Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2009—20111)

Tunnus Osasto v.2009
tilinpäätös
milj. €
v.2010
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2011
esitys
milj. €

Muutos2010—2011
milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteisettulot 31 534 31 240 35 493 4 253 14
12. Sekalaiset tulot 4 605 4 679 4 642 - 37 - 1
13. Korkotulot, osakkeidenmyyntitulot ja voiton tuloutukset 1 197 1 319 1 622 303 23
15. Lainat, pl. nettolainanottoja velanhallinta 198 172 171 - 1 - 1
  Yhteensä 37 534 37 409 41 928 4 519 12
             
15.03.01 Nettolainanottoja velanhallinta 10 264 13 065 8 341 -4 723 -36
  Yhteensä 47 798 50 474 50 269 - 205 - 0

1) Taulukossatuloarviot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osanmukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkastaarvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuonna 2011 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoaarvioidaan 41 928 milj. euroa. Tuloista n. 85 %on veroja ja veronluonteisia tuloja. Taulukossa 6 on esitetty tuloarvioidenkehitys osastoittain suhteessa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon.Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan v. 2011 kasvavan12 % ja verotulojen 14 % verrattuna vuoden 2010varsinaiseen talousarvioon.

Vuoden 2010 tuloarvioita on korotettu lisätalousarvioissa nettomääräisestiyhteensä 1 734 milj. eurolla, josta verotulojen osuus on1 486 milj. euroa. Vuodelle 2010 budjetoituun (eli lisätalousarvioillatäydennettyyn talousarvioon) verrattuna varsinaisten tulojen arvioidaankasvavan 7 %. Verotulojen arvioidaan kasvavan 8,5 %eli 2,8 mrd. euroa, josta 0,9 mrd. euroa aiheutuu veroperustemuutoksistaja loppuosa on seurausta veropohjien kasvusta. Vuonna 2011 verotulotjäävät kuitenkin 1,7 mrd. euroa alle vuoden 2008 tason.

Kuviossa 4 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittainvuodesta 2000 lähtien. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojensuhteellinen osuus aleni selvästi v. 2009, jolloin etenkin yhteisöveronja pääomatuloveron kertymät alenivat voimakkaasti talouskriisinseurauksena. Myös veroperustemuutokset, kuten tuloveronkevennyksetja valtion yhteisövero-osuuden väliaikainen alentaminen, pienensivättuloverojen tuottoa. Vaikka verotulojen arvioidaan kasvavan selvästiv. 2011, tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen arvioidaanedelleen pysyvän alhaisemmalla tasolla kuin ennen vuotta 2009. Valtionsaaman yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tuntuvasti v. 2011,mutta sen ei kuitenkaan arvioida palautuvan taantumaa edeltäneelle tasolle.

Välillisten verojen osuutta kasvattavat viime vuosina toteutetutja vuodelle 2011 ehdotetut verojen korotukset. Kaikkia arvonlisäverokantojakorotettiin 1.7.2010 alkaen prosenttiyksiköllä, mikä lisää vuositasollaverotuottoa 690 milj. eurolla. Toisaalta elintarvikkeiden ja ravintoloiden ruokamyynninarvonlisäverokannan alentaminen vähentää verotuottoa vuositasollayhteensä noin 780 milj. eurolla. Energiaveroja korotettiin v. 2008n. 300 milj. eurolla ja niitä ehdotetaan korotettavaksi edelleenn. 700 milj. eurolla v. 2011. Tupakka- ja alkoholijuomaverojen vuosina 2008—2010toteutetut korotukset ovat lisänneet verotuottoa noin 130 milj.eurolla.


Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina2000—2011, mrd. euroa

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2009—20111) Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina2000—2011, mrd. euroa Kuvio 5. Palkkatulon veroaste, % keskituloinen palkansaaja Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaanvaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä Korkotulotja voiton tuloutukset, milj. euroa

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2011

Vuonna 2011 jatketaan verotuksen painopisteen siirtämistä työnverotuksesta kulutuksen verottamiseen.

