkeinorakenne on monipuolinen ja työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin harvaan asutulla maaseudulla. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Harvaan asutulla maaseudulla elinkeinorakenne on yksipuolisempi ja haavoittuvampi ja työllistymisen mahdollisuudet heikommat. Toisaalta samanaikaisesti monilla maaseutuyrityksillä on kuitenkin puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten puutarhataloudessa ja kasvihuonetuotannossa, on yhä enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä. Alueellisesti tarkasteltuna maaseutualueiden tilanne on parempi Etelä- ja Länsi-Suomessa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Monet maamme tulevaisuuden haasteista korostuvat maaseudulla. Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenteen vinoutuminen jatkuu. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisesti harvaan asutuilla maaseutualueilla. Maaseudun alhaisempi tulotaso sekä pitkät etäisyydet ja harva asutus vaikeuttavat mm. palvelujen ylläpitoa. Palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tuen lisäksi innovaatioita ja uusyrittäjyyttä.

Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmämme perusta. Maataloutta harjoitetaan koko maassa, vaikka tuotanto on viime vuosina keskittynyt tuotanto-oloiltaan suhteellisesti edullisimmille alueille. Maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut jo vuosikymmenien ajan, mutta tuotantomäärät ja peltoala ovat silti säilyneet suhteellisen vakaina.

Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudan- ja lampaanlihan, rukiin ja sokerin tuotantoa sekä valkuais- ja öljykasvien tuotantoa. Merkittävä määrä eläinten ruokintaan tarvittavasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan, mikä on huoltovarmuuden kannalta ongelmallista.

Maatalouden rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tilamäärä vähenee, tuotanto tehostuu ja keskittyy suurempiin tuotantoyksiköihin. Keskimääräinen peltoala on kasvanut 17 hehtaarilla vuodesta 2000 ollen nyt n. 45 hehtaaria (luomutilat lähes 53 ha). Vastaavasti myös kotieläintalouden tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja tuotannossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

Tuotannon arvoltaan suurimmalla maitosektorilla tilojen keskilehmäluku oli 35 lehmää v. 2016, kun se oli 15,2 lehmää v. 2000. Joulukuussa 2016 maidontuottajia oli 7 318, joka on 575 tilaa vähemmän kuin viime vuonna. Luomumaidon tuotanto kasvoi reiluun 55 miljoonaan litraan. Luomutuottajia oli vuoden 2016 lopussa 139 kappaletta. Maidosta arviolta yli neljäsosa tuotetaan tiloilla, joilla on käytössä lypsyrobotti. Lehmien keskituotokset ovat kohonneet eläinjalostuksen, ruokinnan sekä maatalousyrittäjien osaamisen ansiosta n. 8 400 litraan vuosituhannen alun 6 800 litrasta.

Suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitys on vähintään yhtä nopeaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Rakennetuilla on keskeinen merkitys investointien edistäjänä. Osa maatiloista valitsee tuotannollisen erikoistumisen sijasta toiminnan monipuolistamisen, mikä näkyy muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellisen osuuden kasvuna.

Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruoan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Riittävä kannattavuus on myös edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että tiloille saadaan tuotannon jatkajia. Investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristön tilaa. Jatkossakin tarvitaan niin tuotannon peruskannattavuuden turvaavia viljelijätukia kuin pidemmän aikavälin kehitystä edistäviä rakennetukia, jotta perheviljelmiin perustuvan maataloustuotannon toimintaedellytykset säilyvät.

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Venäjän elintarvikkeiden tuontikiellon kaltaiset tapahtumat ovat heikentäneet edelleen kannattavuutta, erityisesti maidontuotannossa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa.

Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttavat myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU:n rahoittamat ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin kolmannes. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen.

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden vahvaan osaamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Innovaatioita ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat. Kilpailukykyä voidaan lisätä kasvattamalla tuotannon jalostusarvoa, viennin kasvattamisella tai erikoistumalla esimerkiksi luomutuotantoon. Myös luonnontuoteala on kasvava sektori, joka tarjoaa erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia.

Elintarvikesektori on teollisuuden aloista neljänneksi suurin. Ketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa n. 300 000 henkeä eli n. 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarvikkeiden jalostus on Suomessa polarisoitunut. Muutamalla suurella yrityksellä on alalla vahva rooli, vaikka henkilöstömäärällä mitattuna alan yrityksistä 99 % lukeutuu alle 250 henkilöä työllistäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ruokajärjestelmän kannalta keskeistä on, että alalla on riittävästi vahvoja, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä yrityksiä.

