Talousarvioesitys 2011
7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
7.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviinperusteisiin:
- yleisen osan määräytymisperusteisiin;
- sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin;
- esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiinkustannuksiin
- taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin;ja
- erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaistenkotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin.
Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvallavaltionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainenvaltionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissaoleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulunrahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus meneesuoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnillevoidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiinsekä tukea kuntien yhdistymiseen.
Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyysiten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisestakustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetussekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnilleyhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaanhuomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät,mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevatkunnittain.
Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoakoko maan tasolla. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosenttion 34,11 eli kunnan rahoitusosuus on 65,89 %. Opetus- jakulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissavaltionosuusprosentti on 41,89, jolloin kunnan rahoitusosuus on58,11 %.
Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntienverotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuudentasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukastakohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maankeskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisestitasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuudentasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan.Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuus ja kuntien yhdistymisentaloudellinen tuki on budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat lukion,ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus, teattereiden,orkestereiden ja museoiden valtionosuus sekä esi- ja perusopetuksessatietyt kustannustenjaon piiriin kuuluvat palvelut (mm. 18 vuottatäyttäneiden perusopetus, lisäopetus, vammaisten oppilaiden osaltavaltionosuuksiin tehtävät korotukset) sekä perustamishankkeidenvaltionavustus ja eräiden muiden kohteiden harkinnanvaraiset valtionavustukset.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on budjetoitu kehittämishankkeidenavustukset. Valtiokonttori hoitaa valtionosuuksien maksatuksen myösylläpitäjäjärjestelmän mukaisten palvelujen osalta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudella pyritään siihen, ettäkuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossaalueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, esi-ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen valtionavuilla pyritäänturvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalveluteri osissa maata. Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksellapyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessaasemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisestaja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.
Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjaltatoteutuvia kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteenmuutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallistenperuspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.
7.2. Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät
Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavastipelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntatalouttavahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisammantyöllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omienmenokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyijo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä.Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvatkunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinentyömarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutuskuntien kuluvan ja ensi vuoden verotuloihin, kuntatalouden näkymiävoidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi.
Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntienja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossatiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosinakeskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttäpoikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitysvaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksenasettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuuttaparantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseenliittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia,jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteenja siten heikentää kuntien verotulokehitystä.
Vuoden 2009 vuosikatteet oletettua myönteisemmät- velkaantuminen nopeutui
Vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymienvuosikate ylsi 2,3 mrd. euroon, mikä oli vain 100 milj. euroa edeltäväävuotta vähemmän. Vielä helmikuussa 2010 julkaistuissa vuotta 2009koskeneissa tilinpäätösarvioissa vuosikatteiden arvioitiin putoavanviidenneksellä ja vastaavasti syksyllä 2009 laaditussa vuoden 2010peruspalvelubudjetissa jopa kolmanneksella. Koko maan vuosikatteenhienoinen alentuminen edeltävään vuoteen verrattuna aiheutui pitkältisuurten kaupunkien vuosikatteiden heikkenemisestä. Kuntayhtymien vuosikatteetpysyivät lähes vuoden 2008 tasolla. Koko kuntatalouden tasolla vuosikateriitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot.
Ennakoitua myönteisemmän vuosikatekehityksen taustalla on montatekijää. Maaliskuun 2009 kehyspäätöksessä päätetyt toimenpiteet(yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille 2009—2011, työnantajankansaneläkemaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveroprosenttien rajojenkorottaminen) vahvistivat kuntataloutta tuntuvasti erityisesti kriisinakuuteimmassa vaiheessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat myöslaajemmin koko kehyskaudelle. Sekä yhteisövero-osuuden noston ettäodotettua myönteisemmän työllisyyskehityksen seurauksena kuntien verotulotja valtionosuudet lisääntyivät erittäin heikosta talous- ja yhteisöverotulokehityksestä huolimattalähes 2½ %. Kunta-alan kustannustason nousun voimakas hidastuminensekä kuntien omat, erityisesti henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseentähdänneet säästötoimenpiteet hidastivat toimintamenojen kasvunn. 4 prosenttiin. Pitkään jatkunut kunta-alan työllisten määrän kasvukääntyi runsaan 3 000 henkilön laskuun. Ostojen volyymisen sijaan kasvoi taantumasta huolimatta n. 5½ %.
Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntataloudenvelkaantuminen jatkui voimakkaana, kun erityisesti suuret kaupungitpitivät taantumasta huolimatta kiinni investoinneistaan. Kun vuosikatekattoi vain runsaat puolet bruttoinvestoinneista, omaisuuden myynnitvähenivät ja lainojen lyhentämiseen kului aiempaa enemmän, kuntienja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 1,3 mrd. eurollaollen vuoden 2009 lopussa jo lähes 11 mrd. euroa.
Kuntatalouden näkymät parantuneet mutta menokuriatarvitaan edelleen
Vuoden 2009 ennakoitua parempi kehitys muuttaa huomattavastikuntatalouden kuluvan ja ensi vuoden näkymiä suhteessa aiempiinarvioihin. Lisäksi taloudellisen aktiviteetin piristymisen myötäkuntien verotulojen kasvu on osoittautumassa alkuvuonna tehtyjäarvioita nopeammaksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikääntoteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaanaedellyttää vastaisuudessakin toimintamenojen kasvun hidastumistaviime vuosiin verrattuna. Kansantalouden ja sitä kautta kuntienverotulojen toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudestakumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaanopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä.