Ansiotulojen verotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäansiotason ja palkansaajamaksujen nousu ei keskimäärin kiristä työnverotusta ja että eläketulon veroaste pysyy korkeintaan vastaavanpalkkatulon veroasteen tasolla. Muutosten arvioidaan vähentävänverotuottoa vuositasolla 430 milj. euroa, josta valtion osuus on300 milj. euroa. Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan50 eurolla, mikä vähentää kuntien, seurakuntien ja Kansaneläkelaitoksenverotuloja yhteensä 16 milj. eurolla. Keskituloisen palkansaajantuloveroaste pysyy v. 2011 edellisen vuoden tasolla (kuvio 5). Hallitusohjelmassatyön verotuksen keventämiseen varatusta 1 110 milj. eurostajätetään käyttämättä 240 milj. euroa.


Kuvio 5. Palkkatulon veroaste, % keskituloinen palkansaaja

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2009—20111) Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina2000—2011, mrd. euroa Kuvio 5. Palkkatulon veroaste, % keskituloinen palkansaaja Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaanvaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä Korkotulotja voiton tuloutukset, milj. euroa

Energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaanenergiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkienpolttoaineiden osalta turvetta lukuun ottamatta vuoden 2011 alustalukien. Turpeen verotasoa on tarkoitus korottaa asteittain vuosina2013 ja 2015. Liikennepolttoaineiden verotasoissa otetaan lisäksihuomioon terveydelle haitalliset lähipäästöt. Dieselpolttoaineenveroa korotetaan vuoden 2012 alusta lukien ja samalla alennetaanhenkilö- ja kuorma-autoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa.Muutokset toteutetaan liikenteen osalta tuottoneutraalisti.

Samassa yhteydessä energiaveroja korotetaan n. 700 milj. eurollatyönantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetystenkorvaamiseksi. Tämä korotus koskee muita kuin liikenteen polttoaineita.Korotuksen seurauksena kotitalouksien välitön verorasitus kasvaisin. 235 milj. euroa ja yritysten n. 465 milj. euroa ottaen huomioonmaatalouden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn energiaveronpalautuksenmuutokset. On kuitenkin otettava huomioon, että esimerkiksi kaukolämmönpolttoaineiden veronkorotus lisää välillisesti kotitalouksien verorasitustan. 90 milj. eurolla.

Nykyinen virvoitusjuomavero korvataan makeisten, jäätelön javirvoitusjuomien valmisteverolla. Veropohjan laajentaminen ja virvoitusjuomaveronkorotus lisäävät verotuottoa 100 milj. eurolla v. 2011.

Jäteveroa uudistetaan. Jäteveron veropohjaa laajennetaan jasamalla jäteveroa korotetaan 10 eurolla tonnilta v. 2011 ja edelleen10 eurolla tonnilta v. 2013. Muutokset lisäävät verotuottoa vuositasolla40 milj. eurolla.

Työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokokeilua jatketaanvuonna 2011. Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksenalentamiskokeiluun parturi- ja kampaajapalvelujen sekä pienten korjauspalvelujenosalta vuoden 2007 alusta lähtien.

Talousarvioesityksen verotuloarvioihin sisältyvien hallituksenpäättämien veroperustemuutosten arvioidaan kokonaisuudessaan lisäävänverotuottoa nettomääräisesti n. 1,0 mrd. eurolla vuoden 2010 talousarvioonverrattuna. Verotuottoa lisäävien toimenpiteiden vaikutus on 1,5 mrd.euroa ja verotuottoa vähentävien noin 0,5 mrd. euroa. Toimenpiteetvaikutuksineen on esitetty kokonaisuudessaan osaston 11 selvitysosassaolevassa taulukossa.

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veronalaisten tulojen ja muun veropohjankehitys, joka on riippuvainen koko kansantalouden ja sen eri osienkehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot(taulukko 7) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksenarvioista ja ennusteista. Kansainvälisen talouden elpyminen sekäkotitalouksien ja yritysten myönteiset odotukset luovat edellytyksettalouskasvun nopeutumiselle v. 2011. Nämä tekijät yhdessä työllisyystilanteentuntuvan paranemisen kanssa vahvistavat myös veropohjien kasvua.