Ruoka on tärkeä osa ihmisten arkea ja juhlaa. Se on myös osa kansallista kulttuuria ja identiteettiä. Kuluttajien valinnat ja ruokaosaaminen vaikuttavat vahvasti ruokajärjestelmään ja sen tulevaisuuteen. Entistä useammin kuluttajien ostopäätösten perusteena ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tuotantoeläinten hyvinvointi sekä tuotantoketjun ympäristökuormituskysymykset ja työllisyysnäkökulmat. Ruokajärjestelmä on monipuolistunut ja kansainvälistynyt, ja toisaalta kiinnostus mm. lähi- ja luomuruokaan on kasvanut. Ruoan alkuperä, tuotantotavat, turvallisuus ja terveellisyys kiinnostavat kuluttajia. Viestinnän ja ruokakasvatuksen kautta voidaan lisätä tietoa vastuullisesta ja kestävästä ruokajärjestelmästä.

Ruokamarkkinoiden globalisoituminen tuo haasteita hallita ruokajärjestelmän riskejä kuten tauteja, jotka leviävät elintarvikkeiden, elävien eläinten tai eläintuotteiden sekä kasvien välityksellä maista, joiden tauti- ja hygieniatilanne on heikko tai joiden tuotanto-olosuhteet ovat sellaiset, että näitä riskejä ei pystytä hallitsemaan. Valveutuneet kuluttajat edellyttävät vastuullista toimintaa kaupalta, teollisuudelta ja alkutuotannolta. Ruokajärjestelmän eri osat kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa, ja tällöin yhden osapuolen menestyminen vaikuttaa muidenkin osapuolien menestymiseen. Tätä kokonaisuutta ohjataan ruokapolitiikalla. Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko (Ruoka2030) annettiin keväällä 2017.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat merkittäviä luonnonvarojen hyödyntäjiä. Tästä aiheutuvia haittavaikutuksia vähennetään eri toimenpitein. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään ja vesistöihin ovat vähentyneet maaseutuohjelman toimenpiteiden, ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten sekä uusien tarkennettujen tuotantomenetelmien ja luomutuotannon lisääntymisen seurauksena. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä ja laatu, kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen ohjaus sekä energian tuotantotavat vaikuttavat olennaisesti myös ruokajärjestelmän ja maaseutualueiden kehitykseen. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maankäyttöön, energian kulutukseen, ravinteiden kierrätykseen, maataloustuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistetään maaseudun kehittämisen (luku 30.10) ja maa- ja elintarviketalouden (luku 30.20) politiikkasektoreiden määrärahoin ja toimenpitein.

Maaseudun kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun elinkeino- ja 4H-neuvonnan sekä hevostalouden edistämistoimenpiteiden avulla. Keskeisiä välineitä ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020 (jäljempänä maaseutuohjelma) sekä Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) tekemä työ. Maaseutuohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä omalta osaltaan maatalouden ja muun ruokajärjestelmään liittyvän liiketoiminnan kilpailukykyä ja kasvua. Ohjelman voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Tavoitteena on maaseudun peruselinkeinojen säilyminen, elinkeinojen monipuolistaminen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään parantamaan ympäristön tilaa. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan tukemalla palveluita ja saavutettavuutta. Maaseutuohjelman toimenpiteitä rahoitetaan sekä luvun 30.10 määrärahoin (mom. 30.10.40, 30.10.41, 30.10.43 ja 30.10.64 sis. teknisen avun) että luvun 30.20 määrärahoin (mom. 30.20.43 ja 30.20.44).

Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ohjelmakauden 2014—2020 aikana luodaan vähintään 5 000 uutta työpaikkaa, tuetaan 6 000 yrityksen aloittamista, kehittämistä ja investointeja sekä koulutetaan vähintään 20 000 henkilöä. Maatalouden rakennetuen tavoitteena on 9 000 tuettua investointia ja 2 700 tuettua sukupolvenvaihdosta. Ohjelman tuloksia seurataan vuosittain. Omaehtoista paikallista kehittämistä seurataan Leader-rahoitteisten kehittämishankkeiden määrän perusteella.

Maaseudun kehittäminen1)

  2000 2005 2010 20152)
         
Maaseutualueella sijaitsevien yritysten toimipaikkojen osuus kaikista toimipaikoista, % 32,7 32,2 37,3 37,4
Työllisyysaste yhteensä 64,0 64,3 65,0 64,5
— harvaan asuttu maaseutu 53,4 54,8 57,7 58,3
— ydinmaaseutu 61,4 62,4 63,2 63,4
— kaupunkien läheinen maaseutu 67,1 68,0 68,8 68,6
— kaupungit 65,1 65,1 65,5 64,6
Maaseutualueilla asuvien osuus väestöstä, % 32,9 32,0 31,0 29,7
Vakituisesti maaseutualueilla asuvien ja kesäasukkaiden osuus väestöstä, % 40,3 39,5 38,4 37,2
Maaseutualueilla yöpyneiden osuus kaikista yöpyneistä, % 35,2 35,5 33,9 33,2

1) Taulukon luvut koskevat Manner-Suomea (Lähde: Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit).