Kuluvan vuoden kunnallisverokehitys on vielä heikkoa työttömyydenkasvaessa. Kun lisäksi tuloveronkevennykset pienentävät kuntienverotuloja, kunnallisverotuloja kertyy kunnallisveroasteen huomattavasta,0,4 prosenttiyksikön kiristymisestä huolimatta hieman vähemmän kuin v.2009. Toisaalta kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisestiverokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät. Yhteisöveron kasvunja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksenakuntien kokonaisverotulojen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän vajaan2 prosentin kasvuun. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennystenkompensaation seurauksena n. 9 %, joten verotulot ja valtionosuudetkasvavat kuluvana vuonna yhteensä lähes 4 %. Vuonna 2011verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3½ %, kun sekä kunnallisvero-että yhteisöverotulot kasvavat. Verotulojen ja valtionosuuksienennakoidaan kohoavan yhteensä runsaat 3½ %.
Taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina2010 ja 2011 on kuitenkin suhteellisen vaimeaa, joten kuntien onedelleen hillittävä menojen kasvua. Alkuvuoden 2010 tilastojen perusteellakuntien menokehitys onkin ollut palvelujen ostoja lukuun ottamattamaltillista. Toimintamenojen odotetaan kasvavan v. 2010 3½ %.Henkilöstön määrän odotetaan säästötoimenpiteiden seurauksena hiemanvähenevän ja mm. työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen keventääkuntien menorasitusta merkittävästi. Peruspalvelujen kustannustasonnousu pysyy niin ikään vaimeana, hieman yli 2 prosentissa. Menojalisäävät mm. palvelujen ostojen kasvu ja työttömyyteen liittyvienmenojen kohoaminen. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvun ennakoidaanpysyvän vuoden 2010 tavoin n. 3½ prosentissa, kun kustannustasonousee 2½ % ja volyymikehitys pysyy maltillisena kuntienpaikkaillessa taantuman jättämiä jälkiä.
Jos kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu laskelmissa oletetullatavalla 3½ prosenttiin, vuosien 2010 ja 2011 vuosikate pysyy vakaana,kattaa selvästi poistot ja jopa hieman nousisi vuosien 2007—2009tasosta. Investointien on oletettu v. 2010 hieman alenevan, muttamikäli investoinnit pysyvät oletetulla 3,8 mrd. euron tasolla, kuntienlainakannan kasvu jatkuu.
Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menomalttiaja tuottavuuden nousua
Taulukossa 20 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojenlaskennallista kehitystä vuoteen 2014 saakka.1) Laskelmissasekä verotulojen ja valtionosuuksien että toimintamenojen on oletettukasvavan vajaat 4 % vuodessa. Toimintamenojen osalta oletuspitää sisällään sen, että henkilöstön määrä pysyy vuoden 2010 tasollaja laskennallinen väestötekijöistä johdettu palvelutarpeen kasvutoteutuu palvelujen ostojen kautta. Verotulojen osalta myös yhteisöverontilapäisen jako-osuuden korotuksen poistuminen on otettu huomioonvuodesta 2012 lähtien. Edellä kuvatulla kehityksellä kuntataloudenvuosikatteet kattaisivat tarkasteluaikavälillä poistot. Periaatteessatällä mittarilla kuntatalous olisi kokonaistasolla tasapainossa.
Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret, ja erityisesti investointienon arvioitu pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden suurimmat jännitteetkytkeytyvätkin vuosikatteiden ja investointitason väliseen kuiluun.Vuosikate ei ole riittänyt viimeisen 10 vuoden aikana nettoinvestointienrahoittamiseen kuin muutaman kerran. Myös edellä kuvatulla käyttötaloudenkehityksellä vuosikate jäisi koko kehyskaudella selvästi nettoinvestointejaalhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntatalouspysyisi jatkossakin velkaantumisen ja/tai veronkorotusten tiellä.Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointientoteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojenkasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena.Kun lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteenkohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuuttaparantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään.
Taulukko 20. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarviokuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa
| Käyvin hinnoin | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloksenmuodostuminen | ||||||
| 1. Toimintakate | -22,40 | -23,17 | -24,01 | -24,92 | -25,88 | -26,85 |
| 2. Verotulot | 17,61 | 17,93 | 18,56 | 19,14 | 19,88 | 20,64 |
| 3. Valtionosuudet,käyttötalous | 6,90 | 7,52 | 7,82 | 8,15 | 8,44 | 8,71 |
| 4. Rahoitustuototja – kulut, netto | 0,20 | 0,14 | 0,10 | 0,08 | 0,04 | 0,01 |
| 5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) | 2,31 | 2,42 | 2,47 | 2,45 | 2,48 | 2,50 |
| 6. Poistot | -2,04 | -2,12 | -2,20 | -2,29 | -2,38 | -2,48 |
| 7. Satunnaiseterät, netto | 0,16 | 0,20 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 |
| 8. Tilikaudentulos | 0,43 | 0,50 | 0,52 | 0,41 | 0,35 | 0,28 |
| Rahoitus | ||||||
| 9. Vuosikate | 2,31 | 2,42 | 2,47 | 2,45 | 2,48 | 2,50 |
| 10. Satunnaiseterät | 0,16 | 0,20 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 |
| 11. Tulorahoituksenkorjauserät | -0,38 | -0,40 | -0,45 | -0,45 | -0,45 | -0,45 |
| 12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) | 2,08 | 2,22 | 2,27 | 2,25 | 2,28 | 2,30 |
| 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit | -3,99 | -3,80 | -3,80 | -3,80 | -3,80 | -3,80 |
| 14. Rahoitusosuudetja myyntitulot | 0,90 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
| 15. Investoinnit,netto (=13.+14.) | -3,09 | -2,80 | -2,80 | -2,80 | -2,80 | -2,80 |
| 16. Rahoitusjäämä(=12.+15.) | -1,00 | -0,58 | -0,53 | -0,55 | -0,52 | -0,50 |
| 17. Lainakanta | 10,88 | 11,63 | 12,28 | 12,98 | 13,68 | 14,28 |
| 18. Kassavarat | 4,22 | 4,29 | 4,31 | 4,36 | 4,44 | 4,44 |
| 19. Nettovelka(=17.-18.) | 6,66 | 7,34 | 7,97 | 8,63 | 9,25 | 9,84 |
Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin
Vuodesta 2009 vuoteen 2011 kuntien vuosikate paranee valtiovarainministeriönkuntaosaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla.Vuosina 2010 ja 2011 vuosikate ei riitä kattamaan poistoja 40 000—100 000asukkaan kuntakokoryhmässä, kuten oli myös vuonna 2009.
Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2010kaikissa kuntakokoryhmissä, ja eniten lainakanta kasvaa yli 100 000asukkaan kunnissa. Kuntien talouden parantuessa vuonna 2011 lainakannankasvun arvioidaan vähenevän ennakointimallin laskentaolettamustenperusteella.
Taulukko 21. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2009—2011 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäinilman kuntayhtymiä1)
| Asukasluku | Vuosikate 2009 |
Vuosikate 2010 |
Vuosikate 2011 |
Lainakanta 2009 |
Lainakanta 2010 |
Lainakanta 2011 |
| alle 2 000 | 345 | 477 | 342 | 1 953 | 2 129 | 2 093 |
| 2 000—6 000 | 291 | 316 | 210 | 1 579 | 1 819 | 1 870 |
| 6 001—10 000 | 300 | 370 | 306 | 1 795 | 2 021 | 1 971 |
| 10 001—20 000 | 275 | 299 | 306 | 1 881 | 2 162 | 2 114 |
| 20 001—40 000 | 305 | 328 | 361 | 1 941 | 2 151 | 2 050 |
| 40 001—100 000 | 272 | 253 | 266 | 2 026 | 2 251 | 2 250 |
| yli 100 000 | 434 | 446 | 498 | 1 748 | 2 458 | 2 662 |
| Koko maa | 337 | 355 | 364 | 1 838 | 2 231 | 2 275 |
1) Vuodet 2010 ja 2011 eivätsisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvuon arvioitu peruspalveluohjelman mukaisesti.
Vuoden 2009 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli 29. Vuonna 2010 näitä kuntia arvioidaan olevan alle 20ja v. 2011 noin 40. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on edelleentyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille.
Vuonna 2009 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä116 kunnassa. Vuonna 2010 näitä kuntia arvioidaan olevan hiemanalle 100 ja v. 2011 noin 150 kappaletta.
Vuoden 2008 ja 2009 tilinpäätösten mukaan erityisen vaikeassataloudellisessa asemassa olevien kuntien (puitelain 9 §)tunnusluvut täyttyivät yhteensä kuudelta kunnalta, joista kaksikuntaa tulee uutena kuntana mukaan menettelyyn. Jo käydyissä neljässämenettelyssä on ollut mukana yhteensä 23 eri kuntaa.
Kuvio 6. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämävuoden 2009 tilinpäätöksessä
7.3. Kuntien menot
Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu hidastuivuonna 2009
Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot (toimintamenot, rahoitusmenotja investoinnit yhteensä) lisääntyivät v. 2009 ennakollisten tilinpäätöstietojenmukaan vajaat 3 %, kun vuotta aiemmin kasvu oli yli 8 %ja koko 2000-luvulla keskimäärin 5½ %. Toimintamenojenkasvu puolittui vuoteen 2008 verrattuna, joskin 4 prosentin kasvuoli verotulojen ja valtionosuuksien vaimeaan, runsaan 2 prosentinkasvuun suhteutettuna nopeaa. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnitpysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla n. 4 mrd. eurossa,kun korkotaso oli erittäin matala ja mm. rakentamisen hintatasoaleni nopeasti. Korkomenot puolestaan laskivat lainakannan tuntuvastakasvusta huolimatta n. 130 milj. eurolla poikkeuksellisen alhaisen korkotasonvuoksi.
Toimintamenojen kasvun hidastuminen johtui sekä kuntien ja kuntayhtymienkustannustason kasvun maltillistumisesta että kuntien pitkään jatkuneenhenkilöstömäärän kasvun kääntymisestä laskuun. Kunta-alan palkkasummalisääntyi n. 3 %, kun v. 2008 kasvua oli miltei 6½ %. Palkkasummankasvun pienenemiseen vaikuttivat sekä ansiotason nousun hidastuminenettä osassa kuntia aloitetut säästötoimet, joiden seurauksena kunta-alanhenkilöstön määrä väheni runsaalla 3 000 henkilöllä. Nimellishintaistenostojen kasvu puolittui vuoden 2008 12 prosentista 6 prosenttiin,mikä johtui lähes yksinomaan ostojen hintojen kasvun pysähtymisestä.Ostojen volyymi kasvoi taantumasta huolimatta runsaat 5½ %.Myös kuntien maksamat toimeentulotukimenot lisääntyivät kasvaneentyöttömyyden myötä selvästi.
Toimintamenojen kehitys 2010—2014
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvun odotetaan pysyvänvuosina 2010 ja 2011 maltillisena, kun kunnat joutuvat paikkaamaantalouskriisin jälkiä. Tehdyillä oletuksilla toimintamenot lisääntyvätmolempina vuosina n. 3½ %. Vuosien 2012—2014 toimintamenojenkasvuksi on tässä tarkastelussa oletettu vajaat 4 % vuodessa,mikä pohjautuu oletuksiin laskennallisen palvelutarpeen kehityksestäsekä peruspalvelujen ennakoidusta hintakehityksestä. Kuntien toimintamenojenkeskipitkän aikavälin menokehitys riippuu kuitenkin monesta asiasta, kutenmm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekäsiitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaantuottavuutta.