Taulukko 7. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaanvaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

  2008 2009 2010** 2011**
  muutos, %vuodessa
         
Veronalaisetansio- ja pääomatulot 3,7 -0,7 3,7 4,5
— Palkka-ym. tulot 6,8 -1,0 2,5 4,5
— Eläkkeetja muut sosiaalietuudet 5,7 10,0 4 4
— Pääomatulot -17,4 -28,5 16,5 6
Ansiotasoindeksi 5,5 3,9 2,6 2,8
Yritysten tuloskehitys -24 -20 15 8
Toimintaylijäämä -6 -25 15 8
Yksityistenkulutusmenojen arvo 5,2 -1,5 3,4 4,5
Arvonlisäveronpohja 7,0 -2,2 4,7 3,6
Bensiininkulutus -4,4 -2,6 -2 -2½
Dieselöljynkulutus 1,1 -3,3 5 2
Sähkön kulutus -2,4 -7,5 ½
Verollisenalkoholin kulutus -2,1 -1,5 -2 1
Verotettavatuudet henkilöautot (kpl) 136 300 82 000 108 000 117 000
Kuluttajahintaindeksi 4,1 0 1,5 2,5

4.3. Verotuloarvioihin sisältyvät riskit

Verotuloarvioiden toteutuminen riippuu suuresti siitä, kuinkahyvin veropohjien taso ja kehitys pystytään ennustamaan. Edellisenhallituskauden tuloarvioiden toteutumisesta tehty tarkastelu (Valtiontilinpäätöskertomus vuodelta 2007) osoitti, että ennakoitua parempanatoteutunut suhdannekehitys selitti varsinaisesta ennustevirheestäsuurimman osan.

Vuoden 2009 verotuloarvioiden toteutumisesta tehdyn tarkastelunmukaan (Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2009) valtion budjettitaloudenverotulojen toteutuma jäi 5,8 mrd. euroa pienemmäksi kuin varsinaisessatalousarviossa arvioitiin. Verrattuna syyskuussa 2008 eduskunnalleannettuun talousarvioesitykseen ero on 7,3 mrd. euroa. Verotulojenyliarviointi selittyy pitkälti finanssikriisin seurauksena alkaneellapoikkeuksellisen nopealla talouden kääntymisellä taantumaan. Yksittäisistäverolajeista suurin ennustevirhe oli yhteisöverossa.

Tuloennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat suhdannekäänteidenyhteydessä. Laskusuhdanteen alkaessa tulokehitys nähdään monestiliian myönteisenä, kuten edellä mainittu vuotta 2009 koskeva tarkasteluosoittaa, ja vastaavasti nousukauden alussa arviot voivat olla puolestaanliian varovaisia.

Tuloennusteet perustuvat käsitykseen talouskasvusta ja sen taustallaolevista tekijöistä kuten esimerkiksi kulutuksesta, työllisyydestä,yritysten tuloksista, koroista, varallisuusarvoista ja erilaistenhyödykkeiden kuten autojen tai alkoholin kysynnästä. Ennusteidenlaadinnassa lähtökohtana on se, että tuloarvioiden epävarmuudetpyritään pitämään tasapainossa. Seuraavassa tarkastellaan keskeisiinverotuloeriin liittyviä riskitekijöitä ja niiden merkitystä verokertymän kannalta.

Ansio- ja pääomatulovero

Ansiotuloverojen kehitykseen vaikuttaa eniten palkkatulojenkehitys, joka puolestaan on riippuvainen ansiotason ja työpanoksenkehityksestä. Kaikki tekijät, jotka luovat epävarmuutta työllisyyskehitykseen,muodostavat siten riskin myös ansiotuloveroennusteen osuvuudelle.Talouskriisin aikana työtunnit ovat supistuneet selvästi voimakkaamminkuin työllisten lukumäärä. Talouden elpyessä myös käytetty työpanoskääntyy kasvuun. Tammi-toukokuussa palkkasumman kasvu on vielä jäänytlähelle nollaa vuodentakaiseen verrattuna. Koko vuoden palkkatulojenarvioidaan kuitenkin lisääntyvän 2½ %. Riippuen siitä,käytetäänkö työpanoksen mittarina työtunteja tai työllisten lukumäärää,arvio palkkasumman noususta vaihtelisi kuluvan vuoden tapauksessakahdesta neljään prosenttiin. Tämä osaltaan kuvaa myös ansiotuloverokertymäänliittyvää epävarmuutta. Jos palkkasumman kasvu olisi esimerkiksiyhden prosenttiyksikön ennustettua hitaampaa, valtion ansiotuloverojakertyisi vastaavasti 100 milj. euroa ennustettua vähemmän.

Ansio- ja pääomatuloveroennusteen merkittävimmät riskit liittyvätpääomatuloennusteeseen. Pääomatulot reagoivat talouden suhdanteisiinansiotuloja voimakkaammin.

Tämänhetkisessä suhdannetilanteessa jako-osuuksien kannaltariskinä on erityisesti se, että pääomatulojen kasvu voi osoittautuaennakoitua voimakkaammaksi. Erityisesti luovutusvoittojen muutostenvoimakkuuden ennustaminen talouden käännepisteissä on osoittautunutvaikeaksi. Pääomatulojen 10 prosentin suuruinen muutos merkitseevaltion verotuloissa noin 150 milj. euron lisäystä tai vähennystä.

Pääomatulojen merkittävin erä on luovutusvoitot, joita syntyymuun muassa arvopaperikaupasta. Talouskriisin seurauksena varallisuusarvotovat alentuneet tuntuvasti. Alustavat tiedot vuoden 2009 verotuksestaantavat viitettä siitä, että pääomatulot olisivat supistuneet ylineljänneksellä v. 2009. Lopullinen tieto pääomatuloista on käytettävissävasta, kun vuoden 2009 verotus valmistuu lokakuun lopussa 2010.Vuonna 2010 pääomatulojen arvioidaan kääntyvän noin 16 prosentinsuuruiseen kasvuun mm. osakkeiden hintojen nousun seurauksena, jav. 2011 pääomatulojen arvioidaan kasvavan 6 %. Verotettavienluovutusvoittojen ja pääomatuloveron tuoton kasvua saattaa toisaaltahidastaa aiempina verovuosina syntyneet vähennyskelpoiset luovutustappiot.

Pääomatuloennusteen onnistuminen vaikuttaa tuloarvioihin paitsisuoraan kertymien kautta myös ansio- ja pääomatuloverojen tilityksissäsovellettavien jako-osuuksien välityksellä.

Ansio- ja pääomatuloista kannettavat valtion tulovero, kunnallisvero,sairausvakuutusmaksu ja kirkollisvero kertyvät yhdessä ennakonpidätyksinä,ennakoina, ennakon täydennysmaksuina ja jäännösveroina. Kertyneetverot tilitetään kuukausittain veronsaajille (valtio, kunnat, seurakunnat,Kansaneläkelaitos). Tilityksessä käytetään kullekin veronsaajaryhmällearvioitua tai lopullista verovuosikohtaista jako-osuutta, joka tarkoittaaveronsaajan osuutta kaikista tilityskokonaisuuteen kuuluvista ansio-ja pääomatuloveroista.

Jako-osuudet vahvistetaan verovuosikohtaisesti ja niiden laskemisessakäytetään samoja ennusteita veronalaisten tulojen ja vähennystenkehityksestä kuin muutoinkin valtion tuloennusteiden laatimisessa.Jos tulojen kehitystä koskevat ennusteet muuttuvat huomattavastiverovuoden aikana, jako-osuuksia muutetaan tarvittaessa ja kaikkikyseiseltä verovuodelta siihen mennessä tilitetyt verot oikaistaanuusien jako-osuuksien mukaisiksi. Suurimmat jako-osuuden muutoksetovat seurausta pääomatuloennusteiden muutoksista johtuen siitä,että valtio on pääomatuloveron ainoa veronsaaja. Ansiotulojen veropohjassatapahtuvat muutokset vaikuttavat kaikkien veronsaajien verojen määriinja vaikutus veronsaajien välisiin suhteellisiin osuuksiin on näinollen pienempi kuin pääomatuloennusteiden muuttuessa.

Verotuksen valmistumisen jälkeen verotulojen tilityksessä siirrytäänkäyttämään ennustettujen jako-osuuksien sijasta todellisia jako-osuuksia,jotka perustuvat valmistuneen verotuksen mukaisiin lopullisten verojenmääriin. Verotuksen valmistumisen jälkeisessä ns. maksuunpanotilityksessäoikaistaan kaikki siihen mennessä verovuodelta tilitetyt verot todellistenjako-osuuksien mukaiseksi. Vuonna 2009 vuoden 2008 verotuksen valmistumisenjälkeisessä maksuunpanotilityksessä valtio menetti runsaat 300 milj.euroa ja vastaavasti muut veronsaajat saivat yhteensä saman määränlisää verotuloja verovuodelta 2008. Vuoden 2009 verotuksesta saatujenalustavien tietojen perusteella ennakoidaan, että vuonna 2010 vastaavaoikaisu olisi noin 250 milj. euroa valtion verotuottoa vähentävä.