2) Toimipaikat ja työllisyysaste 2014.

Maatalouden kilpailukyvyn edellytyksiä tuetaan peruskannattavuutta tukevilla viljelijätuilla, maatalouden kannattavuuden ja tuottavuuden kehitystä tukevilla rakennetuilla sekä tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Viljelijöiden tulotasoon ja tuotannon kannattavuuteen vaikutetaan erityisesti EU:n suorien tukien (mom. 30.20.41), luonnonhaittakorvausten (mom. 30.20.44) ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien (mom. 30.20.40) avulla. Viljelijätuista noin puolet sisältyy maaseutuohjelmaan. Tukijärjestelmäkohtaiset tavoitteet on esitetty momenttien selvitysosissa.

Vuosien 2016—2018 viljelijätuet ja tukien EU-osuudet (milj. euroa)1)

  20162)
2017
arvio
2018
arvio
       
Eläinten hyvinvointikorvaukset 68 68 68
— valtion osuus 39 39 39
— EU:n osuus 29 29 29
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 322 326 325
EU-tulotuki 532 535 525
Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä 278 290 291
— valtion osuus 161 168 169
— EU:n osuus 117 122 122
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 547 552 519
— valtion osuus 450 455 422
— EU:n osuus 97 97 97
Yhteensä viljelijätuet 1 747 1 771 1 728
— valtion osuus 972 988 955
— EU:n osuus 775 783 773
— EU:n osuus, % 44 44 45

1) Taulukossa on tarkasteltu vuosiin 2016—2018 kohdistuvaa tukea. Tuen maksu voi jakautua tukivuodelle ja sitä seuraavalle vuodelle.

2) Vuoden 2016 lisätalousarvioissa budjetoitiin kertaluonteisesti 35 milj. euroa momentille 30.10.44 maatalouden poikkeuksellisten taloudellisten kriisien helpottamiseen.

Maataloustuotemarkkinoiden liiallisia häiriötilanteita vakiinnutetaan EU:n markkinajärjestelmään sisältyvien markkina- ja interventiotoimien avulla. Interventiotoiminta on lähinnä tuotteiden varastointia. Toimien rahoitusta varten on Maatalouden interventiorahasto, jonka menot rahoitetaan pääosin EU:n maatalouden tukirahaston varoista. Markkinatuet ovat EU:n kokonaan rahoittamia (mom. 30.20.41).

EU:n kokonaan rahoittama koulujakelujärjestelmä otettiin käyttöön kouluvuoden 2017/2018 alussa. Järjestelmä laajeni kattamaan koulumaitotuen lisäksi hedelmien ja vihannesten hankintaan käytettävän tuen. Järjestelmän liitännäistoimenpiteiden tarkoituksena on lasten ja nuorten ruokavalion muokkaaminen terveellisemmäksi ja tuettavien tuotteiden kulutuksen lisääminen sekä tutustuttaa lapset maatalouteen ja maataloustuotantoon.

Maatalouden toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uusinta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. toimintaansa kehittävien tilojen tuotannon järjestämisestä, johtamisesta ja riskienhallinnasta. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, edistämällä tuottavuutta sekä sukupolvenvaihdoksia ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvontajärjestöjen valtionavustukset, joilla turvataan osaltaan neuvonnan alueellinen ja sisällöllinen kattavuus, on budjetoitu momentille 30.10.50. Lisäksi maaseutuohjelman neuvontajärjestelmää toteutetaan momentin 30.20.43 varoin. Hevostalouden edistämiseksi momentilla 30.10.54 tarkoitetuilla toimenpiteillä tuetaan erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. Työvoimavaltaisena alana hevostaloudella on yhä merkittävämpi rooli maaseutuväestön työllistäjänä.

Maatalouden rakennetuet edistävät rakenne- ja tuottavuuskehitystä ja parantavat siten maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Aloitustukien tavoitteena on parantaa maatalousyrittäjien ikärakennetta ja turvata tuotannon jatkuvuutta. Rakennetuet suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Investointien koko on viime vuosina kasvanut, mikä osaltaan lisää tuen tarvetta. Esimerkiksi tuotannon tehostumisen ja laajentumisen myötä tuotosseurantaan kuuluvilla lypsykarjatiloilla tuotettu maitomäärä tilaa kohden on kolminkertaistunut viimeisten viidentoista vuoden aikana ja samaan aikaan keskimääräinen lehmäluku tiloilla on kaksinkertaistunut.