Kuntien henkilöstön määrän arvioidaan v. 2010 edelleen hiemanvähenevän kuntien säästötoimenpiteiden seurauksena ja pysyvän tällän. 455 000 henkilön tasolla sekä v. 2011 että myös keskipitkälläaikavälillä. Oletukset henkilöstömäärän kehityksestä perustuvatsekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kuntatyönantajille suuntaamaanhenkilöstökyselyyn että Kuntaliiton suurille kaupungeille joulukuussa2009 teettämään kyselyyn. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan kohoavanv. 2010 runsaat 3 %, mikä on hieman yleistä ansiotasokehitystänopeampaa. Nousu johtuu sekä v. 2007 että alkuvuonna 2010 sovituistakorotuksista. Vuoden 2011 ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaase, että nykyiset sopimukset ovat irtisanottavissa. Vaikka sopimuksetirtisanottaisiin, seuraavat sopimuskorotukset voivat astua voimaanaikaisintaan 1.5.2011. Tässä vaiheessa kuntien ansiotason oletetaannousevan 2,5 %, mikä on kunta-alan pienehköstä ansiotasonkasvuperinnöstä johtuen aavistuksen yleistä kehitystä hitaampaa.Vuosina 2012—2014 kuntien ansiotason on oletettu nousevan3 % vuodessa. Yllä tehtyjen oletusten seurauksena kunta-alanpalkkasumma kasvaa sekä v. 2010 että v. 2011 2½ % ja vuosina2012—2014 3 %.
Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuperusteet kevenivät kuluvallevuodelle 0,9 prosenttiyksiköllä, kun v. 2009 alennettu työnantajankansaneläkemaksu poistui kokonaan vuoden 2010 alusta lähtien. Vuonna2011 maksuperusteet puolestaan nousevat 0,2 prosenttiyksiköllä työttömyysvakuutusmaksunnousun myötä. Työnantajan KuEL-maksu pysyy v. 2011 sekä Kuntien eläkevakuutuksentämänhetkisen näkemyksen mukaan myös lähivuodet 23,6 prosentissa.Työttömyysvakuutusmaksussa on nousupainetta myös vuoden 2011 jälkeen.
Nimellishintaisten ostojen on arvioitu lisääntyvän 6 %sekä v. 2010 että 2011. Ostojen hintakehityksen odotetaan edelleenpysyvän maltillisena, ja myös volyymikehityksen arvioidaan hiemanhidastuvan kireän taloustilanteen myötä. Ostojen ennakoidaan kuitenkinkasvavan jatkossakin toimintamenoja nopeammin. Suurin paine kuntientoimintamenojen volyymikasvuun tulee erityisesti palvelujen ostoista.
Kuntien maksamat avustukset kasvavat v. 2010 työttömyyssidonnaistenmenojen (toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenojen) edelleen lisääntyessä.Riskinä on, että toimeentulotukimenot pysyvät 1990-laman jälkeistenvuosien tapaan pidempään korkealla tasolla, mikäli työttömyysjaksotpitkittyvät ja ansiosidonnaiset tulot vähenevät.
Korkomenot
Lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenot alenevatkuluvana vuonna historiallisen matalan korkotason seurauksena. Taloudellisenaktiviteetin vilkastuessa myös korkotason oletetaan nousevan v.2011, mikä yhdessä kasvavan lainakannan kanssa nostaa kuntien rahoituskustannuksia.
Investoinnit
Kuntien ja kuntayhtymien investointien oletetaan v. 2010 hiemanalenevan kireän taloustilanteen seurauksena ja pysyvän myös lähivuodetvuoden 2010 tasolla 3,8 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat kuitenkinsuuret niin peruskorjauksien, kasvukeskusten uudisinvestointienkuin meneillään olevien rakenneuudistustenkin osalta. Arvioitu investointitasojohtaa ennakoiduilla tulo- ja toimintamenojen tasolla kuntien velkaantumisenjatkumiseen.
Taulukko 22. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina 2009—2014,mrd. euroa
| Käyvin hinnoin | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.Toimintamenot | 32,4 | 33,5 | 34,8 | 36,1 | 37,5 | 38,9 |
| Palkkausmenot | 19,1 | 19,4 | 19,9 | 20,5 | 21,2 | 21,8 |
| Palkat | 14,6 | 15,0 | 15,4 | 15,8 | 16,3 | 16,8 |
| Muut henkilömenot | 4,5 | 4,4 | 4,6 | 4,7 | 4,9 | 5,0 |
| Ostot | 10,9 | 11,5 | 12,2 | 12,9 | 13,7 | 14,5 |
| Avustukset | 2,0 | 2,1 | 2,1 | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| Muut toimintamenot | 0,5 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 |
| 2.Toimintatulot | 10,0 | 10,4 | 10,7 | 11,1 | 11,6 | 12,0 |
| 3.Toimintakate | -22,4 | -23,2 | -24,0 | -24,9 | -25,9 | -26,9 |
| 4. Korkomenot,brutto | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,5 | 0,5 | 0,6 |
| 5. Investoinnitbrutto | 4,0 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
| 6.Menot yhteensä (1+4+5+6) | 36,7 | 37,6 | 38,9 | 40,3 | 41,8 | 43,2 |
| 7. Bruttokansantuotemrd. euroa | 171,3 | 176,6 | 185,1 | 194,0 | 203,6 | 212,8 |
| 8. Kokonaismenot,% BKT:sta | 21,4 | 21,3 | 21,0 | 20,8 | 20,5 | 20,3 |
| 9. Kokonaistulot,% BKT:sta | 21,0 | 21,1 | 20,9 | 20,6 | 20,4 | 20,2 |
| 10. Toimintatulot,% toimintamenoista | 30,9 | 30,9 | 30,9 | 30,9 | 30,9 | 30,9 |
| Kunta-alanhenkilöstön määrä | 457,8 | 455,0 | 455,0 | 455,0 | 455,0 | 455,0 |
7.4. Kuntien verotulot
Verotuloja arvioidaan kertyvän n. 18,6 mrd. euroa v. 2011.
