Talousarvioesitys 2016
Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.
Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta.
Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut tuotetaan kahdessa valtion vastaanottokeskuksissa sekä ostopalveluina.
Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut | 2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) | 219 675 | 228 000 | 236 000 |
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) | 23 647 | 22 000 | 22 000 |
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) | 18 176 | 17 000 | 17 000 |
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) | 8 499 | 8 500 | 8 500 |
1) Vuosi 2014: Tilastokeskus/Väestörakenne 2014. Vuodet 2015 ja 2016: SM:n arvio, joka on arvioitu mm. Tilastokeskuksen vuosien 2014 ja 2015 tammi—huhtikuun väestön ennakkotilastoista toteutuneen muutoksen perusteella.
2) Vuosi 2014: Tilastokeskus/Muuttoliike 2014. Vuodet 2014 ja 2015: SM:n arvio, joka on arvioitu mm. Tilastokeskuksen vuosien 2014 ja 2015 tammi—huhtikuun väestön ennakkotilastoista toteutuneen muutoksen perusteella.
3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.
Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.
Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:
- — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen.
- — Tarkennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.
- — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla.
- — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä ja torjumme väärinkäytöksiä.
- — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.
Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian mukaisesti maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen. Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta, ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo kuuluvat kaikille.
Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä sekä toteuttamalla ulkomaalaislupa-asioita ja turvapaikkamenettelyn alkuvaihetta koskeva toimivallan siirto poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.
Sisäministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle.
Maahanmuuttohallinnossa kehitetään maahanmuuton tieto- ja analyysipalveluja osana Maahanmuutto 2020 -strategian toimenpideohjelman toteutusta.
Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA), jotta pystytään tarjoamaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan lupaprosesseja.
Maahantuloon liittyvää viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.
Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.
Perheenyhdistämisen kriteerejä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.
Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikkapolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan tarpeisiin. EU-maiden maahanmuuttopolitiikan yhteyttä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin vahvistetaan. EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa tapahtuvassa lainsäädännön harmonisoinnissa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.
Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Toteutetaan laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.
Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Kehitetään edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.
Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä ja osallistutaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa.
Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.
Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.
Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja toteutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa.
Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa
2014 | 2015 arvio | 2016 | |
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä | 2 656 | 3 000 | 12 570 |
— valtion vastaanottokeskukset | 640 | 670 | 700 |
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset | 1 946 | 2 260 | 11 800 |
— säilöönottoyksikkö | 70 | 70 | 70 |
— käyttöaste keskimäärin % | 92,0 | 90,0 | 90,0 |
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä | 77 | 155 | 1 000 |
— ryhmäkodit | 63 | 95 | 470 |
— tukiasunnot | 14 | 60 | 530 |
— käyttöaste keskimäärin % | 97,0 | 95,0 | 90,0 |
Vastaanottopalvelujen saajat | 2014 | 2015 arvio | 2016 |
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi | 3 102 | 3 820 | 10 670 |
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja | 2 159 | 2 700 | 8 400 |
— Alaikäisiä yksintulleita | 81 | 150 | 1 000 |
— Säilöön otetut ulkomaalaiset | 53 | 70 | 70 |
— Yksityismajoituksessa | 809 | 900 | 1 200 |
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi | 2014 tilinpäätös |
2015 talousarvio |
2016 esitys |
Vastaanoton kokonaiskustannukset | 61 941 314 | 43 819 000 | 127 783 000 |
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset | 58 879 991 | 41 643 000 | 118 543 000 |
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö | 20 368 | 16 367 | 17 657 |
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö | 69 573 | 82 487 | 84 775 |
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö | 22 124 | 33 376 | 33 070 |
— säilöön otetun kustannus / hlö | 51 570 | 50 856 | 62 857 |
— yksityismajoituksen kustannukset | 5 803 791 | 4 003 817 | 6 033 600 |
— yksityismajoituksen kustannus / hlö | 7 051 | 4 003 | 5 028 |
Lasten edustaminen | 153 280 | 134 000 | 540 000 |
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 1 231 158 | 946 000 | 3 300 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot1) | 1 676 885 | 1 100 000 | 5 400 000 |
1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 500 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen
2) enintään 350 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamispalveluiden ostamiseen
3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.
Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.
Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset | 2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
Tuotokset | |||
Päätökset | 56 230 | 57 550 | 67 750 |
Panokset | |||
Toimintamenot (1 000 €) | |||
Maahanmuuttovirasto | 17 660 | 18 314 | 29 549 |
Valtion vastaanottokeskukset | 9 149 | 9 241 | 9 647 |
Henkilötyövuodet | |||
---|---|---|---|
Maahanmuuttovirasto | 293,2 | 289 | 469 |
Valtion vastaanottokeskukset | 90,4 | 120 | 120 |
Tehokkuus | |||
Toiminnallinen tuloksellisuus | |||
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) | 192 | 199 | 205 |
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) | 309 | 300 | 300 |
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) | 79 | 84 | 84 |
Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.
Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2014—2016
2014 toteutuma Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2015 talousarvio Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2016 tavoite Vireille tulevat |
Ratkaistut | |
Maahanmuutto yhteensä | 22 076 | 21 287 | 22 000 | 23 000 | 24 500 | 24 500 |
— työntekijän oleskelulupa | 5 928 | 5 829 | 6 000 | 6 000 | 6 000 | 6 000 |
— opiskelijan oleskelulupa | 6 045 | 5 902 | 6 000 | 6 000 | 6 000 | 6 000 |
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) | 10 103 | 9 556 | 10 000 | 11 000 | 12 500 | 12 500 |
Maasta poistaminen | 7 302 | 7 751 | 6 000 | 6 000 | 7 500 | 7 500 |
Kansainvälinen suojelu yhteensä | 11 180 | 11 574 | 23 750 | 13 650 | 27 750 | 27 750 |
— turvapaikkahakemukset | 3 652 | 3 714 | 15 000 | 6 000 | 15 000 | 15 000 |
— kiintiöpakolaiset | 1 050 | 1 034 | 1 050 | 1 050 | 750 | 750 |
— matkustusasiakirjat | 5 209 | 4 246 | 5 600 | 5 600 | 5 600 | 5 600 |
Kansalaisuus yhteensä | 13 315 | 11 072 | 8 000 | 10 000 | 12 500 | 12 500 |
— kansalaisuushakemukset | 11 426 | 9 426 | 7 000 | 9 000 | 11 000 | 11 000 |
Yhteensä | 53 873 | 51 684 | 59 750 | 52 650 | 72 250 | 72 250 |
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Maahanmuutto | |||
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) | 86 | 65 | 65 |
— oleskelulupa, opiskelija | 21 | 30 | 30 |
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua | |||
— turvapaikka | 170 | 180 | 140 |
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika | |||
— kansalaisuushakemukset | 224 | 244 | 238 |
Ratkaistut/vireille tulleet (%) | 104 | 110 | 100 |
Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vastaamaan ulkomaalaislain muutoksia.
Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 293,2 | 289 | 469 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 9,9 | 9,9 | 9,6 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,57 | 3,51 | 3,52 |
Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 90,4 | 120 | 120 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 11,1 | 10 | 10 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,60 | 3,70 | 3,60 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 34 407 | 34 055 | 47 129 |
Bruttotulot | 8 902 | 7 700 | 7 900 |
Nettomenot | 25 505 | 26 355 | 39 229 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 190 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 494 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01) | -7 |
Turvapaikkamenojen lisäys | 14 100 |
Turvapaikkapäätöksenteon nopettaumiseksi palkattu määräaikainen resurssi, erän poistaminen | -2 700 |
Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) jatkokehityshanke (UMA4) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 1 000 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -26 |
Palkkaliukumasäästö | -135 |
Palkkausten tarkistukset | 139 |
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) | 744 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -118 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -120 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 22 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -25 |
Yhteensä | 12 874 |
2016 talousarvio | 39 229 000 |
2015 III lisätalousarvio | 1 646 000 |
2015 II lisätalousarvio | 703 000 |
2015 I lisätalousarvio | 1 200 000 |
2015 talousarvio | 26 355 000 |
2014 tilinpäätös | 26 809 000 |
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 876 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen
2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin
3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.
Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Paluumuuttovalmennus | 836 000 |
Asiantuntijapalkkiot (enintään) | 40 000 |
Yhteensä | 876 000 |
2016 talousarvio | 876 000 |
2015 talousarvio | 876 000 |
2014 tilinpäätös | 566 720 |
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 87 652 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.
Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Vastaanottolain 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava. Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.
Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.
Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.
Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset | 61 000 000 |
---|---|
Vastaanoton muut menot | 17 952 000 |
— palvelujen ostot | 4 674 000 |
— terveydenhuolto | 12 902 000 |
— muut menot | 376 000 |
Vastaanottokustannukset yhteensä | 78 952 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot | 5 400 000 |
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 3 300 000 |
Yhteensä | 87 652 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vastaanottomenojen lisäys | 61 800 |
Yhteensä | 61 800 |
2016 talousarvio | 87 652 000 |
2015 II lisätalousarvio | 19 500 000 |
2015 I lisätalousarvio | 146 000 |
2015 talousarvio | 25 852 000 |
2014 tilinpäätös | 43 984 404 |
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.
Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vastaanottoraha | 28 945 000 |
Täydentävä vastaanottoraha | 1 207 000 |
Käyttöraha | 332 000 |
Yhteensä | 30 484 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vastaanottomenojen lisäys | 21 900 |
Yhteensä | 21 900 |
2016 talousarvio | 30 484 000 |
2015 talousarvio | 8 584 000 |
2014 tilinpäätös | 9 917 930 |