EU-osarahoitteiset investointi- ja aloitusavustukset rahoitetaan talousarviosta (mom. 30.10.40). Kokonaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset myönnetään ja maksetaan edelleen Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) varoista. Makeran taloudellista tilannetta on tarkasteltu seuraavassa taulukossa. Maatalouden investointeja ja tilanpidon aloittamista edistetään myös korkotuen avulla (mom. 30.10.41).

MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävät maatalouden rakennetuet tukimuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

  2016
tilinpäätös
2017
arvio
2018
arvio
       
MAKERA      
Käytettävissä olevat varat yhteensä 99,23 125,38 139,72
— omat tulot1) (mm. lainojen lyhennykset ja korot) 26,77 23,40 20,20
— lainojen ja avustusten peruutukset 0,01 0,23 0,24
— tulot EU:lta + sekalaiset tulot -0,03 - -
— edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 60,76 67,55 68,08
— muut tulot 0,72 1,20 2,20
— siirto talousarviosta 11,00 33,00 49,00
       
LAINAT, yhteensä      
MAKERAsta (valtionlainat) 0,33 3,20 2,00
Korkotukilainat yhteensä (mom. 30.10.41) 156,33 250,00 250,00
       
AVUSTUKSET      
MAKERAsta 20,70 40,60 44,50
EU-osarahoitteiset avustukset (mom. 30.10.40) 88,00 67,502) 67,50
       
KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.10.41) 10,96 14,00 25,00

1) Sisältää myös kauppahintasaamiset ja tilojen myynnit.

2) Lisäksi vuodelta 2016 arvioidaan siirtyvän sitomatonta myöntövaltuutta 54 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden kannattavaan parantamiseen panostetaan Makeran kautta hallituskauden aikana vuosina 2016—2018. Vuodelle 2018 ehdotettujen avustusten, korkotukilainojen myöntövaltuuden ja Makerassa käytettävissä olevien varojen arvioidaan riittävän maatalouden pitkän aikavälin rakennekehitystarpeen mukaiselle investointimäärälle.

Luopumistukijärjestelmän (mom. 30.10.42) avulla edistetään yksikkökoon kasvua sekä maatalouden ja porotalouden sukupolvenvaihdoksia. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Nykyinen luopumistukijärjestelmä on käytössä vielä vuonna 2018.

Maa- ja elintarviketalous

  2014 2015 2016 2017—2018
tavoite
         
Maatalouden yrittäjätulo/FWU (euroa/vuosi)1) 17 800 15 700 17 400 kasvaa
Kotimaisen tuotannon osuus (%) kulutuksesta        
— liha yht. 81 81 81 kasvaa
— maitotuotteet yht. 70 67 67 kasvaa
Täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste (%)2) 12 16 16 kasvaa
Maataloustuotannon arvo (milj. euroa)3) 3 884 3 841 3 729 kasvaa
Elintarviketuotannon bruttoarvo yhteensä (milj. euroa)4) 27 742 26 602 26 750 kasvaa
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa)5) 1 595 1 390 1 319 kasvaa

1) FWU on yrittäjäperheen työtunneista laskettu kokopäiväisesti työskentelevien yrittäjäperheen jäsenten lukumäärä (0,92 henkilöä tilaa kohti vuonna 2015). Maatalouden yrittäjätulo kuvaa keskimäärin yrittäjää kohti saatua tuloa vuodessa. Vuoden 2016 luku on ennuste.

2) Sisältää rypsin, rapsin, härkäpavun ja herneen osuuden kotieläinsektorin täydennysvalkuaisesta.

3) Luvut sisältävät tukia lukuun ottamatta kaiken maataloustuotannon, myös välituotteiden, arvon. Vuoden 2016 luku on ennuste.

4) Maatalouden, elintarviketeollisuuden, ravitsemistoiminnan sekä elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan tuotannon bruttoarvo. Vuoden 2016 luku on arvio.

5) Lähde: Tulli/Uljas.

Maaseutuohjelma sisältää toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. Toimenpiteistä merkittävimmät ovat mom. 30.20.43 rahoitettavat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto. Nämä on sovitettu yhteen suorien tukien järjestelmässä olevan viherryttämistuen kanssa. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (1995—2013) tulokset osoittavat, että maatalouden ravinnekuormituspotentiaali ravinnetaseilla mitattuna on vähentynyt.

Maaseutuohjelma sisältää myös muita merkittäviä toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. Ohjelman toimenpiteet mahdollistavat maataloustuotannon ja ruokajärjestelmän kestävän kehittämisen siten, että maatalouden ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja kiertoon. Investointituet mahdollistavat lannan kierrätyksen järjestämisen prosessoimalla ja kehittämällä logistiikkaa ja uusia lannoitetuotteita. Hankkeilla edistetään kotieläintuottajien ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä sekä kehitetään tuottajajärjestöjen kanssa yhteistyössä koko tuotantoketjun ravinteiden kierrätystä ja ekotehokkuutta.