Taulukko 23. Kuntien verotulot vuosina 2009—2014,milj. euroa
| 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | |
| Kunnallisvero | 15 438 | 15 360 | 15 750 | 16 510 | 17 320 | 18 000 |
| Yhteisövero | 1 197 | 1 400 | 1 610 | 1 400 | 1 300 | 1 350 |
| Kiinteistövero | 974 | 1 170 | 1 200 | 1 230 | 1 260 | 1 290 |
| Verotulotyht. | 17 609 | 17 930 | 18 560 | 19 140 | 19 880 | 20 640 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Verotulot,% BKT:sta | 10,3 | 10,1 | 9,9 | 9,8 | 9,7 | 9,7 |
| Muutos,% | ||||||
| Kunnallisvero | 2,4 | -0,5 | 2,5 | 4,8 | 4,9 | 3,9 |
| Yhteisövero | -21,9 | 16,9 | 15,0 | -13,0 | -7,1 | 3,8 |
| Kiinteistövero | 6,3 | 20,1 | 2,6 | 2,5 | 2,4 | 2,4 |
| Verotulotyht. | 0,4 | 1,8 | 3,5 | 3,1 | 3,9 | 3,8 |
| Kunnallisveroprosentti,keskimäär. | 18,59 | 18,98 | 18,98 | 18,98 | 18,98 | 18,98 |
| Yhteisöveroprosentti | 26 | 26 | 26 | 26 | 26 | 26 |
| Kuntienosuus yhteisöverosta, % | 32,03 | 31,99 | 31,99 | 21,99 | 21,99 | 21,99 |
Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,5 % v. 2011.Talouden kääntyminen kasvuun v. 2010 ja kasvun voimistuminen v.2011 luo edellytykset myös kuntien verotulojen suotuisalle kehitykselle.
Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,5 % v.2011. Kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisesti sekä v.2009 että v. 2010 verokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät: vuonna2009 vuoden 2008 verotuksen valmistumisen jälkeen kunnille tilitettiinjako-osuuden muutoksen vuoksi vajaat 300 milj. euroa verovuoden2008 veroja. Alustavien tietojen perusteella ennakoidaan, että v.2010 vuoden 2009 verotustietoihin perustuva vastaava oikaisu onn. 200 milj. euroa. Tässä taloudellisessa tilanteessa verotuloennusteisiinliittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mikä saattaa näkyäveronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisuina.
Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisin tuloerä on palkkatulot,joiden arvioidaan työllisyyden parantumisen myötä kasvavan 4½ %v. 2011. Tuloveroperustemuutosten arvioidaan alentavan kunnallisverontuottoa yhteensä 129 milj. eurolla. Ansiotason ja palkansaajamaksujen nousunverotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimiseksi valtion tuloveroasteikkoalievennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan, mikä vähentää kunnallisverontuottoa 101 milj. eurolla. Veroperusteita muutetaan myös eläketulonveroasteen pitämiseksi korkeintaan vastaavansuuruisen palkkatulonveroasteen tasolla, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 14 milj.eurolla. Eläketulon verotuksen keventäminen toteutetaan valtionverotuksenja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä kasvattamalla. Lisäksikunnallisverotuksen perusvähennyksen määrää korotetaan 50 eurolla,mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 14 milj. eurolla. Kunnilleaiheutuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille täysimääräisestivaltionosuusjärjestelmän kautta. Peruspalvelubudjetin laskelmissaoletetaan, että keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti pysyy vuoden2010 tasolla.
Talouden taantuma näkyi erityisen voimakkaasti yhteisöverokertymässä.Kuntatalouden osalta yhteisöverotuoton laskua vaimensi kuitenkinse, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti10 prosenttiyksiköllä verovuosina 2009—2011. Yritystentulokset paranevat selvästi v. 2010 ja tuloskasvun arvioidaan jatkuvanvahvana v. 2011. Tämä näkyy myös yhteisöverokertymissä ja kuntienyhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan 15 % v. 2011.
Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,6 % v.2011. Laskelmissa oletetaan kiinteistöveroprosenttien pysyvän vuoden2010 tasolla.
7.5. Valtionavut
Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia.Laskennalliset valtionosuudet muuttuvat automaattisesti asukasluvunja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksivaltionavut muuttuvat päätösperäisesti lainsäädännön muutosten jabudjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet).
Kuntien valtionavut ovat yhteensä 10,1 mrd. euroa v. 2011.Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 9,0 mrd. euroa ja muihinvaltionapuihin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä410 milj. eurolla v. 2011.
Valtionapujen muutosta vuoteen 2010 verrattaessa on syytä ottaahuomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset kutenveroperustemuutosten kompensaatioon liittyvä 129 milj. euron lisäys,yhdistymisavustusten kattosäännön (200 milj. euroa vuosina 2008— 2011)ylitykseen liittyvä 45 milj. euron vähennys, tulkkauspalvelujenvaltiolle siirtoon liittyvä 11,6 milj. euron vähennys sekä valtionja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5milj. euron määrärahasiirto. Kustannusneutraalit muutokset ovatnettovaikutukseltaan yhteensä 58 milj. euroa v. 2011.