Yhteisövero

Yritysten maksama yhteisövero muodostaa merkittävimmän epävarmuustekijänsekä valtion että kuntien tulokehitykselle, kun otetaan huomioonyhteisöverotuoton määrä ja sen vaihtelu. Verotuloennusteessa lähtökohdaksion valittu oletus siitä, että yritysten verotettava tulos kasvaisitänä vuonna 15 % ja ensi vuonna 8 %, mikä vastaakäsitystä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän kasvusta tuloennusteentaustalla olevassa makroennusteessa.

Talouskriisin myötä yhteisöveron tuotto supistui poikkeuksellisenvoimakkaasti, eikä pudotuksen jyrkkyyttä kyetty täysimääräisestiennustamaan. Talouden elpyessä riskinä voi vastaavasti olla, ettäyhteisöverokertymän ennustamisessa ollaan liian varovaisia. Markkina-analyytikkojenennusteiden perusteella Helsingin arvopaperipörssissä noteerattujenyritysten tulosten kasvu voisi yltää tänä vuonna jopa lähes 40 jaensi vuonnakin yli 20 prosenttiin. Näiden myönteisten kasvuarvioidentaustalla on kuitenkin erilaisia kertaluonteisia tekijöitä, jotkaeivät välttämättä näy yritysten verotettavassa tulossa ja sitenverokertymässä. On myös syytä ottaa huomioon, että useissa maissatoimivien pörssiyhtiöiden globaalin tuloksen kehityksen perusteella eivoi suoraan arvioida Suomen verokertymää. Verotulojen jako valtioidenkesken on riippuvainen muun muassa konsernin siirtohinnoittelussakäytetyistä arvoista tai ulkomaille maksetuista verojen hyvityksistä.Lisäksi yrityksille on syntynyt vähennyskelpoisia tappioita erityisestivuosina 2008 ja 2009, joita yritykset voivat käyttää kymmenen vuodenkuluessa ja jotka saattavat vähentää verotettavan tulon määrää.

Tuloskehityksen muutokset näkyvät viiveellä yritysten maksamissaveroissa. Vuoden 2010 alkupuolella yhteisöveron kertymät ovat kehittyneetselvästi hitaammin kuin mitä toimintaylijäämän kasvuennuste taiarvopaperimarkkinoiden odotukset tuloskehityksestä antaisivat aiheen olettaa.Tuloennusteessa on oletettu, että verovuoden 2010 verosta tavanomaistasuurempi osa kertyy ennakontäydennysmaksuina vasta vuoden 2011 puolella.On myös mahdollista, että tuloskehityksen paraneminen näkyisi ennustettuavähemmän yhteisöverotuoton määrässä. Yhteisöveroennusteeseen liittyysiten toteutuneen kehityksen osalta alaspäin suuntautuvia riskejä muttatoisaalta markkinoiden odotuksien perusteella kehitys voisi muodostuaennustettua myönteisemmäksikin. Yhteisöverokertymään liittyvienriskien merkitystä kertymän kannalta kuvaa se, että jos yritystentuloskehitys jäisi 10 % heikommaksi, niin yhteisöveronkoko tuotto supistuisi 470 milj. euroa ja valtion saamat verotulotjäisivät 300 milj. euroa ennustettua alhaisemmiksi.

Välilliset verot

Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, mitenkulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan.Yksityisen kulutuksen tapauksessa merkittävin riski liittyy kotitalouksienkulutushalukkuuteen. Taantuman aikana kotitalouksien säästäminenlisääntyi tuntuvasti. Taloustilanteen kohentuessa säästämisastekääntyy laskuun mutta jää edelleen keskimääräistä korkeammalle tasolle.Näköpiirissä oleva kotitalouksien tulokehitys antaisi siten mahdollisuuksiaennustettua nopeammallekin kulutuskysynnän kasvulle. Yksityisenkulutuksen arvon muutos prosenttiyksiköllä vaikuttaa arvonlisäverontuottoon noin 100 milj. euroa.

Valmisteverojen tuotto kehittyy suhteellisen vakaasti ja tuotonmuutokset ovat suhteellisen pieniä lyhyellä aikavälillä. Valmisteveroistamerkittävin on energiaverot, joiden tuoton riskit liittyvät ennenmuuta yleisen taloudellisen kehityksen epävarmuuteen. Suurin merkityson sillä, miten liikennesuoritteet kehittyvät, sillä bensiinin valmisteverotuottaa noin puolet ja dieselpolttoaineen vero noin neljänneksenenergiaverokertymästä. Energian kulutus kokonaisuutena muodostaasiten verrattain vakaan osan veropohjaa.

Alkoholijuomaveron tuotto on kehittynyt verrattain tasaisestitalouskriisistä huolimatta. Siihen liittyvät riskit ovat yhteydessäennen muuta matkustajatuontiin ja harmaiden markkinoiden kehittymiseen.Vuosina 2008—2009 toteutetut veronkorotukset lisäävät paineitamatkustajatuonnin kasvulle. Suomen hintataso verrattuna Viroon onuseimmissa tuotteissa edelleen lähes kaksinkertainen. Myös tupakkaverontapauksessa matkustajatuonti muodostaa riskin kertymän kannalta.

Autoveroennusteen riskit liittyvät epävarmuuteen verotettavaksitulevien ajoneuvojen kysynnästä ja niiden sovellettavaan veroprosenttiinvaikuttavista keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä. Jos uusienhenkilöautojen kysyntä poikkeaa ennustetusta 1 000 kappaleella,tämä vaikuttaisi verotuottoon n. 7 milj. eurolla. Hiilidioksidipäästönkeskiarvon yhden gramman muutos vaikuttaisi puolestaan n. 3—4milj. eurolla uusista henkilöautoista kertyvän autoveron tuottoon.

Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehitykselläon suurin merkitys. Taloustaantuman seurauksena uusien henkilöautojenkysyntä putosi 40 % v. 2009, mutta kysyntä on kääntynytnousuun v. 2010 ja nousun arvioidaan jatkuvan edelleen v. 2011.Autoveroennusteen oletuksena käytettävä kysyntäennuste vuodelle2011, 117 000 uutta henkilöautoa, on pitkän aikavälin keskiarvonalapuolella ja on mahdollista, että uusien henkilöautojen kysyntä onsuurempi kuin tuloarvion perustana käytetty oletus. Tämä edellyttäisikuitenkin sitä, että kotitalouksien odotukset oman taloudellisentilanteen suhteen säilyisivät vahvoina. Uusien henkilöautojen hankinnatvoivat jäädä arvioitua vähäisemmiksi, jos työllisyys kehittyisiennustettua heikommin. Välillisistä veroista autoveron tuotto onherkin kuluttajien odotuksissa tapahtuville muutoksille.

Ajoneuvoveron veropohjana on koko liikennekäytössä oleva ajoneuvokanta,jonka muutokset eivät yleensä ole kovin suuria ainakaan lyhyelläaikavälillä. Liikennekäytöstä poistomenettelyn helpottuminen voikuitenkin vaikuttaa jonkin verran ajoneuvoveron tuottoon, ja dieselkäyttöistenhenkilöautojen osuuden kasvun voidaan arvioida jonkin verran lisäävänveron tuottoa.

Varainsiirtoveron tuotto riippuu asuntojen ja kiinteistöjenhintojen ja kauppojen lukumäärän kehityksestä. Myös veron piiriinkuuluvat yrityskaupat vaikuttavat verokertymään ja lisäävät verotuotonvuotuista vaihtelua. Poikkeuksellisen alhaisen korkotason myötäasuntojen hintojen nousu on jatkunut voimakkaana kokonaistaloudelliseenkehitykseen suhteutettuna. Riskinä on se, että korkotason kääntyminennousuun ja kotitalouksien ja odotusten muuttuminen varovaisemmiksivoivat näkyä asuntokauppojen lukumäärän supistumisena ja hintojenalenemisena, mikä puolestaan pienentäisi verokertymää.

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjäpoikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen verotukiselvityksenmukaan v. 2009 tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukienmäärä oli yhteensä 13,2 mrd. euroa, josta valtion osuus oli n. 8,5mrd. euroa. Eniten tukea kohdentui asumiseen ja ympäristöön, n.3,9 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudestamuodostuvan verotuen, n. 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotukioli n. 4 mrd. euroa, teollisuuden ja elinkeinojen 0,8 mrd. euroaja liikenteen n. 0,5 mrd. euroa. Pääosa verotuista sisältyy tuloverolainsäädöksiin. Välillisen verotuksen ja elinkeinoverotuksen kauttasuunnatun tuen osuus oli yhteensä noin viidennes. Verotukien kokonaismäärääarvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että osa tuista onpäällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotulojavastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen.

Valtiovarainministeriön asettamassa verotukihankkeessa on vuoden2009 lainsäädännöstä tunnistettu 208 verotukea. Kaikkien verotukieneuromääräistä suuruutta ei tässä vaiheessa ole vielä pystytty arvioimaan.Tavoitteena on, että vuoden 2012 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessäkäytössä ovat uuden verotukiselvityksen mukaiset nykyistä kattavammatlaskelmat verotuen määrästä.

4.5. Muiden tulojen arviot

  2009 2010 2011 2010—2011
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos,%
         
Sekalaisettulot, milj. euroa 4 605 4 729 4 642 -1,8
— siirtovaltion eläkerahastosta 1 427 1 472 1 531 4,0
— EU-tulot 1 048 1 186 1 162 -2,0
— valtionosuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista 461 493 486 -1,4
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 407 381 374 -1,8
— siirtovaltion asuntorahastosta 205 228 166 -27,2
— muut 1 057 970 922 -4,9

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 642 milj.euroa eli 1,8 % vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2010.Euroopan unionilta saataviksi tuloiksi arvioidaan 1 162milj. euroa eli 2 % kuluvan vuoden budjetoitua vähemmän.Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittävimmät erät koostuvatmaatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista, rakennepoliittisestatuesta, liikennehankkeiden TEN-tuesta sekä kantopalkkioista. Valtioneläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen 1 531milj. euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 %vuotuisesta eläkemenosta. Veikkausvoittovaroja tuloutetaan valtionbudjettitalouteen 1,4 % ja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa1,8 % vähemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2010. Muitasekalaisiin tuloihin budjetoitavia eriä ovat mm. arviot erilaistenmaksujen tuotoista.

  2009 2010 2011 2010—2011
  tilinpäätös budjetoitu esitys muutos,%
         
Korkotulotja voitontuloutukset, milj. euroa 1 197 1 427 1 622 13,7
— korkotulot 138 109 137 26,0
— osinkotulotja osakkeiden myyntitulot 650 900 1 170 30,0
— osuusSuomen Pankin voitosta 250 260 150 -42,3
— valtionliikelaitosten voiton tuloutukset 159 158 165 4,4

Korkotuloja ja voiton tuloutuksia arvioidaan kertyvän 1 622milj. euroa, mikä on 13,7 % enemmän kuin vuodelle 2010budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan 137 milj. euroa. Valtion korkotulotkertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisentarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Kassareservinarvioidaan v. 2011 olevan 9,0 mrd. euroa ja keskituoton 1,0 %.

Osinkotulojen arvioidaan nousevan taloustilanteen paranemisenseurauksena 770 milj. euroon. Nettotuloiksi osakemyynneistä on arvioitutavanomaiseen tapaan 400 milj. euroa. Suomen Pankista annetun lainmukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisenvuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää suuremman osuudentulouttamisesta. Viime vuosina Suomen Pankki on tulouttanut pääsäännönmukaista määrää suurempia osuuksia valtiolle. Matalan korkotasonodotetaan kuitenkin pitävän vuoden 2010 korkokatteen matalana jasen seurauksena myös valtiolle tuloutettavan osan arvioidaan jäävänv. 2011 kuluvan vuoden tuloutusta matalammaksi. Valtion liikelaitostenvoiton tuloutuksiksi arvioidaan 165 milj. euroa. Summasta 70 milj.on Senaatti-kiinteistöjen ja 95 milj. euroa Metsähallituksen voitontuloutusta.