Maatalouden ilmasto-ohjelman (Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa) toimenpiteillä pyritään vähentämään ruoan ilmastokuormitusta sekä lisäämään ruokajärjestelmän sopeutumista ilmastonmuutokseen ja samalla ottamaan huomioon kuluttajien tuotannon vastuullisuuteen liittyvät toiveet.

Ympäristökuormituksen vähentäminen

  1995—1999
keskim.
2000—2006
keskim.
2007—2013
keskim.
2014
toteutuma
2015 toteutuma 2016—2018
tavoite
             
Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha1) 70,5 53,8 46,3 46,7 47,2 <46,0
Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha1) 12,8 7,6 4,0 3,9 3,8 <5,0
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 2) 6,7 6,4 6,4 6,5 6,5 <6,5
Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv3) 7,0 7,2 7,3 7,6 7,3 <7,3
Maatalouden ammoniakkipäästöt kt/vuosi4) 31,6 32,2 32,3 33,5 28,8 <28,8

1) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (Lähde: Luonnonvarakeskus, Agrikaattori).

2) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä, dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Greenhouse gas emissions in Finland 1990—2014” 15.3.2017.

3) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat viljelysmaasta ja ruohikkoalueilta syntyvät hiilidioksidipäästöt, Lähde: Tilastokeskus ”Greenhouse gas emissions in Finland 1990—2014” 15.3.2017.

4) Lähde: Kaukokulkeutumissopimukselle toimitettu inventaarioraportti - Informative Inventory Report, IIR 2017 15.3.2017. (Vuoden 2015 päästö on laskettu uudella päästömallilla, joten luku poikkeaa aikaisempien vuosien luvuista ja ei ole täten vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa).

EU-rahoitteisiin ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin (mom. 30.20.46) kuuluvat esimerkiksi hedelmä- ja vihannesorganisaatioiden toimenpideohjelmat. Kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea momentilta 30.20.47 myönnetään ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa tukeviin toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruoan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruokajärjestelmän toimijoiden osaamisen varmistaminen, viennin arvon nostaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistettujen jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmien kehittäminen suomalaiseen ruokajärjestelmän. Momentin varoin tuetaan myös luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia. Lähiruoka- ja luomuohjelmien yhteisenä tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä.

Luomu- ja lähiruoka

  2014 2015 2016 2017—2018
tavoite
         
Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten1)        
— lukumäärä (kpl) 1 655 1 722 >1 722 kasvaa
— tuotannon jalostusarvo (milj. euroa) 646,5 641,7 >641,7 kasvaa
Luomuviljelty peltoala (%)2) 9,4 9,9 10,7 kasvaa
Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)2) 825 899 959 kasvaa
Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl)1) 651 674 >674 kasvaa

1) Yritysten lukumäärätietojen tilastopohja muuttunut (Lähde: Tilastokeskus). Tilastojen valmistumisen aikatauluista johtuen vuoden 2016 toteutumaa ei saatavilla.

2) Lähde: Elintarviketurvallisuusvirasto.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu ovat tärkeitä suomalaisen ruoan vahvuuksia. Hyvän tilanteen säilymistä pidetään yllä säädösohjauksen, neuvonnan, omavalvonnan sekä riskiperusteisen viranomaisvalvonnan keinoin. Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien (zoonoosit) leviämisen estäminen, uusien vakavien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen estäminen Suomeen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Korkeatasoiset, turvalliset ja Suomeen soveltuvat tuotantopanokset varmistavat omalta osaltaan maatalouden toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on yhteistyössä ruokajärjestelmän toimijoiden kanssa varmistaa elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu, elintarvikkeiden turvallisuus sekä se, että elintarvikkeista annetut tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan. Väärennösten, petosten ja harmaan talouden vastaisia toimia ruokajärjestelmässä tehostetaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen ruokajärjestelmään luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta ja jotka luovat hyvät edellytykset myös elintarvikkeiden viennille. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla, tukijärjestelmien (mom. 30.10.43) ja valvonnan keinoin.

Koko ruokajärjestelmän kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla. Valvontaa ja tutkimusta suunnataan siten, että ne tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

  2014 2015 2016 2017—2018
tavoite
         
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja (kpl) 0 0 161) 0
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi) (kpl) 1 0 0 0
Eläinten hyvinvointikorvauksia saaneiden tilojen osuus kotieläintiloista (%) 38 45 43 kasvaa
Raportoidut elintarvikevälitteiset ruokamyrkytysepidemiat (kpl) 36 40 arvio 50 alle 45
— niissä sairastuneiden määrä (kpl) 702 655 arvio 1 200 alle 1 000
Salmonellan esiintyvyys (%)        
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa alle 1 alle 1 alle 1 alle 1
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa 0 0 0 0
OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimpien tason saavuttaneet kohteet (%) 86 88 86 yli 85
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus (%)        
— maatalouden tuotantopanokset (siemenet, lannoitevalmisteet, kasvinsuojeluaineet ja rehut) yli 95 yli 94 yli 95 yli 95
— luonnonmukainen ruokaketju 97 98 yli 98 yli 95
— otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta 78 82 arvio 80 yli 85

1) Vaarallisista tai helposti leviävistä eläintaudeista 15 (kpl) villieläimissä.

Viranomaisvalvonnan kehittämisessä tavoitteena on samantasoisten ja yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen koko maassa sekä vaikuttavuuden ja kattavuuden parantaminen riskinarvioinnin perusteella ja omavalvonnan avulla. Elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (mom. 30.20.02) johtaa, ohjaa ja kehittää valvontaa koko elintarvikeketjussa sekä tekee tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointia valvonnan ja riskinhallinnan tueksi.

40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 75 276 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien nuorten viljelijöiden ja nuorten elinkeinonharjoittajien tilanpidon aloitusavustusten sekä maatalouden investointiavustusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 67 500 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018.

Selvitysosa:Nuoren viljelijän ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloittamisavustukset sekä maatalouden investointiavustukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Avustuksilla parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, pienennetään tilanpidon aloittamiseen liittyvää taloudellista riskiä sekä osaltaan turvataan maataloustuotannon jatkumista. Investointeja tuetaan momentilta myönnettävien osarahoitteisten avustusten lisäksi korkotuella (mom. 30.10.41) sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta myönnettävillä kansallisilla avustuksilla ja valtiontakauksilla.

Avustuspäätösten kokonaismääräksi arvioidaan 67 500 000 euroa. Tästä määrästä aloitusavustuksia arvioidaan olevan n. 12 000 000 euroa ja investointiavustuksia 55 500 000 euroa. Avustusten maksatus ajoittuu neljälle vuodelle.

Vuonna 2018 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 75 276 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 31 616 000 euroa ja kansallista osuutta 43 660 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
             
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 58,4 27,5 8,5 - - 94,4
Vuoden 2018 sitoumukset 16,9 25,2 16,9 8,5 - 67,5
Menot yhteensä 75,3 52,7 25,4 8,5 - 161,9

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.10.40 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu 2015—2016 budjetoitu
2017
esitys
2018
             
Aloitus- ja investointiavustukset 170,9 236,1 407,0 24,8 72,0 75,3

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos 3 300
Yhteensä 3 300

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 75 276 000
2017 talousarvio 71 976 000
2016 tilinpäätös 54 800 000

41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), kolttalain (253/1995), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2018 korkotukea saa hyväksyä enintään 250 000 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa vuosittainen korkotuki on vuodesta 2013 alkaen myönnetyissä lainoissa enintään kolme prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä ja aiemmin myönnetyissä vastaavasti enintään neljä prosenttia. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996—2012 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään neljä tai viisi prosenttia jäljellä olevasta lainamäärästä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Korkotukilainojen takaisin maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2016 lopussa yhteensä n. 1,51 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on oletettu vuonna 2018 keskimääräiseksi korkotueksi 1,65 % korkotukilainojen pääomasta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä vuodesta
2018
lähtien
             
Ennen vuotta 2018 myönnetyt korkotukilainat 24,5 26,1 25,1 24,5 158,2 258,4
Vuonna 2018 myönnettävät korkotukilainat 0,5 3,9 4,9 5,5 12,6 27,4
Menot yhteensä 25,0 30,0 30,0 30,0 170,8 285,8

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 11 000
Yhteensä 11 000

2018 talousarvio 25 000 000
2017 talousarvio 14 000 000
2016 tilinpäätös 10 964 673

42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 58 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen

2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) ja maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 1995—1999 luopumistukijärjestelmän ja maatalouden metsätoimenpideohjelman sitoumuksista aiheutuneiden Suomen velvoitteiden maksamiseen kokonaan kansallisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Uusia luopumistukipäätöksiä voidaan tehdä vielä vuoden 2018 loppuun asti, minkä jälkeen maatalouden varhaiseläkkeiden myöntäminen ei ole enää mahdollista Euroopan unionissa.

Vuonna 2018 maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä (ajanjaksot 2003—2006, 2007—2010, 2011—2014 ja 2015—2018) sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja sekä niihin liittyviä sopimusten hoitokuluja. Vuosien 2000—2002 järjestelmästä ei arvioida enää aiheutuvan maksuja. Luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna 2018 tulevan n. 260 luopujaa.

Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna 2018

  Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa v. 2018 lopussa, arvio Keskimääräinen korvaus v. 2018, arvio
Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk
         
Luopumiseläke     8 401 240
Luopumistuki 2000—2002 1 845 2 949 0 0
Luopumistuki 2003—2006 3 389 5 794 59 903
Luopumistuki 2007—2010 2 467 4 298 337 686
Luopumistuki 2011—2014 2 066 3 204 1 661 996
Luopumistuki 2015—20181) 303 459 402 1 248
Yhteensä 10 070 16 704 10 860  

1) Arvio vuoden 2018 lopun tilanteesta.

Vuosina 2017 ja 2018 määrärahan tarpeen arvioidaan jakautuvan seuraavasti (milj. euroa)

  2017
arvio
2018
arvio
     
Luopumiseläkkeet 28,58 26,01
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000—2002 0,06 0,00
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003—2006 1,91 0,99
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2007—2010 5,64 3,82
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2011—2014 24,40 21,79
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2015—2018 2,15 4,66
Hoitokulu1) 1,62 1,58
Yhteensä 64,36 58,852)

1) Hoitokulun perusteet ovat voimassa vuosille 2015—2018.

2) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 100
Yhteensä 1 100

2018 talousarvio 58 330 000
2017 talousarvio 57 230 000
2016 tilinpäätös 72 630 000

43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 67 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien eläinten hyvinvointikorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten eläinten hyvinvointia edistävien tukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Eläinten hyvinvointikorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020.

Eläinten hyvinvointikorvausten tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tavoitteena on tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Eläinten hyvinvointisitoumus voidaan tehdä naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Eläinten hyvinvointisitoumuksissa viljelijä sitoutuu noudattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemiensa eläinlajien osalta. Sitoumus on 1-vuotinen, mutta se voidaan uusia vuosittain.

Vuonna 2016 eläinten hyvinvointikorvaukseen oli sitoutunut n. 6 300 kotieläintuotannon harjoittajaa. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna mukana on 52 % nautatiloista, 68 % sikatiloista, 53 % lammas- ja vuohitiloista sekä 70 % siipikarjatiloista.

Vuonna 2018 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 67 767 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 28 462 000 euroa ja kansallista osuutta 39 305 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentilta voidaan maksaa myös ohjelmankauden 2007—2013 mukaisia ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettuja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia, jotka on aiemmin maksettu momentilta 30.20.43. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.10.43 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2016
budjetoitu
2017
esitys
2018
             
Eläinten hyvinvointikorvaukset 192,360 265,640 458,000 131,489 67,767 67,767

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 67 767 000
2017 talousarvio 67 767 000
2016 tilinpäätös 67 767 000

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 466 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Yli 40 % maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.

Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Luodaan neuvonnan keinoin ja eri yhteistyömuotoja sekä laatujärjestelmien kehittämistyötä edistämällä edellytyksiä biotalouteen ja ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle. Lisätään yritysjohdollisia valmiuksia, markkinaosaamista ja riskienhallintaa sekä parannetaan maatilayritysten tuottavuutta.

2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä sekä energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla. Lisäksi tavoitteena on satotasojen nostaminen.

3. Edistetään ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokaketjun vastuullisuutta neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2018 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Maatalouden erikoisyhdistysten liitto) (EK) -100
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pro Agria ry) (EK) -1 752
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Hevostietokeskus ry) (EK) -48
Kertaluonteisen siirron poisto (vastaava lisäys momentilla 30.20.46) -500
Neuvontajärjestöjen toiminta 500
Yhteensä -1 900

2018 talousarvio 3 466 000
2017 talousarvio 5 366 000
2016 tilinpäätös 5 873 000

51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 843 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 987 000
Neuvontatyön tukeminen 803 000
Porotalouden koetoiminta 53 000
Yhteensä 1 843 000

2018 talousarvio 1 843 000
2017 talousarvio 1 843 000
2016 tilinpäätös 1 696 000

54. Hevostalouden edistäminen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetulla rahapelitoiminnan tuotolla (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 40 092 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) sekä rahapeliyhtiön tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa valtioneuvoston asetuksessa (14/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Veikkaus Oy:n tuotoista kertyy osa kohdennettavaksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Tuloja vastaavasti käytetään harkinnanvaraisesti myönnettävinä avustuksina osuus hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Lisäksi tuloja vastaavasti voidaan käyttää 168 000 euroa hevostalouden tutkimukseen (mom. 30.01.05) sekä 240 000 euroa hevostalouden edistämiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisestä aiheutuviin kuluihin (mom. 30.01.01).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut tuloarvio momentilla 12.30.20 (ottaen huomioon hevostalouden edistämisen toimeenpanotehtävät momentilla 30.01.01) 320
Yhteensä 320

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 40 092 000
2017 talousarvio 39 772 000
2016 tilinpäätös 872 000

55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 305 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. 4H-järjestössä on yhteensä n. 250 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa yli 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n. 65 000.

Erityisenä painopistealueena on nuorten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen, jolla osaltaan vastataan nuorten kasvavaan työttömyyden haasteeseen. Järjestössä on otettu käyttöön mm. ”kolme askelta työelämään” -toimintamalli. 4H-yhdistykset toimivatkin työnantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2018 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (yrittäjyyttä ja nuorten työllisyyttä edistävä toiminta) (EK) -600
Yhteensä -600

2018 talousarvio 3 305 000
2017 talousarvio 3 905 000
2016 tilinpäätös 3 913 000

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun sekä saariston tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain (1413/2011) mukaisen maaseutupolitiikan neuvoston toimintaan

3) julkisyhteisöjen hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen

5) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 14 §:ssä mainitun saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan maaseutu- ja saaristopolitiikan ohjelmien tavoitteiden toteuttamista sekä rahoitetaan ohjelmien mukaisia valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään maaseutupolitiikan neuvoston ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimintaan ja verkostotyöhön. Määrärahaa käytetään myös kylätoiminnan tukemiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtakunnalliset tutkimus- ja kehittämishankkeet 682 000
Kylätoiminnan valtionapu 1 100 000
Maaseutupolitiikan neuvosto 68 000
Saaristoasiain neuvottelukunta 150 000
Yhteensä 2 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (kylätoiminnan valtionapu) (EK) -250
Kylätoiminnan ja valtakunnallisten hankkeiden rahoitus 977
Yhteensä 727

2018 talousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 1 273 000
2016 tilinpäätös 1 523 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 136 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä perustelluissa tapauksissa ennakon maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 223 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 118 500 000 eurolla, josta osoitetaan 28 800 000 euroa paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä 89 700 000 euroa muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia vuoden 2017 myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018.

Selvitysosa:Momentin varoin rahoitetaan ohjelmakaudella 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia maaseudun yritystoiminnan, palvelujen, kylien ja yhteistyön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä Leader-toiminnalla toteutettavaan paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia.

Rahoitus toteutetaan yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja kansainvälisinä hankkeina. Tekninen apu tukee koko ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toteuttamiseen tarvittavat henkilötyövuodet vastaavat teknisen avun lisäksi nk. valtion hallinnon oman tuotannon hankkeissa vuosittain palkattavan henkilöstön enimmäismäärää. Teknistä apua on vuosina 2014—2023 käytettävissä ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten 871 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta käytettiin 151,24 henkilötyövuotta vuoden 2016 loppuun mennessä.

Myöntämisvaltuuden jako elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille perustuu maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä jokaiselle valitulle Leader-ryhmälle määriteltyyn suuntaa antavaan rahoitukseen paikalliseen kehittämiseen liittyviä toimia varten sekä hyväksyttyihin suunnitelmiin alueellisten varojen kohdentamiseksi muita tältä momentilta rahoitettavia toimia varten. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Vuoden 2018 määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien arvioitu jakautuminen (euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Yhteensä, josta 136 800 000 118 500 000
— EU-osuus 62 433 000 54 238 000
— valtion osuus 74 367 000 64 262 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
             
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 129,000 129,000 109,000 89,000 69,325 525,325
Vuoden 2018 sitoumukset 7,800 16,000 33,000 50,000 11,700 118,500
Yhteensä 136,800 145,000 142,000 139,000 81,025 643,825

Ohjelmakauden rahoituskehys sekä myöntämisvaltuuden ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

        Määräraha
Ohjelma Ohjelmakauden
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
ohjelmakautena
Myöntämis-
valtuus
2018
maksettu
2014—2016
budjetoitu
2017
esitys
2018
             
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (ohjelmakausi 2014—2020) yhteensä 912,000 564,900 118,500 39,575 109,340 136,700
— josta tekninen apu 70,000 50,000 - - 8,400 10,000
Ohjelmien korjaukset - - - 1,831 0,100 0,100
Kaikki yhteensä 912,000 564,900 118,500 41,406 109,440 136,800

Momentit 30.10.40, 30.10.43, 30.20.43 ja 30.20.44 ovat myös osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014—2020, jonka toimeenpanoon tarkoitetun teknisen avun valtuus ja määräraha ovat tällä momentilla. Seuraava erä teknisen avun valtuutta jaetaan vuonna 2020.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.30.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos 27 360
Yhteensä 27 360

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 136 800 000
2017 talousarvio 109 440 000
2016 tilinpäätös 40 650 185