Valtionosuuksien lisäyksistä suurimmat aiheutuvat automaattimuutoksista,joita ovat indeksikorotus, 152 milj. euroa, sekä ikärakenteen javäestön määrän muutokset, 56 milj. euroa. Päätösperäisistä lisäyksistäsuurin on sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen liittyvä21,25 milj. euron lisäys. Valtionosuuksien vähennyksistä suurinjohtuu vuodelle 2010 tehdyn väliaikaiseksi sovitun 30 milj. euronvaltionosuuslisäyksen poistumisesta v. 2011.
Taulukko 24. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevatkuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2009—2011 valtiontalousarviossa, milj. euroa, ja muutos 2010—2011, %
| 2009 budjetoitu1) |
2010 budjetoitu1) |
2011 esitys |
2010—2011,% | |
| Valtionosuusjärjestelmänpiirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen | ||||
|---|---|---|---|---|
| VM2) | 7 184 | 7 752 | 8 039 | 4 |
| OKM2) | 967 | 967 | 1 004 | 4 |
| siitä kunnat | -334 | -368 | -382 | 4 |
| siitäkuntayhtymät | 1 301 | 1 335 | 1 386 | 4 |
| Laskennallisetvaltionosuudet yhteensä | 8 151 | 8 719 | 9 044 | 4 |
| Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut | ||||
| SM,pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset | 46 | 79 | 100 | 26 |
| VM,kuntien yhdistymisavustukset | 142 | 114 | 115 | 1 |
| OKM,harkinnanvaraiset avustukset | 62 | 108 | 138 | 28 |
| OKM,liikuntatoimi ja nuorisotyö | 32 | 27 | 27 | 1 |
| OKM,perustamishankkeet | 61 | 62 | 58 | -6 |
| TEM, työllistämistukikunnille | 40 | 36 | 41 | 14 |
| STM,erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) | 40 | 40 | 40 | 0 |
| STM,lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) | 100 | 104 | 109 | 5 |
| STM,perustamis- ja kehittämishankkeet | 29 | 27 | 22 | -18 |
| STM,perustoimeentulotuki | 272 | 313 | 342 | 9 |
| STM,kuntouttava työtoiminta | 8 | 17 | 20 | 18 |
| Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavutyhteensä | 832 | 927 | 1 012 | 10 |
| Peruspalvelubudjettitarkastelunvaltionavut yhteensä | 8 983 | 9 646 | 10 056 | 4 |
1) Talousarvio ja lisätalousarviot
2) Vuoden 2009 valtionosuudet on laskennallisestimuutettu vastaamaan vuoden 2010 valtionosuuksien rakennetta.
Valtion toimenpiteet
Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muidennormien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin.
Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja65 milj. euroa v. 2011. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtiontoimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutostenkokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen2010 verrattuna nettomääräisesti 42 milj. euroa.
Valtion vuoteen 2011 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksikuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseenvaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteidenmäärän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannustenja kustannustason kehitys.
Vuonna 2011 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavankuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2010 verrattuna seuraavasti:
Taulukko 25. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien jakuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot),milj. euroa, muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2011
| menot | tulot | netto | |
| 1. Toiminnanmuutokset ja budjettipäätökset | |||
| VM, vuoden2010 ylimääräisen valtionosuuslisäyksen poistuminen | -30 | -30 | |
| VM/STM, sosiaali-ja terveyspalvelujen parantaminen: | |||
| — asetusneuvola- ja kouluterveydenhuollosta (1.7.2009) | 18 | 9 | -9 |
| — vammaispalvelulaintoimeenpano (1.9.2009) | 6 | 3 | -3 |
| — terveydenhuoltolaki(1.5.2011) | 10 | 5 | -5 |
| — päihdeäitienhoidon järjestäminen | - | 3 | 3 |
| — lapsiperheidenkotipalvelun vahvistaminen ja vankilan perheosaston perustaminen | 1 | 1 | 0 |
| OKM, perusopetuksenlaadun kehittäminen | 18 | 18 | 0 |
| OKM, ammatillisenperuskoulutuksen opiskelijamäärän lisäys | 4 | 2 | -2 |
| OKM, ammatillisenperuskoulutuksen avustukset | -2 | -2 | 0 |
| OKM, oppisopimusmuotoisenammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen tasokorotus | 1 | 1 | 0 |
| OKM, avustuksetnuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön | -4 | -4 | 0 |
| OKM, perustamishankkeet | -3 | -3 | |
| OKM, yleissivistävänkoulutuksen opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen vahvistaminen | 6 | 5 | -1 |
| OKM, ammatillisenkoulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma | 4 | 4 | 0 |
| OKM, ammattikorkeakoulujenhankerahoitus | -2 | -1 | 1 |
| SM, maahanmuuttajienkorvaukset | 21 | 21 | 0 |
| STM, kehittämishankkeet | -5 | -5 | 0 |
| STM, EVO-koulutus | 5 | 5 | |
| STM, toimeentulotukiehtojentäsmentäminen | -4 | -2 | 2 |
| TEM, työllistämistukikunnille | 5 | 5 | 0 |
| Yhteensä | 77 | 35 | -42 |
| 2. Hallitusohjelmanmukaiset tehtävien siirrot valtiolle | |||
| VM/STM,tulkkauspalvelujen siirto (1.9.2010) | -12 | -12 | 0 |
| Yhteensä | -12 | -12 | 0 |
| 3. Verotuksenja maksujen muutokset | |||
| Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaatio(valtion tuloveroasteikon muutos -13, työtulovähennyksen korotus-88, eläketulovähennyksen korotus -14 ja perusvähennyksen korotus-14, valtionosuuskompensaatio 129) | 0 | 0 | |
| Yhteensä | 0 | 0 | |
| Valtiontoimenpiteiden vaikutukset yhteensä | 65 | 23 | -42 |
|---|
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tulee hallitusohjelmanmukainen 21,25 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveydenhuollonkehittämiseen. Lisäyksellä rahoitetaan 1.9.2009 voimaan tulleenvammaispalvelulain uudistuksen toteuttamista, 1.7.2009 voimaan tulleenneuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevanasetuksen terveystarkastuksiin liittyvien säännösten täysimääräistätoimeenpanoa, terveydenhuoltolain toimeenpanoa, päihdeäitien hoidonjärjestämistä, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamista sekä Hämeenlinnannaisvankilan perheosaston perustamista.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kansaneläkeindeksiin1.3.2011 alkaen. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 1,2 milj.euroa v. 2011.
Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaistentulkkauspalvelujen siirtäminen valtiolle 1.9.2010 lukien vähentäävaltionosuuksia 5,9 milj. euroa v. 2010 ja vuositasolle nostaminenvielä 11,9 milj. euroa v. 2011.
Vuonna 2011 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 114,5 milj.euroa, jossa on lisäystä 0,5 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisenvaltionosuuden korotuksen määräksi ehdotetaan 20 milj. euroa, mikäon samalla tasolla kuin edellisvuonna.
Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin osoitetaan20 milj. euroa. Rahoituksesta 10 milj. euroa on siirtoa kuntienvaltionosuuksista. Lisäksi valtionosuuksia on vähennetty 1,25 milj.euroa, joka varaudutaan siirtämään Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksenrahoittamiseen.
Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinja -avustuksiin ehdotetaan 2 589 milj. euroa.
Yleissivistävään koulutukseen kohdistetaan 5 milj. euron lisärahoitusopinto-ohjauksen vahvistamiseen opintojen nopeuttamiseksi sekä oppilas-ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi. Käynnistetään ohjelma ammatillisenkoulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, johon suunnataan 5 milj. euroa.
Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva laskennallinen säästö,18 milj. euroa, kohdennetaan Perusopetus paremmaksi -ohjelmaan.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää kasvatetaan edellisestävarsinaisesta talousarviosta yhteensä noin 3 250 opiskelijalla,josta 2 750 opiskelijan lisäys toteutetaan vuoden 2010lisätalousarvioiden yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkonkokoamista jatketaan tavoitteena muodostaa alueellisia tai muutoinvahvoja ammattiopistoja. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksentarjontaa lisätään 1 000 opiskelijalla, joka toteutettiinjo vuoden 2010 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. Oppisopimusmuotoisenammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään 250 opiskelijalla,joka toteutettiin jo vuoden 2010 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.
Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan53 milj. euroa kouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille.Oppilaitosten myöntämisvaltuus alenee 50,5 milj. euroa, josta elvytyshankkeidenosuus on 48,5 milj. euroa.
Veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista maksettavankuntien nuorisotyön valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaakorotetaan 0,50 eurolla.
Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiinesitetään 22 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeidenpainoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessakehittämisohjelmassa (Kaste) vuosille 2008—2011. Määrärahasta ontarkoitus käyttää 4 milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujenjärjestämiseen.
Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksestaaiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. eurolla vuoteen 2010verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolainmukaiseen tutkimustoimintaan pysyy vuoden 2010 tasossa.
Valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiinesitetään 342 milj. euroa, mikä on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden2010 taso. Toimeentulotukilakia esitetään muutettavaksi niin, ettäalle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta voidaanalentaa toimeentulotuen perusosaa. Esityksen arvioidaan alentavantoimeentulotuen valtionosuuksia 2 milj. euroa vuodessa.
Terveydenhuollon valtakunnalliseen valmiuden kustannuksiin esitetään0,2 milj. euron määrärahaa.
Kunnille maksettavaan työllistämistukeen osoitetaan 41 milj.euroa, jossa on lisäystä 5 milj. euroa.
Kunnille maksettaviin korvauksiin pakolaisista ja turvapaikanhakijoistaehdotetaan 100 milj. euroa, mikä on 21 milj. euroa enemmänkuin v. 2010.
Indeksikorotukset
Vuonna 2011 valtionosuuksiin tehdään 1,6 prosentin suuruinenindeksikorotus, johon sisältyy vähennyksenä 1,0 prosenttiyksikköävuoden 2009 tason korjausta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia152 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 133 milj.euroa.
Taulukko 26. Indeksikorotukset v. 2011, milj. euroa
| tulot | |
| Yhteensä | 152 |
|---|---|
| — jostakunnat | 133 |
Väestön ja ikärakenteen muutokset
Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen, väestönmäärän sekä muiden laskentatekijöiden muutos. Muutoksista johtuenvaltionosuudet lisääntyvät n. 56 milj. eurolla v. 2011. Laskennallisetkustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa n. 217milj. euroa.
Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee.Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka alkaapienentyä, mutta korkea-asteelle siirtyvien määrä ei muutu olennaisesti.Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikillakoulutusasteilla. Myös aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.
Taulukko 27. Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksetkuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2011, milj. euroa
| Laskennalliset kustannukset | Valtionosuudet | |
| Esi- ja perusopetus | -53 | -18 |
| Sosiaali-ja terveydenhuolto | 217 | 74 |
| Yhteensä | 164 | 56 |
|---|
Valtionosuuksien tasaukset
Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetäänkuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkinkunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2011 tasaus perustuuverovuoden 2009 tietoihin.
Taulukko 28. Valtionosuuksien tasaukset 2009—2011,milj. euroa
| 2009 | 2010 | 2011 | |
| Tasauslisät | 785 | 785 | 756 |
| Tasausvähennykset | -790 | -807 | -793 |
| Erotus /netto | -5 | -22 | -37 |
Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määräon noin 756 milj. euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen on29 milj. euroa. Tasauslisää saa 257 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennystehdään 63 kunnalle, määrältään noin 793 milj. euroa.
Taulukko 29. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen1) (VM)
| 2010 budjetoitu2) |
2011 esitys |
|
| Asukasluku | 5 298 858 | 5 323 693 |
| Laskennallisetkustannukset, 1 000 euroa | 20 749 749 | 21 281 480 |
| Rahoitusosuusarvio,1 000 euroa | 13 678 260 | 14 022 341 |
| Rahoitusosuusarvio,euroa/asukas | 2 581,60 | 2 633,95 |
1) Sisältää myös rahoitusosuuden opetus- jakulttuuriministeriön pääluokasta rahoitettavasta perusopetuksesta.
2) Talousarvioja lisätalousarviot
Taulukko 30. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseenja ammattikorkeakoulutukseen (OKM)
| 2010 budjetoitu1) |
2011 esitys |
|
| Asukasluku | 5 298 858 | 5 323 693 |
| Laskennallisetkustannukset, 1 000 euroa | 3 208 324 | 3 277 034 |
| Rahoitusosuusarvio,1 000 euroa | 1 864 357 | 1 904 284 |
| Rahoitusosuusarvio,euroa/asukas | 351,84 | 357,70 |
1) Talousarvioja lisätalousarviot
7.6. Tuottavuuden parantaminen
Tuottavuuden parantaminen on avainasemassa kuntien menojen hillinnässä.Valtiovarainministeriön asettama tuottavuusohjelman koordinaatio-ja seurantaryhmä seuraa kuntasektorin tuottavuuden kehitystä, ohjaakuntia kärkihankkeiden toteuttamisessa sekä valmistelee ehdotuksenkuntasektorin tuottavuustavoitteiksi. Koordinaatio- ja seurantaryhmälaatii kaikille kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjilletarkoitetun tuottavuusoppaan. Kaikkien edellä mainittujen tahojentulee laatia tuottavuusohjelmat, joihin sisältyviä toimenpiteitäkoordinaatioryhmä seuraa.
Tuottavuusohjelmatyötä tehdään valtion ja kuntien yhteistyönä.Tuottavuuden parantamista koskevat toimet toteutetaan kunnissa.Ministeriöt ja muut yhteistyökumppanit tukevat kuntia työssä.
Kaksikymmentä suurinta kuntaa kehittää tuottavuutta henkilöstön,osaamisen ja työhyvinvoinnin, palvelujärjestelmän, prosessien jasähköisten palvelujen, palveluverkkojen ja toimitilojen, organisaationja rakenteiden, hankintojen, johtamisjärjestelmän sekä tuottavuusmittareidenosa-alueilla. Kaikilla osa-alueilla on käynnistetty kärkihankkeita.Kunnat kehittävät tuottavuutta myös osana toiminnan ja taloudensuunnittelua.
7.7. Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan vuoden 2012 loppuunvoimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain,lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisestisekä eduskunnan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuunselontekoon antaman kirjelmän mukaisesti.
Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämälläosia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinensekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymisiä tuetaan kuntajakolainmukaisesti.
Vuoden 2011 alusta toteutuu kuusi kuntien yhdistymistä, joissaon mukana 12 kuntaa. Ensi vuoden alussa kuntia on 336. Vuonna 2013toteutuu vähintään kaksi yhdistymistä, joissa mukana neljä kuntaa.Yhdistymisselvityksiä on käynnissä kymmenen, joissa on mukana 40kuntaa.
Kunnat ovat muodostamassa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästiliittyvien sosiaalitoimen tehtävien yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueitaon perusteilla 66 vuoteen 2013 mennessä. Suurin osa on käynnistänyttoiminnan vuosien 2008—2010 aikana. Kaikkiaan 47 kunnaltapuuttuvat sitovat päätökset väestöpohjan täyttämiseksi. Selonteonja eduskunnan kirjelmän pohjalta on käynnistynyt valmistelu puitelainmuuttamisesta. Puitelakia tullaan muuttamaan siten, että valtioneuvostolleannetaan toimivalta velvoittaa kunnat sosiaali- ja terveydenhuollonyhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavelvoitteidentäyttämiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Lisäksi puitelakia muutetaansosiaali- ja terveydenhuollon integraation vahvistamiseksi. Hallituksenesitys puitelain muuttamisesta annetaan syysistuntokaudella.
Erityisen vaikean taloudellisen aseman kuntien arviointimenettely,jossa kunta ja valtio ovat yhdessä selvittäneet kunnan mahdollisuudetturvata asukkailleen lainsäädännön mukaiset palvelut, on toteutettu23 kunnassa. Arviointimenettely on johtanut kuntaliitoksiin, kunnantalouden tervehdyttämisohjelmiin sekä kuntajakoselvittäjän asettamiseen.Selonteossa linjatusti arviointimenettely vakinaistetaan osaksipysyvää lainsäädäntöä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnallesyysistuntokaudella.
Kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä parannetaan. Yhteistyökaupunkiseuduilla ei ole maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessatai palvelujen kuntarajat ylittävässä käytössä edennyt siten kuinuudistuksen tavoitteena on ollut. Joulukuussa 2009 asetettu työryhmävalmistelee selonteon kaupunkiseutuja koskevien linjausten toimeenpanoa.Hallituksen esitys selvityshenkilömenettelystä annetaan syysistuntokaudella.Työryhmä valmistelee myös kokeiluluontoisen Tampereen ja Turun seudunkuntien ja valtion välisen aiesopimusmenettelyn. Eduskunnan kirjelmähuomioiden menettely on tarkoituksenmukaista ulottaa myös Oulunseudulle. Työryhmä valmistelee lisäksi ehdotukset siitä, miten suurtenkaupunkien yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteenyhteensovittamisen edellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä.