Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2007

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 40 319milj. euroa, joka on 1,9 % enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisentalousarvion määrärahat. Hintatason nousu sekä talousarvion rakennemuutoksethuomioon ottaen määrärahat pysyvät reaalisesti kuluvan vuoden tasolla;hallinnonalojen menot vähenevät 0,3 %. Korkomenojen arvioidaankasvavan 2,9 %. Valtion menojen kasvun hidastuminen vaalikaudenloppua kohden noudattaa hallitusohjelmassa sovittua etupainotteistenmenonlisäysten linjaa.

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2005—20071)

Tunnus Pääluokka v.2005
tilinpäätös
milj. €
v.2006
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2007
esitys
milj. €

Muutos2006—2007
milj. € %
             
21. Eduskunta 93 104 112 8 8
22. Tasavallan presidentti 8 12 10 - 2 - 17
23. Valtioneuvosto 49 75 52 - 23 - 31
24. Ulkoasiainministeriönhallinnonala 833 895 974 78 9
25. Oikeusministeriönhallinnonala 683 696 706 10 1
26. Sisäasiainministeriönhallinnonala 1 538 1 553 1 584 31 2
27. Puolustusministeriönhallinnonala 2 206 2 274 2 225 - 49 - 2
28. Valtiovarainministeriönhallinnonala 5 521 5 792 5 995 203 4
29. Opetusministeriönhallinnonala 6 129 6 470 6 552 81 1
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 671 2 703 2 633 - 70 - 3
31. Liikenne- javiestintäministeriön hallinnonala 1 819 1 750 1 773 23 1
32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 969 974 1 013 39 4
33. Sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonala2) 9 921 11 325 11 704 379 3
34. Työministeriönhallinnonala 2 079 1 965 1 938 - 27 - 1
35. Ympäristöministeriönhallinnonala 686 754 743 - 11 - 1
36. Valtionvelankorot 2 263 2 238 2 304 66 3
  Yhteensä,pl. valtionvelan vähentäminen 37 468 39 582 40 319 737 2
             
37. Valtionvelanvähentäminen 3 780 163 163
  Yhteensä 41 247 39 582 40 482 900 2

1) Taulukossa määrärahat on esitetty pääluokittainjäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen lukuon pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukseteivät kaikilta osin täsmää.

2) Sairausvakuutuksenrahoitusuudistus nostaa määrärahatasoa vuodesta 2006 lähtien.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Pitkäjänteisen finanssipolitiikan tueksi hallitusohjelmaan sisältyybudjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko hallituskauden kattavamenosääntö. Menosääntö asettaa enimmäisrajan pääosalle, noin kolmelleneljännekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistetunvaltiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteidenja rahoitusautomatiikan mukaan muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot,asumistuki ja siirtomenot Kansaneläkelaitokselle. Näiden menojenmenoperusteisiin tehtävien muutosten vaikutukset kuitenkin sisällytetäänkehykseen. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät valtionvelan korkomenot,finanssisijoitukset ja eräät muut menot, joiden sitominen kehykseenei ole finanssipoliittisesti perusteltua.

Vuoden 2006 maaliskuun kehyspäätöksessä noudatettiin pidättyväämenolinjausta ja hallinnonalojen määrärahoihin kohdistettiin 146milj. euron vähennys, jotta voitiin varmistaa riittävä liikkumatilaennakoimattomia menoja ja poliittista päätöksentekoa varten. Lisäksiharkinnanvaraisiin määrärahoihin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamattatehty hintatason muutoksen perusteella tasokorotuksia, mikä kasvattikehysvaraa noin 120 milj. eurolla. Tuottavuusohjelmien seurauksenahallinnonalojen menot vähenevät noin 16 milj. eurolla v. 2007.

Lisäksi kevään kehyspäätöksellä vaalikauden kehys tarkistettiinteknisesti vastaamaan vuoden 2007 hinta- ja kustannustasoa sekätalousarvion rakennemuutoksia. Vuoden 2007 kehysmäärärahojen suuruudeksipäätettiin 30 211 milj. euroa, jolloin jakamattomaksi varaukseksiennakoimattomia menotarpeita varten jäi 139 milj. euroa.

Talousarvioesityksessä kehystä on korjattu vastaamaan tarkentuneitahintaennusteita sekä talousarvion rakennemuutoksia yhteensä 160milj. eurolla. Rakennemuutoksena kehyksessä on huomioitu energiaverotukijärjestelmänmuutos, joka korottaa sekä budjetin määrärahoja että tuloarvioita74 milj. eurolla. Hinta- ja kustannusarvioiden tarkentumisesta aiheutuunettomääräisesti noin 86 milj. euron kehyskorjaus. Tarkistettu menokehysvuodelle 2007 on 30 510 milj. euroa.

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan30 213 milj. euroa, mikä jättää 112 milj. euron jakamattomanvarauksen. Hallitus tähtää siihen, että vuoden 2007 talousarvioesityspysyy vaalikauden kehyksen asettamissa rajoissa. Vuoden 2007 keväänlisätalousarvioesitys annetaan todennäköisesti seuraavalla vaalikaudellauuden hallituksen ohjelman puitteissa.

Liikkumavaran väheneminen kevään kehyspäätöksestä johtuu tässätalousarvioesityksessä ehdotettavista lisäpanostuksista mm. työllisyydenparantamiseen sekä maataloustukeen. Toisaalta arvio Suomen ensivuoden EU-maksuista on alentunut merkittävästi kehysvaiheesta. Lisäksivuosille 2005—2008 ajoitetun valtion ja kuntien välisenkustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän suorittamista kunnilleaikaistetaan vuodesta 2008 vuoteen 2007. Vaikka erä suoritetaankunnille alentamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä, senkatsotaan tässä tapauksessa pienentävän vuoden 2007 jakamatontavarausta, koska se rinnastuu muutoin valtionosuusjärjestelmän kauttamaksettavaan ja valtion menoja lisäävään kustannustenjaon tarkistukseen.

Vuonna 2005 omaisuuden myynnistä kertyi nettotuloja 1 491milj. euroa, joista hallituksen päätöksen mukaisesti voidaan 500milj. euroa ylittävästä osasta 10 % eli 99,1 milj. euroakäyttää kertaluonteisiin lisämenoihin lähinnä infrastruktuuri-investointeihinsekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen menosäännön estämättä.Tästä vajaat 90 milj. euroa on budjetoitu perusradan ja -tienpitoonsekä uusiin väylähankkeisiin vuosille 2006 ja 2007. Jäljellä olevalla 9,3milj. eurolla ehdotetaan tässä talousarvioesityksessä käynnistettäväksineljä uutta väylähanketta.

Hallitus täydensi aiempaa päätöstään omaisuuden myyntitulojenkäytöstä kevään 2006 kehyspäätöksessä, jonka mukaan vuodesta 2006alkaen omaisuudenmyyntitulojen 500 milj. euroa ylittävästä osastavoidaan yllämainittuihin tarpeisiin budjetoida 20 %.

Eduskunnan myöntämien myyntivaltuuksien perusteella voidaanarvioida tällä hallituskaudella valtiolle karttuvan vuosien 2006ja 2007 aikana tuloja omaisuuden myynnistä siten, että tuloja voidaanedellä mainitun kehyspäätöksen mukaisesti käyttää lähinnä liikenneinfrastruktuurinkehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaanyhteensä 115 milj. euroa. Rahoitettavia kohteita ovat perustienpito(17 milj. euroa), tiehankkeisiin liittyvät maa-alueiden hankinnat(4 milj. euroa), perusradanpito (29 milj. euroa), yksityisteidenylläpito (2 milj. euroa), edellä mainituista aiheutuvat arvonlisäveromenot(10 milj. euroa), tutkimus- ja tuotekehitysmenojen myöntövaltuuksienlisääminen (42 milj. euroa) sekä öljyntorjunnan monitoimialuksenhankinnasta vuodelle 2007 kohdistuva osuus (10 milj. euroa). Vuoden2007 talousarvioesityksen kehyksen ulkopuolisiin menoihin sisältyyomaisuuden myyntituloilla rahoitettavia lisäyksiä yhteensä 182 milj.euroa.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan 10 106milj. euroa, joka on 194 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessatalousarviossa. Kasvu johtuu pääasiassa yleisen korkotason nousunaiheuttamasta valtionvelan korkomenoarvion kohoamisesta sekä omaisuudenmyyntituloja vastaavien menojen kasvusta.

Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa

  2007
  esitys
   
Menosäännönmukaan  
Työttömyysturvamenot,asumistuki ja Kela-siirto 4 719
Veronkevennystenkompensaatiot kunnille 759
EU:lta saataviatuloja vastaavat menot 1 140
Veikkausvoittovarojaja RAY:n tuloutusta vastaavat menot 812
Omaisuudenmyynnistä saatavilla tuloilla rahoitettavat menot 182
Finanssisijoitukset 66
Korkomenot 2 304
Poikkeuksenamenosäännöstä  
Merityötulontuki 24
Matalapalkkaisenkokoaikatyön tuki 100
Yhteensä 10 106

5.2. Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat

Hallitusohjelman mukaisesti v. 2003 käynnistettiinneljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa, joita johtavat jakoordinoivat ohjelmista vastaavat ministerit: tietoyhteiskuntaohjelma (pääministeri),työllisyysohjelma (työministeri), yrittäjyyden politiikkaohjelma(kauppa- ja teollisuusministeri) ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma(oikeusministeri). Politiikkaohjelmat jatkuvat hallituskauden loppuun.

Tietoyhteiskuntaohjelma

Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyäja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaistenhyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaakoko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomenasema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajistaja hyödyntäjistä sekä koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitähorisontaalisella tasolla.

Tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä on asettanut tietoyhteiskuntaohjelmallevuosille 2005—2007 seuraavat yleisprioriteetit: horisontaalinenja vertikaalinen yhteistyö, palvelutuotannon tehostaminen tieto-ja viestintätekniikan avulla, koulutus ja tietoyhteiskuntaosaaminen, tietoliikenneyhteydetsekä lainsäädäntö ja toimintaympäristö.

Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan tietoyhteiskunta,joka käsittää kansalaisnäkökulman (valmiudet hyödyntää tietoyhteiskunnanpalveluita), julkisen hallinnon näkökulman (toimintamallien uudistaminenja toiminnan tehostaminen tieto- ja viestintätekniikan avulla) sekäyritysnäkökulman (kilpailukyvyn edistäminen tieto- ja viestintätekniikanavulla).

Politiikkaohjelman loppukaudella painopisteenä on kansallisentietoyhteiskuntastrategian toimeenpanon käynnistäminen. Strategiasisältää seuraavalle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimenpideohjelmanmahdollisine vastuutahoineen. Julkisten palvelujen saatavuuden,laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä jatketaan toteuttamalla julkishallinnontietohallinnon uudistamishankkeita (KuntaIT- ja ValtIT-hankkeet,sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen asiakastietojärjestelmäja kansallinen toimija) sekä mm. edistämällä sähköisten tunnistamisratkaisujenkäyttöönottoa koko julkishallinnossa (VETUMA- ja KATSO-palvelut).Sisäasiainministeriöön on perustettu 1.9.2006 lukien kuntien tietohallintokehitystäohjaamaan KuntaIT-yksikkö. Sen tehtävänä on ohjata kuntien tietohallintokehitystäja -yhteistyötä, koordinoida kunnille ohjattua valtionhallinnontietohallintohankkeiden rahoitusta ja toteuttaa kuntasektorin yhteisiäkehittämishankkeita. KuntaIT toimii kiinteässä yhteistyössä valtionhallinnonIT-johtamisyksikön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.Sähköisen asioinnin kansallisen tason ratkaisuja ja prosessien uudistamistatoteutetaan osana Tekesin julkishallinnolle suunnattua Fenix-hakua.Vuonna 2007 jatketaan myös muita tietoyhteiskuntaohjelman käynnissäolevia hankkeita ja toimenpiteitä.

Tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyviä hankkeita ja toimenpiteitäon tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessäehdotettavien määrärahojen puitteissa:

23.02.21, 26.98.43, 27.01.21, 27.10.21, 28.01.21, 28.01.22,28.05.21, 28.18.21, 29.01.21, 29.10.25, 29.10.30, 29.20.25, 29.20.30,29.30.22, 29.40.30, 29.50.21, 29.60.22, 29.60.50, 30.10.61, 30.10.62,30.20.21, 30.20.47, 30.60.21, 30.70.21, 31.01.21, 31.60.63, 32.10.21, 32.20.22,32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.41, 32.20.83, 32.30.45, 32.30.47,32.30.62, 33.01.28, 33.01.63, 33.32.36, 33.92.50 ja 34.06.51.

Lisäksi lähinnä useiden virastojen toimintamenomomenteilla oleviamäärärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtiontietohallinnon kehittämiseen.

Työllisyyden politiikkaohjelma

Osa hallituksen toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksija työttömyyden alentamiseksi on toteutettu poikkihallinnollisessatyöllisyyden politiikkaohjelmassa. Työllisyysohjelman painopisteon rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnanedistämisessä.

Työllisyysohjelma on toteutettu neljänä osahankkeena, jotkaovat

1) julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistaminen,

2) työmarkkinatuen aktivointi,

3) työvoimapoliittiset aktiiviohjelmat ja koulutus sekä

4) työurien pidentäminen.

Ohjelmakauden loppupuolella työllisyysohjelmassa korostetaanhankkeiden tehokasta toimeenpanoa yhteistyössä eri hallinnonalojenja työmarkkinajärjestöjen kesken, ja tuetaan käynnistettyjen ohjelmienja toimenpiteiden jatkumista eri hallinnonaloilla.

Vuoden 2006 alussa käynnistetyllä työmarkkinatuen uudistuksellatoteutetaan pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu, vahvistetaantyömarkkinatuen vastikkeellisuutta ja muutetaan valtion ja kuntienvälistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuessa ja toimeentulotuessa.Uudistuksella tehostetaan myös pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyä.

Työvoimapoliittisten aktiiviohjelmien ja koulutuksen kehittämisessätavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy sekä nuortenkoulutukseen ja työmarkkinoille sijoittuminen ja nuorisotyöttömyydenalentaminen. Vaikeimmin työllistyvien välityömarkkinoita vahvistetaan,ja kaikille pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilöllinen aktiiviohjelmaja toteutetaan riittävän pitkäkestoiset palveluprosessit. Kaikilletyöttömille nuorille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteitätyöttömyyden kestettyä enintään kolme kuukautta. Nuorten koulutustakuuntavoitteena on, että v. 2008 vähintään 97 % peruskoulunpäättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessatai perusopetuksen lisäopetuksessa. Nuorten työpajatoimintaa vakinaistetaan.

Aikuiskoulutuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi toimeenpannaanNoste-ohjelmaa, joustavoitetaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksenyhteishankintamenettelyä erityisesti pk-yritysten tarpeisiin japarannetaan ammatillisen koulutuksen alueellista ennakointia jatyöelämäyhteyksiä. Aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaankehittämällä koulutusta yhteistyössä työ- ja opetushallinnon kesken.

Työvoiman tarjonnan lisääminen ja työllisyysasteen nostaminenedellyttävät, että nuoret siirtyvät peruskoulutuksesta jatko-opintoihinja työelämään nykyistä aiemmin ja että ikääntyneiden työssäoloaikapitenee edelleen. Nuorten siirtymiseksi työelämään nykyistä nopeamminyliopistojen opiskelijavalintoja kehitetään ja toteutetaan toimenpideohjelmatutkintojen suorittamiseksi tavoiteajassa. Ammattikorkeakouluissaläpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota ja ammatillisessa koulutuksessatoteutetaan keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma. Aikuiskoulutusjärjestelmäävahvistetaan.

Työssä jatkaminen tehdään nykyistä houkuttelevammaksi parantamallatyöelämän laatua eri kehittämisohjelmien (Veto, Tykes, Kesto jne.)ja työlainsäädännön avulla. Työelämän turvallisuutta ja joustavuuttakehitetään tasapainoisesti, ja toimenpiteillä nostetaan työn tuottavuutta. Työelämänkehittämisohjelmien toteuttamista jatketaan tehtyjen linjaustenmukaisesti (Tykes) ja osa viedään loppuun ohjelmissa päätetyillätavoilla (Veto). Työelämän laadun kehittämistyössä painotetaan kehittämisohjelmientuloksien viemistä käytäntöön ja työpaikoille (Kesto). Samalla edistetäänkysyntälähtöistä työelämän kehittämistyötä. Työlainsäädännön keskeisenä painopisteenäv. 2007 on yhteistoimintalain uudistamisen loppuunsaattaminen.

Politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteiltaniille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojen puitteissa:

26.98.63, 29.01.62, 29.20.31, 29.30.31, 29.30.34, 29.91.51,33.01.62, 33.01.63, 33.17.53, 33.17.54, 33.32.30, 34.01.23, 34.01.63,34.05.61, 34.05.62, 34.06.21, 34.06.31, 34.06.50, 34.06.51 ja 34.06.52.

Yrittäjyyden politiikkaohjelma

Yrittäjyyden politiikkaohjelma koostuu viidestä eri osa-alueesta:

  • Yritystoiminnan aloittamisen edistäminen
  • Kasvuyrittäjyyden edellytysten parantaminen
  • Yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen
  • Yrityspalveluiden kehittäminen osaamista ja innovatiivisuuttavahvistaen
  • Säädösympäristön ennustettavuus, markkinoiden toimivuusja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistaminen.

Toimenpiteiden painotuksista päätettäessä ja resursseja suunnattaessaotetaan huomioon alueiden vaihtelevat tarpeet. Erityistä huomiotakiinnitetään yhteistyöhön alueiden toimijoiden kanssa.

Merkittävä osa politiikkaohjelman loppukauden hankkeista liittyypalvelualojen yrittäjyyden kehittämiseen. Yrittäjien sosiaaliturvankehittäminen, neuvonta- ja tukiorganisaatioiden uudelleen suuntautuminensekä naisyrittäjyyden vahvistamiseen tähtäävät toimet ovat erityisenmerkityksellisiä palveluyrityksille, samoin maahanmuuttajien yrittäjyydenedellytyksiin liittyvät hankkeet. Akateemisen yrittäjyyden edellytystenvahvistaminen tukee palveluinnovaatioita ja erityisesti liike-elämänpalveluiden kehittymistä, myös vientituotteiksi. Keväällä 2007 politiikkaohjelmassakorostuvat tehtyjen päätösten täytäntöönpano sekä käynnissä olevienprojektien loppuun saattaminen.

Julkisten yrityspalveluiden uudistaminen ja eri toimijoidenyhteistyön kehittäminen jatkuvat ja siirtyvät yhä enemmän käytännöntasolle. Vuonna 2007 alkavan uuden EU-rakennerahastojen ohjelmakaudenvalmisteluissa otetaan huomioon seudullisten yrityspalveluiden järjestäminenja naisyrittäjyyden tarpeet. Maaseudun yritystoiminnan tukijärjestelmääjoustavoitetaan ja monipuolistetaan mm. matkailuelinkeinon edellytystenvahvistamiseksi. Vuoden 2007 alusta maaseudun muutoksenhallintaavarten kehitetty malli otetaan käyttöön viiden TE-keskuksen alueella.Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi -hanke ja niin sanotunsäädöstyöryhmän esittämien toimenpide-ehdotusten toteutuksen seuraaminenjatkuvat. Yritystoimintaa haittaavan byrokratian karsimisessa painopisteon sähköisen asioinnin kehittämisessä.

Politiikkaohjelman puitteissa seurataan tuottavuuden toimenpideohjelmanja kunta- ja palvelurakennehankkeen edistymistä sekä valmistellaanhankkeiden tavoitteita ja yritystoiminnan edellytyksiä tukevia esityksiä.Ohjelma osallistuu yrittäjyyskasvatuksen kokonaislinjauksen täytäntöönpanoonkaikilla koulutusasteilla. Ohjelmassa selvitetään mihin toimenpiteisiintulisi ryhtyä luovien alojen yrittäjyyden edistämiseksi. Kehitetäänmuotoja vammaisten ja muiden erityisryhmien yrittäjyyden tueksi.Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tukevan verkoston toiminnan vakinaistaminenarvioidaan v. 2006 saatujen kokemuksien pohjalta. Palvelualojentutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä rahoitusta vahvistetaanFinnveran, TEKESin, FinPron ja TE-keskusten toiminnassa. Yritysverouudistuksenja ikääntyneen työvoiman matalapalkkatuen vaikutuksia seurataan.Uudistetun starttirahajärjestelmän rahoitustilannetta seurataan.

Keskeisiä yrittäjyyden mittareita koskeva tieto kerätään kootustivuosittain julkaistavaan yrittäjyyskatsaukseen, jonka julkaisemistajatketaan politiikkaohjelman päätyttyäkin.

Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraaviltamomenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavien määrärahojenpuitteissa:

26.98.43, 26.98.61, 26.98.62, 26.98.63, 28.18.21, 29.01.62,29.10.25, 29.20.25, 29.20.30, 29.20.31, 29.30.22, 29.40.25, 29.40.30,29.50.21, 30.10.61, 30.10.62, 30.10.63, 32.10.21, 32.10.22, 32.20.22,32.20.27, 32.20.28, 32.20.40, 32.20.83, 32.30.22, 32.30.42, 32.30.43, 32.30.44,32.30.45, 32.30.47, 32.30.49, 32.30.62, 33.17.50, 33.17.51, 33.18.60,34.05.61, 34.05.62 ja 34.06.51.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Suomen demokratia on perusteiltaan yksi maailman parhaista jasiinä on monia esimerkillisiä piirteitä. Selvimpiä ongelmia on kansalaisaktiivisuudentaso; yhtenä esimerkkinä äänioikeuden käyttö, joka on Euroopan parhaitamaita oleellisesti heikompi. Aktiivisuuden erot kasvavat; Suomion jakautumassa aktiivisiin ja yhteiskunnasta vetäytyviin kansalaisiin.Luottamus keskeisiin yhteiskunnan instituutioihin on heikko. Kansalaistenja hallinnon suhde on etäinen, mikä kertoo puutteellisesta vuorovaikutuksesta.

Politiikkaohjelman päättyessä vuonna 2007 keskeisin tavoiteon muuttaa politiikkaohjelman aikana kehitetyt asiat pysyviksi käytännöiksiministeriöissä ja tehostaa demokratia-asioiden hallintoa. Tavoitteenaon uudistaa kansalaiskasvatus oppilaitoksissa, varmistaa kansalaisyhteiskunnanja yleishyödyllisen toiminnan toimintaedellytykset muuttuvassa yhteiskunnassa,kehittää kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutusta ja parantaa edustuksellisendemokratian vetovoimaa.

Aktiivisen kansalaisuuden painotusta opettajankoulutuksessa,kouluissa, oppilaitoksissa ja aikuiskasvatuksessa jatketaan. Kansalais-ja järjestötoiminnan opetusta ja tutkimusta tehostetaan yliopistoissa,ammattikorkeakouluissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Järjestötoiminnan puitteitaselkeytetään toimintaa kannustaviksi.

Kansalaisten osallistumista ja vaikuttamista kehittäviä hankkeitayksilöinä, kansalaisjärjestöjen kautta ja poliittisessa ryhmätoiminnassajatketaan. Tässä käytetään hyväksi uudistuvan tietotekniikan tarjoamiavälineitä, mutta kehitetään myös muita vaikuttamisen keinoja.

Demokratian indikaattoreita, erityisesti kansalaiskasvatusta,kansalaistoimintaa, kunnallista demokratiaa, vaaleja ja puoluetoimintaatulee seurata pysyvästi ja ylläpitää niistä kaikkien käytössä olevaatiedostoa. Parantuva tietopohja on tarpeen demokratian jatkuvallekehittämiselle muuttuvissa oloissa.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelussa ja toteutuksessakeskeiset tahot ovat valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö,sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja opetusministeriö.Ohjelmaan osallistuvat eduskuntapuolueet, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita,Suomen Kuntaliitto sekä kuntien ja tiedeyhteisön edustajia.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa on tarkoitus rahoittaaseuraavilta momenteilta niille tässä talousarvioesityksessä ehdotettavienmäärärahojen puitteissa:

23.27.50, 25.01.21, 25.70.21, 28.01.22, 29.30.22, 29.30.25 ja29.50.22.

5.3. Määrärahat hallinnonaloittain

Seuraavassa tarkastellaan ehdotettuja määrärahoja hallinnonaloittain.Hallinnonalojen toimintoihin, tehtäviin ja organisaatioihin ehdotettavatmuutokset on koottu lukuun 7.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka23)

Valtioneuvoston pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä52 milj. euroa, missä vähennystä on 23 milj. euroa vuoden 2006 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Määrärahassa on vähennyksenä huomioituEU-puheenjohtajuusmenoihin kertaluonteisena myönnetyt yhteensä 25,4milj. euroa ja lisäyksenä yhteensä 1,6 milj. euroa valtion omistajaohjauksenkeskittämiseen 1.5.2007 lukien valtioneuvoston kansliaan. Poliittisentoiminnan määrärahoiksi ehdotetaan 14,9 milj. euroa, mistä 2,5 milj.euroa kertaluonteisena menona vuoden 2007 eduskuntavaaleista aiheutuviinmenoihin.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 24)

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 974 milj. euroa, missä on lisäystä 78,3 milj. euroa vuoden2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ulkoasiainministeriönpääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus 21 %,kansainvälisen kehitysyhteistyön 60 %, lähialueyhteistyön2 % ja muiden menojen 17 %.

Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 185 milj.euroa. Vuoden 2007 aikana ulkoasiainministeriö osallistuu täysipainoisestiEtyj-troikkaan ja valmistelee vuoden 2008 Etyj-puheenjohtajuuttasekä hoitaa Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuutta.Osana hallintopalvelujen ja tukitoimintojen kehittämistä ulkoasiainhallinnostavähennetään 31 hallinnollista tuki- ja palvelutehtävää.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön talousarvioehdotuksessaehdotetaan yhteensä 746,1 milj. euroa, joka vastaa noin 0,43 %suhteessa bruttokansantuloon. Ulkoasiainministeriön pääluokan lukuun30, Kansainvälinen kehitysyhteistyö, ehdotetaan yhteensä 582,5 milj.euroa hallinnonalalle osoitetun kehyksen mukaisesti. Talousarvioesityksessäehdotetaan myönnettäväksi kehitysyhteistyöhön budjettivuoden määrärahojenlisäksi myös 656 milj. euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvatmenot ajoittuvat vuoden 2007 jälkeisille vuosille.

Lähialueyhteistyö

Lähialueyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 22,5 milj. euroa,mikä on 0,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessatalousarviossa. Valtioneuvoston vahvistaman lähialueyhteistyöstrategianmukaisesti yhteistyön ensisijainen kohde on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri.Lähialueyhteistyötä toteutetaan erityisesti seuraavilla aloilla:ympäristö, maa- ja metsätalous, sosiaali- ja terveydenhuolto, oikeuslaitos,liikenne ja tietoliikenne, energia, ydinturvallisuus sekä koulutusja kansalaisyhteiskunta.

Kriisinhallintatoiminta

Sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan on ehdotettu yhteensä107,9 milj. euroa, mikä on 0,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2006varsinaisessa talousarviossa. Ulkoasiainministeriön hallinnonalanosuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on57,4 milj. euroa. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan46,9 milj. euroa kriisinhallintatoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin.Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 14,1 milj. euroa. Sotilaallisissaja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattuahenkilöstöä v. 2007 yhteensä noin 1 100 henkilötyövuotta.

Oikeusministeriön hallinnonala(pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 706milj. euroa, mikä on 10 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessatalousarviossa.

Määrärahoista 95 milj. euroa on tarkoitettu ministeriölle jasen yhteydessä toimiville viranomaisille, 226 milj. euroa tuomioistuimille,55 milj. euroa oikeusapuun, 80 milj. euroa ulosottotoimeen, 204milj. euroa rangaistusten täytäntöönpanoon, 32 milj. euroa syyttäjäntoimeenja 14,7 milj. euroa vaaleihin.

Demokratian tilan seurannan ja kansalaisvaikuttamisen edellytystenparantamiseksi oikeusministeriöön perustetaan demokratiayksikkö.

Oikeusturva

Tuomioistuinlaitoksessa tavoitteena on säilyttää oikeusturvansaatavuus nykyisellä tasolla ja tasata eroja käsittelyajoissa erituomioistuimien välillä kehittämällä tuomioistuinmenettelyä, tuomioistuinorganisaatiotaja tietotekniikan soveltamista. Hallintotuomioistuimissa huolehditaankäsittelyn joutuisuudesta erityisesti yhteiskunnan ja alueiden kehittämisenkannalta merkittävissä asioissa. Käräjäoikeuksien tuomiopiirienuudelleen järjestelyä nopeutetaan.

Oikeusturvan kehittämiseksi vakinaistetaan oikeudellisen neuvonnankokeilut ja laajennetaan kuluttajavalituslautakunnan toimialaa mm.asumista koskeviin asioihin sekä otetaan käyttöön ryhmävalitus.

Maksuhäiriöt ja niiden hoitaminen

Ulosoton kehittämistoimilla ja uuden konkurssilain mukaisellajulkisselvitysmenettelyllä tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuudentorjuntaa sekä väärinkäytösten selvittämistä. Velkaongelmien ennaltaehkäisyä ja sujuvaa hoitamista tehostetaan laaja-alaisena yhteistyönä laaditunvelkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein. Yritystoimintaan liittyviäselvitysmenettelyjä ja luottotietolainsäädäntöä kehitetään liittyenmyös yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Ulosoton tehostamiseksi kehitetäänulosoton toimintaprosesseja ja organisaatiota ulosottopiirien kokoasuurentamalla.

Rikollisuuden vastustaminen

Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksitoteutetaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Erityisinä lähiajanpainopisteinä ovat väkivalta- ja toisaalta talousrikollisuuden vähentämistäkoskevat toimenpiteet.

Syyttäjälaitoksessa pyritään rikosvastuun joutuisaksi toteuttamiseksitehostamaan erityisesti talousrikos- ja muiden vaativien rikosasioidenkäsittelyä niin, että pitkään avoinna syyteharkinnassa olevien asioidenmäärä vähenee olennaisesti. Toiminnan tehostamiseksi uudistetaansyyttäjälaitoksen organisaatiota muodostamalla nykyisistä yhteistoiminta-alueistasyyttäjänvirastot, joihin kuuluu riittävä määrä paikallisia toimipisteitä.

Vankeja arvioidaan olevan keskimäärin 3 800. Vankeinhoidonvaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi jatketaan uudistetunlainsäädännön mukaisesti toiminnan sisällön sekä organisaatio- jahenkilöstörakenteen kehittämistä. Vankeinhoidon laitoskannan kehittämiseksija vanhoissa laitoksissa olevien hygieenisten epäkohtien poistamiseksijatketaan pitkän aikavälin investointiohjelman toteuttamista.

Sisäasiainministeriön hallinnonala(pääluokka 26)

Sisäasiainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 1 584 milj. euroa, missä on lisäystä 31 milj.euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Ulkomaalaishallinto

Ulkomaalaislakia tullaan muuttamaan Euroopan unionissa hyväksyttyjensäädösten takia. Esimerkiksi vuosina 2006—2007 tulee vähintäänseitsemän direktiiviä saattaa kansallisesti voimaan. Ulkomaalaisvirastontoimintaa tehostetaan prosesseja sähköistämällä.

Poliisitoimi

Alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneeterityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään.Alkoholin kulutuksen pysyessä nykyisellä tasolla tai mahdollisestiedelleen kasvaessa tulevat alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakinpoliisin tehtävissä.

Viranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen poliisin,tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa.Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelmantoimeenpano käynnistyy.

Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennaltaestäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin jasosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteenaluoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivaltatulee aiempaa useammin ilmi.

Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostustaihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan.

Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvatomalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisenturvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopanturvallisin maa.

Poliisin palvelut ovat saatavissa koko valtakunnan alueellaasetettujen palvelutavoitteiden mukaisesti.

Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoonyhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteenaon paljastaa herkästi piiloon jäävää rikollisuutta, kuten perheväkivaltaa,ihmiskauppaa ja talousrikollisuutta entistä tehokkaammin.

Poliisin tekniikkakeskus siirtyy Kuusankoskelle uusittuihintoimitiloihin. Poliisin ammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu yhdistetäänyhdeksi oppilaitokseksi Tampereelle. Joensuun ja Hämeenlinnan poliisilaitostentoimitilojen suunnittelu käynnistetään.

Pelastustoimi

Pelastustoimessa käynnistetään väestön suojaamisen strategianedellyttämät toimenpiteet ja strategian osana jatketaan pelastustoimenjohtamisjärjestelmähanketta. Pelastustoimen toimintaa suuronnettomuustilanteissasekä niissä tarvittavia tietojärjestelmiä kehitetään. Ryhdytään toimenpiteisiinväestönsuojelujärjestelmän uudistamiseksi vastaamaan uusia uhkakuvia.Käynnistetään asumisen turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.Hätäkeskusten voimavarojen yhteiskäyttöä tehostetaan hätäkeskustietojärjestelmääja toimintatapoja kehittämällä. Pelastusopiston tutkimustoimintaakehitetään palvelemaan koko toimialan tarpeita. Siviilikriisinhallintakoulutusvakiinnutetaan osaksi Pelastusopiston toimintaa.

Rajaturvallisuus

Rajaturvallisuus ylläpidetään ja rajaliikenteen sujuvuus turvataan.Laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupan torjuntaa tehostetaanlisäämällä rajavartiolaitoksen osallistumista rikostorjuntaan jaesitutkintaan. Viranomaisten yhteistyötä tehostetaan sekä rajaturvallisuuden ylläpitämisessäettä hyödyntämällä rajavartiolaitoksen voimavaroja entistä paremminsisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Rajavartiolaitoksen painopistealueitaovat tutkimustoiminta ja riskianalyysi, kansainvälisten rajanylityspaikkojentoimintakyky, uusi kustannustehokas rajavalvontamalli, rikostiedusteluja -tutkinta, kyky tukea poliisia terrorismin torjunnassa ja muissa erityistilanteissasekä meripelastustoimi. Rajavartiolaitos vaikuttaa aktiivisestiEU:n rajavalvontayhteistyön kehittämiseen.

Kunnat

Kunnille menevien avustusten ja alueiden kehittämisen osuuspääluokan määrärahoista on noin 32 %. Kuntien yleiseenvaltionosuuteen ehdotetaan 189,2 milj. euroa. Esitykseen sisältyy 2,0 prosentinkustannustason tarkistus, mikä vastaa 75 % arvioidustatäysimääräisestä kustannustason muutoksesta. Määrärahan mitoitukseenvaikuttaa lisäksi verotulojen muutoksen perusteella tehtävä valtionosuuksientasaus.

Kuntien yhdistymisavustuksiin sekä investointi- ja kehittämishankkeidentukeen tarkoitetuissa 54,7 milj. euron määrärahoissa on varauduttu14 kuntajaon muutoksen voimaantuloon v. 2007. Kuntien harkinnanvaraisiinavustuksiin ehdotetaan 12 milj. euroa, mikä on 14,5 milj. euroavähemmän kuin v. 2006. Määrärahasta varataan 2 milj. euroa käytettäväksivaltioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten työllisyydelleja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiinavustuksiin.

Puolustusministeriön hallinnonala(pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 2 225 milj. euroa, missä on vähennystä49 milj. euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuutalousarviovuoden jälkeisille vuosille 1 425 milj. euronmäärärahasitoumus. Tässä on lisäystä 132 milj. euroa vuoden 2006varsinaiseen talousarvioon.

Hallinnonalan kehittämisen suuntaviivat on määritetty vuoden2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Puolustusjärjestelmänkehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimienvalmiusyhtymät, ilmapuolustus, sotilaallinen kriisinhallintakykysekä kotimaan ja ulkomaan elinkeinoelämään verkottunut logistiikka-ja huoltojärjestelmä.

Puolustusvoimien kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihinja rakennemuutoksen jatkamista. Kehittämisessä tarvittavien resurssienluomiseksi puolustusvoimissa toteutetaan johtamis- ja hallintojärjestelmänuusiminen, jatketaan rakennemuutosta ja parannetaan tukitoimintojentuottavuutta kumppanuus- ja palvelukeskushankkeilla sekä oman toiminnankehittämisellä. Vuosina 2006—2007 kustannuspaineet hallitaanvoimakkain sisäisin säästötoimenpitein.

Puolustusmateriaalihankinnat

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 580,9milj. euroa, josta 433,5 milj. euroa aiheutuu aikaisemmin myönnettyjentilausvaltuuksien maksuista. Materiaalihankintamäärärahasta aiheutuulisäksi 70,4 milj. euroa uusien Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen-tilausvaltuuden (PVKEH 2007) ja Tekninen tutkimus, tuotekehitysja hankintavalmistelu -tilausvaltuuden (TTK-PROTO 2007) vuoden 2007maksuosuuksista, 46 milj. euroa muista puolustusmateriaalihankinnoistasekä 31,1 milj. euroa indeksien ja valuuttakurssien muutoksistaaiheutuvista menoista. Puolustusmateriaalihankintoihin esitettävämääräraha vähenee 62,4 milj. euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioonverrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin valtioneuvoston kehyspäätöksissätehdyistä menoleikkauksista ja menojen ajoitusmuutoksista.

Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisestistrategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn saavuttamiseen.Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyylläpidetään uhkaa vastaavalla tasolla. Lisäksi parannetaan edellytyksiä osallistuakriisinhallintaan osana eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja.

Puolustusvoimien toimintamenot

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan määrärahoja yhteensä1 357 milj. euroa, jossa on lisäystä 28,2 milj. euroa vuoden2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu pääosinpalkkausten tarkistuksesta ja yleisestä kustannustason noususta.

Puolustusvoimien henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaanpalvelemaan tehtävien toteuttamista ja puolustusjärjestelmän pitkäjänteistäkehittämistä. Puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuunkohti vuoden 2004 tasoa vuoteen 2008 mennessä. Ikäluokasta koulutetaankaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansa puolesta sopivat miehet.Kertausharjoituksissa koulutetaan 5 000 reserviläistä.Yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaistenkanssa kehitetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan sotilaallisenkriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin 46,9 milj. euroa sekäPuolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kotimaan toimintamenoihin3,5 milj. euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenojakoskeva osuus 57,4 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön hallinnonalalle.Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on EU:n taisteluosastoihinosallistumisessa ja siihen liittyvän suorituskyvyn luomisessa. Sotilaallisenkriisinhallinnan määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojenvahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon nekriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaanv. 2007.

Valtiovarainministeriön hallinnonala(pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 5 995 milj. euroa, missä on lisäystä 203 milj.euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuulähinnä valtion eläkemenojen kasvusta sekä energiaverotuen budjetointimuutoksesta.

Valtion eläkerahaston varoja on tarkoitus kartuttaa aikaisempaaenemmän suotuisan tulokehityksen vuoksi. Tästä syystä tuloutustaeläkerahastosta budjettitalouteen pienennetään 484 milj. euroon.

Julkisen hallinnon tuottavuutta edistävien hankkeiden toteuttamiseenehdotetaan talousarviovuodelle 13 milj. euron määrärahaa.

Valtion eläkemenot

Yli puolet valtiovarainministeriön hallinnonalan menoista oneläkkeitä. Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan3 334 milj. euroa, missä on lisäystä 4,6 % vuoden2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.


Kuvio 5. Valtion vuotuiset eläkemenot milj. euroa(vasen asteikko) ja eläkkeiden lukumäärä (oikea asteikko)

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2005—20071) Yhteensä,pl. valtionvelan vähentäminen 37 468 39 582 40 319 2 Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa Kuvio 5. Valtion vuotuiset eläkemenot milj. euroa(vasen asteikko) ja eläkkeiden lukumäärä (oikea asteikko) Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta 0,901 3,101 4,001 1,951 1,951 - - 2,06 0,75 2,95 16,6 23,83 19,2 1,47 1,30 0,76 1,01 0,58 4,4 5,6 21,0 22,2 Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, % Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2005—20071) Kulutusmenot 12 340 12 617 12 758 140 1 Siirtomenot 22 237 24 313 24 824 511 2 Sijoitusmenot 549 374 393 20 5 Muutmenot 6 121 2 278 2 507 229 10 Taulukko 16. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenotvaltuuslajeittain, milj. euroa 2 584 1 981 888 469 1 513 1 228 1 955 1 936 1 557 1 306 3 812 3 937 2 824 2 026 2 820 Taulukko 17. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenkehitys, milj. euroa Taulukko 18. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin Kuvio 6. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2007, milj. euroa Kuvio 7. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2007

Tulonsiirrot Ahvenanmaalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioituyhteensä 207 milj. euroksi. Määrärahat kasvavat vuoden 2006 varsinaiseentalousarvioon verrattuna 7 milj. euroa. Ahvenanmaan tasoitusmaksunsuuruus määräytyy Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan siten, että tasoitusmaksuon 0,45 % valtion tilinpäätöksen mukaisista tuloista lukuunottamatta uusia valtion lainoja. Tasoitusmaksun määräraha lisääntyyvaltion tulojen kasvua vastaavasti.

Maksut EU:lle

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 528milj. euroa, missä on vähennystä 12 milj. euroa vuoden 2006 varsinaiseentalousarvioon verrattuna. Bruttokansantuloon perustuvat maksut sekäYhdistyneille Kuningaskunnille myönnettävän maksuhelpotuksen osuusvähenevät vuoden 2006 talousarviosta arvonlisäveropohjaan perustuvienmaksujen noustessa.

Energiaverotuki

Vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon ei sisältynyt määrärahapuolellaenergiaverotukea. Energiaverotukeen ehdotetaan 94 milj. euroa. Määrärahaaon tarkoitus käyttää valmisteverojärjestelmän kautta maksettavaanmaa- ja puutarhatalouden, kasvihuoneviljelijöiden, alusliikenteen,sähköntuotannon ja energiaintensiivisten yritysten tukeen. Aikaisemminvalmisteverojärjestelmän kautta maksetut tuet on maksettu tukiensaajille ohjaamalla heille valmisteveroja. Maksetut suorituksetovat vähentäneet valmisteverotuottoa. Uudessa menettelyssä ne otettaisiin talousarvioonbruttopohjaisesti.

Opetusministeriön hallinnonala(pääluokka 29)

Opetusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä6 552 milj. euroa, missä on lisäystä 81 milj. euroa vuoden2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Opetusministeriön pääluokan määrärahoista pääosan muodostavatmäärärahat yliopistojen toimintaan ja tieteen tukemiseen sekä valtionosuudetja -avustukset ammattikorkeakouluopetukseen, yleissivistävään koulutukseen,ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseensivistystyöhön, kirjastotoimeen sekä kulttuuriin, taiteeseen, liikuntatoimeenja nuorisotyöhön. Opetus- ja kulttuuritoimen menoista rahoittavatpääosan valtio ja kunnat. Tieteen sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimenja nuorisotyön menoista 402 milj. euroa rahoitetaan veikkauksenja raha-arpajaisten voittovaroista.

Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenoihin myönnettyrahoitus ehdotetaan korvattavaksi lakisääteisellä valtionavulla.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Valtio vastaa lähes kokonaan yliopistojen ja tieteen toimintamenoistaja määrärahoista. Muiden rahoittajien kuten yritysten ja yhteisöjenosuus on noin 15 % kokonaisrahoituksesta. Yliopistojentoimintamenoista noin 12 % katetaan maksullisen palvelutoiminnantuloilla. Yliopistojen toimintamenojen perusrahoitus määräytyy tutkintomäärätavoitteidenja -toteumien perusteella. Yliopistolaitoksen toimintamenorahoituskasvaa yhteensä 31 milj. eurolla, mistä 20 milj. euroa on lisättykorkeakoululaitoksen kehittämisestä annetun lain perusteella. SuomenAkatemian tutkimusmäärärahoja koskevaan myöntämisvaltuuteen ehdotetaanlisäystä 19,7 milj. euroa. Lisäksi Venäjän velkakonversion kauttatulee hallinnonalalle, pääasiassa yliopistoille, erilaisia tutkimusvälineitäja -tarvikkeita.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden ylläpitäjien järjestämien koulutuspalvelujensekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisenvaltionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärienperusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiinehdotetaan 3 328 milj. euroa, jossa on lisäystä 39 milj.euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäysaiheutuu lähinnä valtionosuusjärjestelmän perustana olevan kustannustasontarkistuksesta 2,0 prosentilla sekä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta.Lisäksi pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan korvattavatuntimäärä nousee kolmesta neljään, mitä vastaavasti valtionosuuksiakorotetaan 7 milj. eurolla. Kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuteenkohdennetaan 8 milj. euroa. Oppisopimusopiskelijoiden lisäkoulutukseenehdotetaan 8,3 milj. euroa. Opiskelijoiden enimmäismäärä nouseelisärahoituksen johdosta noin 3 000 opiskelijalla yhteensä25 000 opiskelijaan.

Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 47 milj. euroakouluhankkeille ja 5,8 milj. euroa kirjastohankkeille. Oppilaitostenperustamishankkeiden valtionosuuksia koskeva valtuus myönnetäänv. 2007 jälkirahoitteisena.

Aikuisväestön osaamistason kohottamisohjelmaa ehdotetaan laajennettavaksi5 milj. eurolla, jolloin ohjelmaan käytetään 35 milj. euroa.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Valtion omistaman Veikkaus Oy:n nettovoitto käytetään kokonaisuudessaanurheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteenedistämiseen opetusministeriön hallinnonalan määrärahoina. Tieteenmenoista 28,6 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaistentuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnanja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet)kokonaismäärästä 61,3 % myönnetään veikkausvoittovaroista.Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 397,7 milj. euroa.Veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksienmääräksi ehdotetaan 33 % näiden valtionosuuksien kokonaismäärästä.Voittovaroista ehdotetaan käytettäväksi 25 % urheilun jaliikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen,19 % tieteen edistämiseen ja 47 % taiteen edistämiseen.

Maa- ja metsätalousministeriönhallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 2 633 milj. euroa, missä vähennystä on 70 milj.euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Nyt ehdotettavistaja aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuodenjälkeisille vuosille yhteensä 3 734 milj. euron määrärahatarve,jossa on lisäystä 1 664 milj. euroa vuoden 2006 talousarvioonverrattuna. Lisäys johtuu pääosin uusittavista maatalouden ympäristötuen jaluonnonhaittakorvauksen sitoumuksista.

Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa

  2007 Muutos
  TAE 2006/2007
     
Maaseudunkehittäminen 113 -83
Maatalous 2 095 +24
Elintarvikkeidenturvallisuus ja laatu 44 -0
Kala-, riista-ja porotalous 59 +0
Vesitalous 24 -4
Metsätalous 156 -7
Maanmittausja paikkatietojen yhteiskäyttö 55 +0
Hallintoja muut 88 -0
Yhteensä 2 633 -70

Pääosa määrärahavähennyksistä aiheutuu EU-osarahoitteisen maaseudunkehittämisohjelmakauden vaihtumisesta. Edellisen kauden maksatuksetpainottuivat vuoteen 2006, ja uusi kausi käynnistyy v. 2007.Suomen maaseudun kehittämisvarat EU:lta supistuvat uudella kaudella. EU:ltasaatavat tulot kuitenkin kasvavat noin 56 milj. eurolla, mikä johtuupoikkeuksellisen alhaisesta vuoden 2006 tasosta. Vuonna 2006 tulokertymäävähentävät ohjelmakauden alussa saadut ennakot.

Maaseudun kehittäminen

Hallituksen tavoitteena on maaseudun elinvoiman lisääminen kestävällätavalla. Maaseutualueiden, erityisesti syrjäisen ja ydinmaaseuduntasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen, edistetäänohjelmakautta 2007—2013 varten laaditun maaseudun kehittämisstrategianmukaisesti erityisesti vahvistamalla maaseudun yritystoimintaa jaosaamista sekä parantamalla työllisyyttä. Strategiaa toteutetaanManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteiden ja maaseutuneuvonnanavulla. Maaseudun kehittäminen ulottuu myös paikallisiin toimintaryhmiinja kylätoimintaan. Ohjelmatoiminnan hankkeiden myöntämisvaltuuson uuden ohjelmakauden ensimmäisenä vuotena 62,4 milj. euroa edellisvuottasuurempi, kun taas maksatusvarat pienenevät merkittävästi. Maaseutuneuvonnanmäärärahat supistuvat. Vuonna 2007 toteutetaan myös valtioneuvostonmaaseutupoliittista erityisohjelmaa.

Maatalous

Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa jakotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineentuottaminen, maatalouden kannattavuuden turvaaminen sekä maataloustuotannonravinnekuormituksen vähentäminen. Myös energiantuotantoon käytettyäpeltoalaa pyritään kasvattamaan. Maksettavien viljelijätukien määräsäilyy suunnilleen vuoden 2006 tasolla. EU-tulotuella kompensoidaanmaataloustuotteiden hintojen alentamisen vaikutuksia. Vuonna 2007otetaan käyttöön uudet ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmät.Niihin liittyy lisääntyviä ympäristö- ja eläinten hyvinvointivaatimuksia.Ympäristötuen kansallinen lisäosa yhdistetään EU-osarahoitteiseenjärjestelmään. Käyttöön otetaan myös uusia tukijärjestelmiä mm.sokerialan rakenteen kehittämiseksi. Lisäksi viljelijöille maksetaanmaa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen varoista luonnonhaittakorvauksenkansallista lisäosaa A- ja B-tukialueilla. Uutta korkotukivaltuuttamyönnetään 170 milj. euroa. Elintarviketalouden kansallista laatustrategiaatoteutetaan alan yhteisesti sopimilla painopistealueilla. Määrärahojenkasvu vuodesta 2006 vuoteen 2007 on 24 milj. euroa. Kun vuoden 2006talousarviossa on otettu vähentävänä huomioon edellisiltä vuosiltasiirtyneet 62,7 milj. euroa ja v. 2007 vastaava siirtymäon 44,5 milj. euroa, käytettävissä olevat määrärahat säilyvät lähesennallaan.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Toimenpiteitä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristönsuojelemiseksi sekä maatalous- ja elintarviketuotannon kilpailukyvynparantamiseksi jatketaan. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksentavoitteisiin kuuluvat elintarviketurvallisuuden varmistaminen,tuotteiden ja tuotannon laadun parantaminen, ympäristövaikutustenaiempaa parempi huomioon ottaminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen.

Kala-, riista- ja porotalous

Toiminnan tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä jamonipuolinen hyödyntäminen.

Vesitalous

Tavoitteena on parantaa varautumista poikkeuksellisiin vesioloihinsekä erityistilanteisiin vesihuollossa.

Metsätalous

Toiminnan tavoitteina ovat metsien korkea puuntuotannollinenkäyttöaste, metsien hyvä puuntuotannollinen tila ja metsien monimuotoisuus.Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisestiKansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsienmonimuotoisuusohjelmaa.

Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa laaditun kansallisenpaikkatietostrategian 2005—2010 toimeenpanoa jatketaan.Aloitetaan INSPIRE -direktiiviehdotuksen vaatimat kansalliset toimeenpanotehtävät.

Hallinto ja muut

Vuonna 2007 perustettavaan Maaseutuvirastoon siirretään tehtäviäministeriöstä ja ministeriön tietopalvelukeskuksesta. Työvoima-ja elinkeinokeskukset, joiden toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa-ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, hoitavat EU:n yhteisenmaatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikantoimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat mm. siitä, että tukienvalvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. Alueelliset ympäristökeskukset,joiden toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle,hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidontehtäviä aluetasolla. Läänineläinlääkärit, joiden toimintamäärärahaton budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle, hoitavat alueelliseenelintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiinsekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Metsäkeskukset hoitavataluetasolla metsätalouden edistämistä ja valvontaa koskevia tehtäviä.

Liikenne- ja viestintäministeriönhallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja yhteensä 1 773 milj. euroa, missä on lisäystävuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon 23 milj. euroa. Hallinnonalan virastojenja laitosten maksullisen toiminnan ja muiden tulojen määräksi arvioidaannoin 180 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaanhallituksen liikenne- ja viestintäpolitiikkaa sekä omistajapolitiikkaasen omistajaohjauksessa olevien yritysten ja liikelaitosten osalta.Muut politiikkalohkot muodostuvat tutkimuslaitoksista.

Viestintäpolitiikka

Viestintäpolitiikan päämääränä on luoda hyvä toimintaympäristöpalvelujen tuottajille sekä käyttäjille mahdollisuus käyttää tietoyhteiskunnanpalveluja. Viestintäpolitiikkaa toteutetaan lainsäädännön ja ohjauksenkeinoin.

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 32,3 milj.euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla.Määräraharahoituksen osuus on 5,2 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalleosoitetaan sanomalehdistön tukemiseen 14,3 milj. euroa. Televisio-ja radiorahastoon perittävillä TV-maksuilla ja toimilupamaksuillarahoitetaan Yleisradio Oy:n toimintaa noin 411 milj. eurolla.

Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan päämääränä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnistaja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisesta turvaamallalaadukkaat liikkumismahdollisuudet ja toimivat kuljetusmarkkinattasapainoisesti eri alueilla ja eri väestöryhmille. Liikennepalvelujasuunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava kansalaisten päivittäisetliikkumistarpeet ja elinkeinoelämän kuljetustarpeet.

Liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön jaohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisenja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi.Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla jatuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassasekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä. Ostoliikenteessätehdään v. 2007 arviolta yhteensä noin 20 miljoonaa matkaa.

Liikennepolitiikkaa toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö,hallintovirastot Ajoneuvohallintokeskus, Rautatievirasto ja Ilmailuhallintosekä väylävirastot Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos.Liikennepolitiikkaa toteutetaan myös tukemalla muita kuin valtion omistamialiikenneverkkoja sekä ostamalla ja tukemalla liikenteen palveluja.

Liikenne- ja viestintäministeriön menoiksi arvioidaan 18,7 milj.euroa. Ajoneuvohallintokeskuksen menoiksi arvioidaan 81,8 milj.euroa, josta 69,9 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja ajoneuvoverotustehtävät11,9 milj. euron määrärahalla. Rautatieviraston menoiksi arvioidaan6 milj. euroa, josta 2 milj. euroa rahoitetaan matkalippujen tarkastusmaksutuloillaja 4 milj. euroa määrärahalla. Ilmailuhallinnon menoiksi arvioidaan11,6 milj. euroa, josta 4 milj. euroa rahoitetaan maksutuloillaja 7,6 milj. euroa määrärahalla.

Tiehallinnossa perustienpidon painopiste on tieverkon päivittäisenliikennöitävyyden turvaamisessa sekä liikenneturvallisuuden parantamisessa.Perustienpitoon osoitetaan 572 milj. euroa ja tieverkon kehittämisinvestointeihinehdotetaan 119 milj. euroa.

Ratahallintokeskuksen toiminnassa perusradanpidon painopisteon 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosienpäällysrakenteen uusimisessa. Perusradanpidon menoiksi arvioidaan343 milj. euroa. Ratamaksun ja muiden tulojen johdosta talousarviostarahoitettava perusradanpidon nettomäärärahatarve on 293 milj. euroa.Ratahankkeisiin ehdotetaan 36,2 milj. euroa.

Merenkulkulaitoksen toimintamenoiksi arvioidaan 100,1 milj.euroa, mistä määrärahalla katetaan 94,1 milj. euroa. Väylämaksutovat bruttobudjetoituina tuloina talousarvion tulopuolella. Meriväylienkehittämiseen ehdotetaan 14 milj. euroa.

Väylävirastoissa ehdotetaan aloitettavaksi kymmenen uutta kehittämishanketta:Vt 6 Lappeenranta—Imatra, Mt 101 Kehä ITurunväylä—Vallikallio, Vt 4 Lusi—Vaajakoski,Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti, Vt 14 Savonlinnankeskusta, Vt 4 Kemin kohta ja sillat, Haminan meriväylä,Seinäjoki—Oulu -radan palvelutason parantamisen I-vaihe,Lahti—Luumäki -radan palvelutason parantaminen ja Keski-Pasilanratapihan palvelutason parantaminen

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 12 milj. euroa. Muidenkuin Ilmailulaitoksen vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteenpiirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen palveluja ehdotetaan ostettavaksi tai tuettavaksiyhteensä 158 milj. eurolla, josta merenkulun ja muun vesiliikenteenedistämiseen osoitetaan 67,6 milj. euroa ja joukkoliikenteen palvelujenostoon, korvauksiin ja tukiin ehdotetaan 90,4 milj. euroa.

Tutkimuslaitokset

Hallinnonalan tutkimuslaitoksina toimivat Ilmatieteen laitosja Merentutkimuslaitos. Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan41,3 milj. euroa, josta 11 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 30,3milj. euroa määrärahalla. Merentutkimuslaitoksen menoiksi arvioidaan9,4 milj. euroa, josta 0,9 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 8,5milj. euroa määrärahoilla.

Kauppa- ja teollisuusministeriönhallinnonala (pääluokka 32)

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle ehdotetaanmäärärahoja 1 013 milj. euroa, jossa on lisäystä 38,9 milj.euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttamisessa korostuvatjulkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä koskevanperiaatepäätöksen mukaiset toimenpiteet. Erityisesti huippuosaamiskeskittymät,sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ja strategisen ohjauksentehostaminen ohjaavat politiikkalohkon kehittämistä. Runsas puoleteli 569 milj. euroa ministeriön hallinnonalan menoista kohdistuuteknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Teknologian kehittämiskeskuksen(Tekes) momenttien myöntämisvaltuuksia ja hankemäärärahaa kasvatetaan5 prosentilla vuoden 2006 tasosta, josta on poistettu kertaluonteistenosakemyyntitulojen vaikutus. Kun ministeriölle menokehyksissä vuodelle2007 osoitettu yleinen 5 milj. euron säästö on kohdistettu Tekesinhankemäärärahamomentille, jää Tekesin t&k-rahoituksen kasvuksi kaikenkaikkiaan 4,2 prosenttia. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen(VTT) toimintamenoiksi ehdotetaan 74 milj. euroa, jossa on kasvuayli 4 milj. euroa. Lisäyksellä osaltaan turvataan kansainvälisestikorkeatasoisten osaamiskeskittymien muodostaminen ja verkottuminen.Lisäksi Venäjän velkakonversion kautta tulee hallinnonalan tutkimuslaitoksilleerilaisia tutkimusvälineitä ja tarvikkeita. Julkisen t&k-rahoituksenkokonaisuutta käsitellään luvussa 5.4.

Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikalla vahvistetaan yritysten kilpailukykyä ja parannetaanyritysten toimintaedellytyksiä.

Rahoitusta kohdistetaan markkinapuutealueille. Yrityspolitiikanpainopisteitä ovat aloittavat ja kasvunhakuiset yritykset sekä yritystenosaamisen, verkottumisen ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen.Politiikkalohkon määrärahoiksi ehdotetaan 232 milj. euroa. EU:nrakennerahastojen valtion rahoitusosuuteen ehdotetaan myöntämisvaltuutta63 milj. euroa. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksiksi ehdotetaanyhteensä 235 milj. euroa, josta arvioidaan aiheutuvan menoja 12,7milj. euroa. Luottotappiokorvauksia yhtiölle arvioidaan maksettavan21,7 milj. euroa. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeidentuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 21,7 milj. euroa, josta 12milj. euroa varataan käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä taloudenrakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamienhäiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin. Yrittäjyyttäkoskevia toimenpiteitä sisältyy laajasti hallituksen yrittäjyydenpolitiikkaohjelmaan, jota käsitellään luvussa 5.2.

Muut politiikkalohkot

Energiapolitiikkaa toteutetaan voimassa olevan kansallisen energia-ja ilmastostrategian mukaisesti. Energiapolitiikalle asetettujentavoitteiden saavuttamiseksi panostetaan energian tuotannon ja käytöntehostamiseen, uusiutuvien energialähteiden ja biopolttoaineidenhyödyntämiseen sekä sähkön hintarakenteen kehittämiseen. Päästökauppaatoteutetaan erityisesti Kioton mekanismeja hyödyntämällä. Energiatuenmyöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 30,2 milj. euroa ja Kioton mekanismiensitoumusvaltuudeksi 30 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriönhallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja11,7 mrd. euroa, missä on lisäystä 379 milj. euroa vuoden 2006 varsinaiseentalousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaaparantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, ylläpitämällätyökykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekätasapainottamalla alueellista kehitystä. Sosiaali- ja terveyspolitiikankehittämisen päätavoitteet ovat terveyden ja toimintakyvyn edistäminen,työelämän vetovoiman lisääminen, syrjäytyneisyyden ehkäisy ja hoito,toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, lapsiperheidenhyvinvointi sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajatja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäinsiten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaanensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissävaltio vastaa perusturvasta kokonaan toimeentulotukea ja työmarkkinatukealukuun ottamatta. Lisäksi valtio takaa kansaneläkevakuutus-, sairausvakuutus-ja yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyyden. Kunnat vastaavatsosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta,joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. Sosiaali- ja terveysministeriönpääluokan osuus sosiaalimenoista on lähes neljännes.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on60 %. Valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Kansaneläkelaitoksenrahoitusosuus katetaan pääosin työnantajilta perittävällä kansaneläkemaksulla.Valtionosuus kansaneläkemenoista on 841 milj. euroa, minkä lisäksivaltio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuet javammaistuet kokonaisuudessaan, yhteensä noin 450 milj. euroa. Lisäksivaltio turvaa kansaneläkevakuutusrahaston rahoitusomaisuuden, jonkatulee olla vähintään 4 % vuotuisista maksetuista kokonaismenoista, sekäturvaa kansaneläkevakuutusrahaston maksuvalmiuden. Vuonna 2007 kansaneläkerahaston vähimmäistasonsäilyttäminen edellyttää valtion takuusuoritusta arviolta 600 milj.euroa.

Sairausvakuutus on jaettu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen.Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat sekä palkansaajat jayrittäjät. Vuonna 2007 arvioidaan vakuutettujen ja työnantajienmaksuista tuloutuvan yhteensä 1 859 milj. euroa. Lisäksivaltio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamallavähimmäispäivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjientyöterveyshuollosta ja osuuden vanhempainpäivärahoista yhteensä90 milj. euroa. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaaEU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan sekä osuudenKansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksenrahoittavat puoliksi palkansaajat ja yrittäjät sekä etuudensaajat,yhteensä 1 008 milj. euroa ja valtio 1 072 milj.euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään.Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviämuutoksia. Työttömyysvakuutusmaksujen arvioidaan pysyvän ennallaanja työeläkemaksujen arvioidaan hieman nousevan.

Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2004 2005 2006 2007
Työnantajat:        
         
Kansaneläkevakuutus        
yksityinentyönantaja, I maksuluokka 1,35 1,366 0,898 0,901
yksityinentyönantaja, II maksuluokka 3,55 3,566 3,098 3,101
yksityinentyönantaja, III maksuluokka 4,45 4,466 3,998 4,001
Kunta- jaseurakuntatyönantaja 2,4 2,416 1,948 1,951
Valtiotyönantaja 3,95 3,966 1,948 1,951
         
Sairausvakuutus        
Yksityinentyönantaja, seurakunta- ja kuntatyönantaja 1,614 1,6 - -
Valtiotyönantaja 2,864 2,85 - -
Kaikki työnantajat1.1.2006 lukien - - 2,06 2,06
         
Työttömyysvakuutus        
palkkasummaalle 840 940 euroa 0,6 0,7 0,75 0,75
840 940euroa ylittävältä osalta 2,5 2,8 2,95 2,95
         
Työeläkevakuutus        
Työnantajankeskimääräinen TEL –maksu 16,8 16,8 16,5 16,6
Kuntatyönantaja 23,19 23,21 23,73 23,83
Valtiotyönantaja 18,9 18,9 19,2 19,2
         
Vakuutetut:        
         
Sairausvakuutus        
— Sairaanhoitomaksu1.1.2006 lukien        
Etuudensaajat(eläke- ja etuustulot) 1,5 1,5 1,5 1,47
Palkansaajatja yrittäjät 1,5 1,5 1,33 1,30
Päivärahamaksu1.1.2006 lukien        
Palkansaajat - - 0,77 0,76
Yrittäjät - - 1,02 1,01
         
Työttömyysvakuutus 0,25 0,5 0,58 0,58
         
Työeläkevakuutus,alle 53-vuotiaat 4,6 4,6 4,3 4,4
53 vuottatäyttäneet 4,7 5,8 5,4 5,6
         
Yrittäjätja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 21,4 21,4 20,8 21,0
         
53 vuottatäyttäneet 21,4 22,6 21,9 22,2

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksunja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujenyhteismäärät nousevat vuodesta 2006 kaikilla työnantajilla 0,003prosenttiyksikköä.

Eräissä Lapin alueen kunnissa ja saaristokuntien työnantajansosiaaliturvamaksukokeilua on jatkettu vuosille 2006—2009ja laajennettu koskemaan kunta- ja seurakuntatyönantajia. Kainuunhallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa yksityiset työnantajat sekäkunta- ja seurakuntatyönantajat on vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksustavuosina 2005—2009. Lisäksi Pielisen Karjalan seutukunnansekä Rautavaaran ja Ilomantsin kuntien yksityiset, kunta- ja seurakuntatyönantajatvapautetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2007—2009.

Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, %

  2005 2006 2007
       
Työnantajansosiaaliturvamaksu:      
— yksityinentyönantaja, maksuluokka I 2,966 2,958 2,961
— yksityinentyönantaja, maksuluokka II 5,166 5,158 5,161
— yksityinentyönantaja, maksuluokka III 6,066 6,058 6,061
— kunta-ja seurakuntatyönantajat 4,016 4,008 4,011
— valtiotyönantajat 6,816 4,008 4,011

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Vuodesta 2007 alkaen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 2,06 %palkasta. Maksu on sama kuin v. 2006.

Työnantajan kansaneläkemaksut

Yksityisten työnantajien ja valtiotyönantajien kansaneläkemaksuon v. 2007 maksuluokasta riippuen 0,901 %, 3,101 %tai 4,001 %. Valtiotyönantajien ja kunta- ja seurakuntatyönantajien kansaneläkemaksunousee 1,951 prosenttiin. Kansaneläkemaksun 0,003 prosenttiyksikönkorotus aiheutuu sosiaaliturvamaksun alennuskokeilun laajentamisesta.Vakuutetuilta ei peritä kansaneläkemaksua.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu muodostuu sairausvakuutuksenpäivärahamaksusta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta.

Vuonna 2007 palkansaajilta peritään työtulon perusteella päivärahamaksua0,76 % ja sairaanhoitomaksua 1,30 % eli yhteensä2,06 %. Yrittäjiltä peritään työtulon perusteella päivärahamaksua1,01 % ja sairaanhoitomaksua 1,30 % eli yhteensä2,31 %. Eläke- ja etuustuloista peritään sairaanhoitomaksuna1,47 %.

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän vuoden2006 tasolla, jolloin se on 0,75 % palkkasumman 840 940euron osalta ja sen ylittävältä osalta 2,95 %. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksunarvioidaan pysyvän edelleen 0,58 prosenttina palkasta.

Työeläkevakuutusmaksut

Keskimääräisen työnantajan TEL -maksun arvioidaan nousevan 16,6prosenttiin. Valtiotyönantajan työeläkemaksut arvioidaan pysyvänennallaan 19,2 prosentissa. Kuntatyönantajan työeläkemaksun arvioidaannousevan 23,83 prosenttiin. Sekä työntekijän, yrittäjän että työnantajantyöeläkemaksujen arvioidaan nousevan vuoden 2006 tasosta. (Työeläkevakuutusmaksuista tarkemmintaulukossa 11.)

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutusmenojen arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 4,029mrd. euroon v. 2007. Merkittävin kasvu aiheutuu vanhempainpäivärahamenojen,lääkekorvaus- ja sairauspäivärahamenojen noususta.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytetäänenintään 100,1 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavienlääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Maatilayrittäjien tilakäyntejä tehostetaan 1.1.2007 lukien osanamaatalousyrittäjien työterveyshuoltoa. Kokonaiskustannukset lisääntyvätuudistuksen johdosta 0,7 milj. euroa, josta valtionosuus on 0,3milj. euroa.

Perhevapaat

Perhevapaauudistuksessa vanhempainpäivärahoja korotetaan osittain.Äidille maksetaan äitiysloman ensimmäisiltä 56 arkipäivältä nykyistäkorkeampaa päivärahaa (noin 90 % työtuloista). Tämän jälkeenäidille maksettava äitiys- ja vanhempainpäiväraha määräytyy nykyperustein. Josisä pitää osan vanhempainpäivärahakaudesta, hänelle maksetaan ensimmäisiltä50 arkipäivältä nykyistä korkeampaa vanhempainrahaa, eli noin 80 %työtuloista. Isän ei tarvitse jäädä kotiin heti äitiyspäivärahajaksonpäätyttyä, vaan perhe voi jakaa vanhempainrahajakson vapaasti.

Työnantajalle maksettavaa vuosilomakorvausta korotetaan ja ns.isäkuukauden käyttöä joustavoitetaan. Lisäksi pidennetään adoptiovanhempienvanhempainrahakauden vähimmäiskestoa 180 päivästä 200 päivään. Valtiorahoittaa uudistuksesta 0,8 milj. euroa. Lisäksi uudistusta rahoitetaankorottamalla palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua 0,04 prosenttiyksikköäja työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,05 prosenttiyksikköä. Korotussisältyy edellä mainittuihin vakuutusmaksuihin.

Osapäiväraha otetaan käyttöön 1.1.2007. Se alentaa sairauspäivärahamenoja3,5 milj. euroa. Vuositasolla vaikutus on 5,5 milj. euroa.

Urheiluseurat maksavat vuoden 2007 alusta työnantajan sairausvakuutusmaksua.Vakuutusmaksun tuottolisäyksenä on huomioitu 0,3 milj. euroa, mikämyös otetaan huomioon vakuutusmaksua määrättäessä.

Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimineet sosiaalivakuutuslautakunnatlakkautetaan 1.1.2007 lukien ja toiminta siirtyy sosiaaliturvanmuutoksenhakulautakuntaan.

Eläkemenot

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kauttavarattu 2,44 mrd. euroa v. 2007. Kasvua on 55,3 milj. euroa,mikä aiheutuu pääasiassa 1.9.2006 tehdystä tasokorotuksesta kansaneläkkeisiin.Kansaneläkkeisiin käytetään 1,9 mrd. euroa, maatalousyrittäjieneläkkeisiin 447 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 68 milj. euroaja merimieseläkkeisiin 42 milj. euroa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujenvakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä-ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuuson noin 16 % kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassatyönantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Yrittäjien eläkelakia ja siihen liittyviä muita lakeja uudistetaan1.1.2007 lukien. Uudistusten johdosta valtion rahoitusosuuden arvioidaanvähenevän lähes 10 milj. eurolla v. 2007. Eläkkeensaajanja lapsen erityishoitotukea sekä erityisvammaistukea korotetaan15 eurolla kuukaudessa 1.1.2007 alkaen ja eläkkeensaajan asumistuenasumiskustannusten enimmäismääriä tarkistetaan 2,8 prosentilla Ija II kuntaryhmässä sekä 1,4 prosentilla III kuntaryhmässä. Korotuksetlisäävät valtion menoja 1,1 milj. euroa lapsen erityishoitotuenja erityisvammaistuen osalta, 4,8 milj. euroa eläkkeensaajan erityishoitotuenosalta ja 4,6 milj. euroa eläkkeensaajan asumistuen osalta.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta 2,07 % edelliseen vuoteenverrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,67 %.Palkkakerroin merkitsisi noin 2,7 prosentin nousua v. 2006käytettyyn palkkakertoimeen verrattuna.

Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin

  2004 2005 2006 2007
         
Työeläkeindeksi 2 028 2 047 2 081 2 124
KEL -indeksi 1 357 1 362 1 377 1 400
Palkkakerroin 1,000 1,028 1,063 1,092

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 660,0milj. euroa v. 2007. Työttömyysasteen on arvioitu laskevan7,4 prosenttiin v. 2007, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettaviavaltionosuusmenoja sekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaakorotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinenperuspäiväraha on v. 2007 arviolta 23,89 euroa päivältä.

Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaoikeutta muutetaan1.10.2007 siten, että yritystoiminnan tai oman työn lopettamistatai neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos perheenjäsenentyö yrityksestä on loppunut tuotannollis-/taloudellisista syistä.Uudistus lisää valtion menoja vuonna 2007 1,25 milj. euroa. Vuositasollakustannus on 8,2 milj. euroa.

Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta

  2004 2005 2006 2007
         
Työttömyysaste 8,8 8,4 7,7 7,4
Päivärahatja muut työttömyysturvan etuudet:        
Täysimääräinenperuspäiväraha (€/pv) 23,16 23,24 23,50 23,89
Km. peruspäiväraha(€/pv) 22,7 22,8 23,1 23,5
Km. ansiopäiväraha(€/pv) 45,2 46,0 47,9 48,1
Km. koulutuspäiväraha(€/pv) 50,0 51,2 52,4 54,2
Km. aikuiskoulutustuki(€/kk) 857 878 905 920
Km. vuorottelukorvaus(€/pv) 39,9 40,9 42,6 42,9

Pandemiavarautuminen

Hallinnonalan valmiutta tukea kansallista varautumista influenssapandemiaanparannetaan edelleen. Kansanterveyslaitoksen pysyvää valmiustasoanostetaan myös muiden uhkaavien tartuntatautitilanteiden tai biologistenuhkatilanteiden varalta mm. parantamalla päivystysvalmiutta, laboratoriovalmiudenylläpitoa sekä tehostamalla pandemiatorjuntaan rakennetun viestintä-ja tietoteknistä valmiutta. Edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymillekohdennetaan valtionavustusta tartuntatautien torjuntavalmiuksienparantamiseen mukaan lukien nykyisten eristystilojen kunnostaminenja uusien rakentaminen.

Asiakastietojen sähköinen arkisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kansallisen sähköisenarkiston määrittelyyn ja perustamiseen kohdennetaan voimavaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on tavoitteena palvelujentoimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminenkoko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useitakehittämishankkeita, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan tavoitteidenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa, jota toteutetaanvuosina 2003—2007 jatketaan v. 2007 yhdenmukaisinperustein suoritettavan hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon pääsynturvaamisen sekä erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmientoimeenpanoa ja perusterveydenhuollon aseman vahvistamista terveydenhuollonpalvelujärjestelmässä sekä tietojärjestelmien kehittämistä. Sosiaalialankehittämishankkeessa 2003—2007 keskitytään v. 2007 hankkeentavoitteiden mukaisten toimenpiteiden loppuunsaattamiseen, tulostenlevittämiseen ja hankkeen arviointiin.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiinehdotetaan 4 302,9 milj. euroa, jossa on lisäystä 280,6milj. euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 63 milj.euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseenja 82,4 milj. euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksienkorottamiseen 2,0 prosentilla.

Valtionosuuksien lisäyksestä 50 milj. euroa liittyy Kansallisenterveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmienkehittämiseen ja 25 milj. euroa Sosiaalialan kehittämishankkeentarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön. Sosiaalialan kehittämishankkeenlisäyksestä noin 17,1 milj. euroa käytetään sosiaalipalvelujen kehittämiseen:lasten päivähoitoa kehitetään vahvistamalla erityislastentarhanopettajiensaatavuutta, perhehoitajien saatavuutta parannetaan korottamallahoitopalkkioiden ja kulukorvausten vähimmäismääriä, vammaisten palvelujaparannetaan lisäämällä tulkkipalveluja ja laajentamalla päivätoimintakoskemaan kaikkia vaikeimmin vammaisia, omaishoitajien jaksamistatuetaan lisäämällä omaishoitajille järjestettävää vapaata, elatustuenmäärää korotetaan ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeentehdään tarkistuksia.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvä 50 milj. euronlisäys ja Sosiaalialan hankkeeseen liittyvästä lisäyksestä noin7,9 milj. euroa käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen yhteensä0,46 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtionosuusprosenttia korotetaan0,10 prosenttiyksiköllä liittyen v. 2006 toteutettuun toimeentulotuenasumismenojen omavastuun poistamisen kompensaatioon.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttinousee nykyisestä 33,32 prosentista 33,88 prosenttiin v. 2007.

Valtionosuuksia on lisätty vuoteen 2006 verrattuna 3,4 milj.euroa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyviensiirtymätasausten johdosta ja vähennetty 8,6 milj. euroa verotuloihinperustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiinehdotetaan 39,8 milj. euroa. Tästä määrärahasta vajaat 13 milj.euroa käytetään Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin.Loppuosa määrärahasta kohdennetaan Sosiaalialan kehittämishankkeeseenja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin sekä valtionavustuksenmaksamiseen sairaanhoitopiireille tartuntatautien torjunnan tehostamistaja pandemiaan varautumista varten.

Työministeriön hallinnonala (pääluokka34)

Työministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä1 938 milj. euroa, jossa on vähennystä 27 milj. euroa vuoden2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Nyt ehdotettavista jaaiemmin myönnettävistä valtuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisillevuosille yhteensä 460 milj. euron määrärahatarve, jossa on lisäystä106 milj. euroa vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000hengellä vuoteen 2007 mennessä.

Julkinen työvoimapalvelu

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuudenedistäminen. Tavoitteena on pitää yllä ja edistää työvoiman kysynnänja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoimansaatavuus, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksiatehdä työtä. Julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus onsaatettu loppuun v. 2006. Vuonna 2007 toiminnassa on 38työvoiman palvelukeskusta. Ne ovat asiantuntijaverkostoja, jossasamaan toimipisteeseen on koottu vaikeimmin työllistyvien julkisettyövoimapalvelut ja kunnan, erityisesti sosiaali- ja terveystoimenja Kansaneläkelaitoksen palvelut. Työvoimatoimistoihin perustetuissatyönhakukeskuksissa panostetaan työnhakijoiden omatoimisen työnhauntukemiseen ja työnhakijoiden opastamiseen työnhaussa. Työnantajapalveluttuotetaan yhä enemmän yhteistyössä muiden yrityspalvelujen ja elinkeinoelämänkanssa. Asiakaspalvelussa lisätään verkkopalveluja. Tiedottavatpalvelut tuotetaan entistä enemmän verkkopalveluina, jotka tarjoavattietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Verkkopalvelujenavulla tehostetaan asiakaspalvelua, parannetaan palvelujen saavutettavuutta sekämahdollistetaan virkailijoiden työpanoksen uudelleen kohdentaminen.

Työvoimapolitiikan painopistealueet ja mitoitus

Työministeriön toimialan keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteitaovat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja rakennetyöttömyydenalentaminen.

Vuonna 2006 käynnistynyttä työmarkkinatukiuudistusta jatketaanv. 2007. Tavoitteena on siirtää työmarkkinatuen painopistettäpassiivituesta aktiivitukeen. Työmarkkinatuen vastikkeellisuuttaon lisätty. Mikäli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saanuttai työttömyyspäivärahalta siirtynyt 180 päivää työmarkkinatukeasaanut työtön kieltäytyy osallistumasta hänelle tarjottuun soveltuvaantyöllistymistä edistävään toimenpiteeseen, oikeus työmarkkinatukeenlakkautetaan toistaiseksi. Tälle kohderyhmälle suunnattavia aktiivitoimenpiteitälisätään keskimäärin 4 000 henkilöllä v. 2007(lisäys oli v. 2006 keskimäärin 3 000 henkilöä).Aktiivitoimenpiteitä järjestetään valtion ja kuntien, työvoimanpalvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Työllistymistä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoaparannetaan työllistymistä helpottavia toimenpiteitä selvittämäänasetetun kolmikantaisen työryhmän esitysten mukaisesti. Palkkatuenja työmarkkinatukisetelin käyttöä yrityksissä joustavoitetaan siten,että yrityksille voidaan myöntää tukea määräaikaisen työsuhteenperusteella jo kuuden työttömyyskuukauden jälkeen. Työhallinto jayksityiset henkilöstöpalveluyritykset ryhtyvät toteuttamaan yhteistyötä, jollanopeutetaan työllistymistä ja helpotetaan avoimien työpaikkojentäyttymistä. Muutosten seurauksena aktiivisiin toimenpiteisiin osallistuvientyöttömien määrä lisääntyy keskimäärin 4 750 henkilölläv. 2007.

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon (luku 34.06) ehdotetaan 1 553milj. euroa. Toimeenpanon määrärahoista hieman alle puolet käytetääntyömarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Työvoimakoulutuksessaon keskimäärin 25 310 henkilöä. Työllisyysmäärärahoillatyöllistetään keskimäärin 46 440 henkilöä. Euroopan rakennerahasto-ohjelmiin(luku 34.05) ehdotetaan 221 milj. euroa. Ohjelmien piirissä on keskimäärin4 500 työtöntä henkilöä. Pääasiassa työttömille työnhakijoilletarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevanyhteensä keskimäärin 96 500 henkilöä, mikä on noin 3,8 %työvoimasta. Aktivointiasteen arvioidaan nousevan hallitusohjelmanmukaiselle tasolle.

Hallinnonalan määrärahoista varataan 8 milj. euroa ja valtuudestavarataan 8 milj. euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellätalouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalleaiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämiseen.

Työvoimapoliittisella aikuiskoulutuksella osaltaan vaikutetaansiihen, että työmarkkinoille tuotetaan riittävästi ammattitaitoistatyövoimaa ja toisaalta huolehditaan työelämässä jo mukana olevienosaamisen kehittämisestä. Koulutuksen osuvuuden varmistamiseksiperustetaan alueelliset yhteistyöverkostot keskeisten toimialojenjärjestöjen ja yritysten kanssa. Työvoimakoulutusta kohdennetaanerityisesti rekrytoiville aloille. Työnhakijoita kannustetaan ammatilliseen jaalueelliseen liikkuvuuteen. Uutena toimenpiteenä tulisi harkinnanvarainenmuuttoavustus. Liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta korotetaanja harkinnanvaraisen matka-avustuksen enimmäiskestoa pidennetäänkahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Maahanmuuttajien osallistumismahdollisuuksiaammatilliseen työvoimakoulutukseen lisätään. Työttömien työnhakijoidenkoulutustason nostamiseksi lisätään edelleen tutkintotavoitteisentyövoimakoulutuksen osuutta. Koulutuksen työelämälähtöisyyden parantamiseksiammatilliseen työvoimakoulutukseen sisällytetään aina ohjattua javalvottua työssäoppimista. Työnantajien kanssa yhdessä suunnitellunja rahoitetun yhteishankintakoulutuksen osuutta lisätään edelleen.

Ympäristöministeriön hallinnonala(pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahojayhteensä 743 milj. euroa eli 11 milj. euroa vähemmän kuin v. 2006.Talousarviorahoituksesta noin kaksi kolmannesta käytetään yleiseenasumistukeen ja yksi kolmasosa ympäristön- ja luonnonsuojeluun.Valtion asuntorahaston varoja arvioidaan lisäksi käytettävän noin2,7 mrd. euroa asuntolainojen, asuntotoimen korkotukien ja avustustensekä rahaston lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. Valtionasuntorahastosta siirretään v. 2007 talousarvioon 116,5milj. euroa.

Ympäristön- ja luonnonsuojelussa korostetaan ilmastomuutoksentorjuntaa kansainvälisellä yhteistyöllä, luonnon monimuotoisuudenköyhtymisen hidastamista ja Itämeren tilan parantamista. Asumisenedistämisessä kasvavien alueiden tonttitarjontaa lisätään vastaamaannykyistä paremmin kysyntää. Asuntotuotannossa painopiste on kasvualueillaja erityisryhmien asuntotarjonnan tukemisessa.

Ympäristönsuojelu

Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan vähentämällä erityisestimaataloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta sekä tehostamallayhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Yhdyskuntienvesiensuojelua edistävien siirtoviemärien rakentamista ja pilaantuneidenmaiden kunnostusta tuetaan myös valtion työmäärärahoin. Ympäristövahinkojentorjuntavalmiuden parantamiseksi hankittavan monitoimialuksen rahoitusjatkuu vuosina 2007—2008. Ympäristöluvat käsitellään laadukkaastija joutuisasti ja lupien valvontaa tehostetaan. Ilmaston muutostapyritään hillitsemään kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein.Vaarallisimpien aineiden ja pienhiukkasten päästöjä ja esiintymistäympäristössä vähennetään asteittain. Jätteiden syntyä ehkäistään,hyötykäyttöä lisätään ja loppusijoitusta kaatopaikoille vähennetäänpanemalla täytäntöön valtakunnallisia ja alueellisia jätesuunnitelmia.Öljyjätemaksua ehdotetaan nostettavaksi 4,2 sentistä 5,75 senttiinvoiteluöljykilolta. Öljyjätemaksun korotuksesta saatava lisätuotto suunnataanöljyisten maiden kunnostukseen.

Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

Maankäytön ja asuntopolitiikan yhteistyötä vahvistamalla pyritäänlisäämään tonttien tarjontaa asuntorakentamiseen ja vahvistamaanHelsingin seudun kilpailukykyä. Yhdyskuntarakenteen kehitykseenkiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen edistämiseksisekä ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa toteutetaanv. 2005 tarkistetun rahoitusohjelman mukaisesti.

Asuminen ja rakentaminen

Omistusasuntojen kysynnän ennakoidaan edelleen säilyvän korkeana.Suomen hyvä talouskehitys ja matala korkotaso pitävät omistusasuntomarkkinatvahvassa vedossa. Nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantuminenon kasvanut nopeasti. Asuntojen kysynnän suurin lisäys on kohdistunutpientaloihin, joiden hinnat ja rakentaminen ovat nousseet voimakkaasti.Asuntomarkkinoiden tasapainoisen hintakehityksen kannalta ongelmallistaon, että asuntorakentamisen lisäys on kohdistunut kasvukeskustenulkopuolelle, eikä alueille, joissa kysyntä on suurinta. Etenkinpääkaupunkiseudulla asuntotuotanto on parina viime vuonna alentunutselvästi tonttipulan seurauksena.

Vuokramarkkinoilla asuntojen saatavuus on poikkeuksellisen hyvä.Uusien työpaikkojen synty ja muuttoliikkeen nopeutuminen lisäävätvuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Keskipitkällä aikavälilläriittävä, erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaon talouskehityksen kannalta tärkeää työvoiman liikkuvuuden ja tarjonnanturvaamiseksi. Etenkin Helsingin seudulla monille palvelualan työntekijöillekohtuuhintaisen asunnon löytyminen on seudulla elämisen ja työnteonperusedellytys. Tämän vuoksi keskituloisten vuokra-asunnon saantimahdollisuuksiaon parannettu nostamalla ARA-vuokra-asuntojen tulorajoja. Lisäksiparannetaan 1.1.2007 lukien yleisen asumistuen ehtoja säätämällälasten perhe-eläkkeet asumistukea myönnettäessä etuoikeutetuksituloksi.

Valtion tukema asuntotuotanto on kysynnän ja tarpeen supistuttuavähentynyt ja keskittyy entistä enemmän erityisryhmien asuntotarjonnanlisäämiseen. Valtion tukema tuotanto perustuu asuntojen pitkäaikaiseenkäyttötarpeeseen ja hankkeiden taloudelliseen kestävyyteen.

Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojen heikkenevä kysyntälaskee omistusasuntojen hintoja, ja asuntojen vajaakäyttö aiheuttaaongelmia vuokra-asuntojen omistajille. Asuntopolitiikalla pyritäänylläpitämään asuntoalueita viihtyisinä ja elinvoimaisina, muttaasuntopoliittisin keinoin ei väestön vähenemiseen voida juurikaanvaikuttaa. Vuokrataloyhteisöjen toiminnan kehittäminen parantaaniiden tehokkuutta ja taloutta. Valtion taloudelliset riskit asuntosektorilla ovatpääosin vuokrataloluotoissa ja -takauksissa. Pääosa valtion lainoittamistaja takaamista asunnoista sijaitsee väestöltään kasvavilla alueilla,mikä vähentää tappioiden todennäköisyyttä. Vuoden 2005 loppuun mennessävaltiolle oli syntynyt asuntojen luotto- ja takaustoimintaan liittyviätaloudellisia menetyksiä yhteensä noin 27 milj. euroa.

Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2005—20071)

Tunnus Menolaji v.2005
tilinpäätös
milj. €
v.2006
varsinainen
talousarvio
milj.€
v.2007
esitys
milj. €

Muutos2006—2007
milj. € %
             
01-03 Palkkaukset2) 7 7 7 0 0
04-07 Eläkkeet 2 983 3 121 3 257 136 4
16-18 Puolustusmateriaalinhankkiminen 586 643 581 - 62 - 10
21-28 Toimintamenot 7 338 7 412 7 499 87 1
08-15, 19-29 Muut kulutusmenot 1 426 1 435 1 414 - 20 - 1
01-29 Kulutusmenot 12 340 12 617 12 758 140 1
30-39 Valtionavut kunnilleja kuntayhtymille ym. 7 356 8 126 8 437 311 4
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 2 768 2 897 3 041 145 5
50-59 Valtionavut kotitalouksilleja yleishyödyllisille yhteisöille 7 044 7 011 6 977 - 34 - 0
60 Siirrot talousarvionulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 2 113 3 016 3 118 102 3
61-62 EU:n rakennerahasto-osuudetja vastaavat valtion rahoitusosuudet 639 760 686 - 73 - 10
63-65 Muut siirrotkotimaahan 295 302 310 8 3
66-68 Siirrot ulkomaille 605 662 727 65 10
69 Siirrot EU:lle 1 416 1 540 1 528 - 12 - 1
30-69 Siirtomenot 22 237 24 313 24 824 511 2
70-73 Kaluston hankinta 27 2 13 11 550
74-75 Talonrakennukset 15 14 17 2 14
76 Maa-alueet, rakennuksetja kiinteistöt 59 53 52 - 1 - 2
77-79 Maa- ja vesirakennukset 320 239 242 3 1
70-79 Reaalisijoitukset 421 308 324 16 5
80-86 Valtion varoistamyönnettävät lainat 114 63 67 4 6
87-89 Muut finanssisijoitukset 14 3 3 0 0
80-89 Lainat jamuut finanssisijoitukset 128 65 69 4 6
70-89 Sijoitusmenot 549 374 393 20 5
90-92 Valtionvelankorot 2 246 2 222 2 290 68 3
93-94 Valtionvelannettokuoletukset ja velanhallinta3) 3 780 163 163
95-99 Muut ja erittelemättömätmenot 94 55 54 - 2 - 4
90-99 Muutmenot 6 121 2 278 2 507 229 10
  Yhteensä 41 247 39 582 40 482 900 2

1) Kukin momentti on varustettu menon laatuaosoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menoton koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku onpyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivätkaikilta osin täsmää.

2) Sisältäävain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat,muut sisältyvät toimintamenoihin.

3) Velanhallinnan menot otetaanhuomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01),mikäli talousarvio on alijäämäinen.

Valtuudet

Talousarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältäänja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus tehdä sopimuksia tai antaasitoumuksia. Valtuutta saa yleensä käyttää vain sen varainhoitovuodenaikana, jonka talousarviossa se on myönnetty. Määrärahat valtuuksistaaiheutuviin menoihin otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaantulevien vuosien talousarvioihin.

Taulukko 16. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenotvaltuuslajeittain, milj. euroa

  2007 2008 2009 2010 2011—
           
Aiemminmyönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot:
Avustustenmyöntämisvaltuus 377 217 111 43 56
EU-hankkeidenmyöntämisvaltuus 584 457 0 0 0
— EU-osuus 290 236 0 0 0
— Kansallinenosuus 294 222 0 0 0
Kehitys- jalähialueyhteistyövaltuus 512 416 341 182 518
Korkotukilainavaltuus 43 38 31 26 72
Kuntien valtionapuihinliittyvä valtuus 57 42 38 32 60
Lainojen myöntämisvaltuus 48 22 7 1 13
Maa- ja vesirakentamisvaltuus 203 191 128 77 661
Osakkeidenja osuuksien merkintävaltuus 0 0 0 0 0
Talonrakennusvaltuus 9 2 0 0 0
Tilausvaltuus 492 463 171 87 134
Muu valtuus 259 133 61 21 0
Yhteensä 2 584 1 981 888 469 1 513
           
Vuonna2007 myönnettävistä valtuuksista aiheutuvat menot:
Avustustenmyöntämisvaltuus 956 971 910 845 838
EU-hankkeidenmyöntämisvaltuus 72 125 209 141 3
— EU-osuus 32 69 113 83 0
— Kansallinenosuus 40 56 96 57 3
Kehitys- jalähialueyhteistyövaltuus 0 110 138 159 257
Korkotukilainavaltuus 3 5 5 4 18
Kuntien valtionapuihinliittyvä valtuus 0 2 8 10 43
Lainojen myöntämisvaltuus 19 36 15 5 6
Maa- ja vesirakentamisvaltuus 58 341 340 184 36
Osakkeidenja osuuksien merkintävaltuus 0 0 0 0 0
Talonrakennusvaltuus 5 9 3 1 0
Tilausvaltuus 82 184 193 156 74
Muu valtuus 33 173 114 53 32
Yhteensä 1 228 1 955 1 936 1 557 1 306
Menotyhteensä 3 812 3 937 2 824 2 026 2 820

Vuoden 2007 talousarviossa ehdotetaan myönnettäväksi valtuuksiasiten, että niistä aiheutuu menoja yhteensä 8,0 mrd. euroa. Ylipuolet menoista johtuu maa- ja metsätalousministeriön valtuuksistaEU:n uuteen ohjelmakauteen liittyen. Edellisissä talousarvioissamyönnetyistä valtuuksista arvioidaan aiheutuvan menoja vuodesta2007 alkaen yhteensä 7,4 mrd. euroa, josta v. 2007 aiheutuvatmenot ovat 2,6 mrd. euroa. Nyt ehdotettavista ja aiemmin myönnetyistävaltuuksista aiheutuu talousarviovuoden jälkeisille vuosille yhteensä11,6 mrd. euron määrärahatarve. Taulukko 16 ei sisällä talousarvionulkopuolisten rahastojen valtuuksia. Niitä käsitellään luvussa 8.

5.4. Tiede- ja teknologiapolitiikka

Panostukset koulutukseen, tutkimukseen, teknologian kehittämiseenja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat korkeatasoiseen tietoon jaosaamiseen perustuvan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksenkeskeinen edellytys. Määrärahojen lisäämisen rinnalla resurssejaon kyettävä kohdentamaan entistä selkeämmin kehityksen kannaltatärkeimpiin kohteisiin. Hallitus onkin edellyttänyt, että tiede-ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan kansallinen strategiakansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymienja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Tutkimusinfrastruktuurienkehittämiseen ja kansallisen infrastruktuuripolitiikan luomiseenon panostettu vastaavalla tavalla.

Julkisen tutkimusjärjestelmän muun kehittämisen keskeiset hankkeetkohdistuvat korkeakoulujen rakenteelliseen ja toiminnalliseen uudistumiseen,valtion sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseen yhteiskunnanmuuttuneiden tarpeiden mukaan sekä ammattimaisten tutkijanurienluomiseen. Tieteen ja teknologian kansainvälistäminen on kehittämistoimienläpikäyvä piirre.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään v. 2007 lakisääteisesti20 milj. euroa. Innovaatiorahoituksen katvealueita sekä siemen-ja käynnistymisvaiheessa olevien teknologiayritysten rahoituspuutteitaon ryhdytty poistamaan tutkimuksen rahoittamisen ja yksityistenpääomasijoittajien toiminnan väliin osuvalla julkisella riskirahoituksella.

Euroopan unionin käynnistyvä tutkimuksen 7. puiteohjelma tarjoaasuomalaisille tutkimusorganisaatioille ja yrityksille runsaastiuusia mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä ohjelman alusta saakka.Vuoteen 2013 ulottuva ohjelma on aikaisempia selvästi suurempi.Ohjelmaan sisältyy useita lupaavia avauksia kuten Euroopan tutkimusneuvoston(ERC) toiminnan aloittaminen, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen(ETP) perustaminen sekä yhteisten teknologia-aloitteiden (JTI) suunnitteluja toteutus. Niiden kautta on mahdollista edistää eurooppalaistatutkimusaluetta (ERA) siten, että Eurooppaan kyetään luomaan toimivattutkimus- ja innovaatiotoiminnan sisämarkkinat.

Taulukko 17. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenkehitys, milj. euroa

  2006
varsinainen
talousarvio
2007
talousarvioesitys
2006—2007
muutos
2006—2007
muutos,%
         
Yliopistot 426 435 9 2
Valtion tutkimuslaitokset 269 274 5 2
— jostavaltion teknillinen tutkimuskeskus 69 73 4 6
Tutkimusorganisaatioidentutkimusmäärärahat, yhteensä 694 708 14 2
         
Suomen Akatemia 250 270 20 8
Teknologiankehittämiskeskus 478 498 20 4
Rahoitusorganisaatiotyhteensä 728 768 40 5
         
Valtionkorvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseentutkimustoimintaan 49 49 - -
Yhteensä 1 471 1 525 54 4
         
Venäjänvelkakonversiosopimukseen liittyvät toimitukset1)   12    
Kaikkiyhteensä 1 471 1 537 66 4

1) Suomenja Venäjän federaation välisen velkakonversiosopimuksen mukaan Suomenentiseltä Neuvostoliitolta olevia velkasaatavia hoidetaan osittaintutkimukseen ja koulutukseen suuntautuvin laite- ja palvelutoimituksin.Suomeen toimitetaan vuosina 2006—2008 yhteensä noin 20milj. euron arvosta tutkimusrahoitukseen laskettavia tavaroita ja palveluja.Toimitukset jakautuvat usealle hallinnonalalle. Suomen puoleltatoimivaltainen viranomainen toimitusluettelosta ja hankekohtaisistaarvoista sopimiseen on kauppa- ja teollisuusministeriö.

5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Hallitusohjelman aluepoliittisena tavoitteena on sosiaalinenja alueellinen tasapaino, jonka saavuttamiseksi eroja alueiden kehittämisedellytyksissäkavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminensekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Alueellista kehittämistyötätoteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamillaalueellisilla ohjelmilla.

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet perustuvat alueidenkehittämislakiin (602/2002). Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio,kunnat ja alueilla aluekehitysviranomaisina toimivat maakunnan liitot.Alueiden kehittämistyö muodostaa alue- ja keskushallinnon kehittämistoimistavuorovaikutteisen kokonaisuuden.

Hallitusohjelma ja sitä tarkentava strategia-asiakirja sekävaltioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisentavoitteista määrittelevät alueiden kehittämisen strategian painopisteetja tärkeimmät toimenpiteet. Ministeriökohtaiset alueiden kehittämisentavoitteet ja toimenpiteet täsmentävät hallituksen alueiden kehittämisstrategiaaeri hallinnonaloilla. Strategiat tukeutuvat sekä valtakunnallisiinettä alueellisiin tavoitteisiin. Aluetasolla valtakunnalliset tavoitteetja ministeriöiden aluestrategiat otetaan huomioon valtion viranomaisten,kuntien ja muiden rahoittajien yhteistyönä ja maakunnan liittojenjohdolla valmisteltavissa maakuntaohjelmissa.

Alueiden kehittämislain muutos (954/2005) vahvistaa maakunnanliittojen asemaa aluekehitysviranomaisena sekä parantaa alue- jakeskushallinnon toimenpiteiden yhteensovittamista lisäämällä sektoriviranomaistenyhteistyötä ja koordinaatiota. Osana uudistettua alueiden kehittämiseenliittyvää suunnittelujärjestelmää maakunnan liitot hyväksyvät vuosittaisenmaakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman, joka sisältää ehdotuksenvaltion talousarvioon otettavista määrärahoista. Vastaavasti ministeriötkokoavat keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat määrärahat.Lisäksi maakuntien esityksiä em. määrärahoista käytetään apuna sektoriministeriöissävalmisteltaessa ehdotuksia vuoden 2008 talousarvioehdotusta varten.Ministeriöiden tulee myös neuvotella maakuntien kanssa koottujenmäärärahojen valmistelusta ja kohdentamisesta. Tavoitteena on, ettävaltioneuvosto päättäisi koottujen määrärahojen alueellisesta jaostauuteen menettelyyn perustuen mahdollisimman samanaikaisesti vuoden2007 alussa.

Kansalliset erityisohjelmat: aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma,maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja saaristo-ohjelma, jatkuvatv. 2007 uusilla ohjelmilla.

Alueiden kehittämistyölle asetettuja tavoitteita, keinoja tavoitteidensaavuttamiseksi sekä talousarvioesityksen alueellisia vaikutuksiatarkastellaan lähemmin talousarvioesityksen liitteessä 2.

Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta Suomessa

Vuonna 2007 suljetaan rakennerahastojen ohjelmakautta 2000—2006ja käynnistetään uutta ohjelmakautta 2007—2013. Suomessatoteutetaan uudella ohjelmakaudella EU:n alueellinen kilpailukykyja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen,innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. LisäksiSuomessa toteutetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta,jonka päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikillaosa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaidenkäytäntöjen vaihtoa. EU:n rahoitus näille tavoitteille tulee kahdestarakennerahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Tavoitteita toteuttavat toimenpideohjelmat noudattavat kansallisenalue- ja rakennepoliittisen strategian 2007—2013 painopistealueita.Toimenpideohjelmat rakentuvat ohjelmille yhteisille toimintalinjoille,joiden keskinäinen painotus ja sisältö täsmentyvät ohjelmavalmistelunedetessä ja mm. alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen.

Kutakin ohjelmaa rahoitetaan yhdestä rahastosta. Euroopan aluekehitysrahastostarahoitettavat toimenpideohjelmat ovat alueellisia rakennerahasto-ohjelmia,ja ne laaditaan suuralueittain. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavatoimenpideohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekävaltakunnallisen osion että alueelliset osiot.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013on yhteensä 1 716 milj. euroa käyvin hinnoin ilmaistuna.Valtion talousarvio ei kuitenkaan sisällä rajat ylittävää yhteistyötätoteuttavien toimenpideohjelmien EU:n rahoitusta, joka tuloutuuohjelmien hallintomallin mukaisesti suoraan talousarviotaloudenulkopuoliselle hallinto- ja todentamisviranomaiselle. Näiden ohjelmienEU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy valtion talousarvioon.Valtion talousarvioon ei sisälly myöskään Ahvenanmaalla toteutettavientoimenpideohjelmien varoja, sillä nämä ohjelmat kuuluvat maakunnantoimivaltaan.

Taulukko 18. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin

  EU:nrahoitus milj. euroa Hallinto-ja todentamisviranomainen
     
Alueellinenkilpailukyky ja työllisyystavoite (EAKR):   Sisäasiainministeriö
— Etelä-Suomi 138  
— Länsi-Suomi 159  
— Itä-Suomi 366  
— Pohjois-Suomi 311  
Yhteensä 974  
     
Manner-Suomenalueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite (ESR):   Työministeriö
— Valtakunnallinenosio 218  
— Etelä-Suomi 69  
— Länsi-Suomi 79  
— Itä-Suomi 180  
— Pohjois-Suomi 69  
Yhteensä 615  

Rakennerahastovarat vuoden 2007 talousarviossa

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioonyhteensä noin 310 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastostaja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2000—2006saatavat tulot sekä ohjelmakauden 2007—2011 ennakkomaksut.EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston (EMOTR-O)ja EU:n kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) osalta kertyvättulot koostuvat ohjelmakauden 2000—2006 maksuista.


Kuvio 6. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2007, milj. euroa

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2005—20071) Yhteensä,pl. valtionvelan vähentäminen 37 468 39 582 40 319 2 Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa Kuvio 5. Valtion vuotuiset eläkemenot milj. euroa(vasen asteikko) ja eläkkeiden lukumäärä (oikea asteikko) Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta 0,901 3,101 4,001 1,951 1,951 - - 2,06 0,75 2,95 16,6 23,83 19,2 1,47 1,30 0,76 1,01 0,58 4,4 5,6 21,0 22,2 Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, % Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2005—20071) Kulutusmenot 12 340 12 617 12 758 140 1 Siirtomenot 22 237 24 313 24 824 511 2 Sijoitusmenot 549 374 393 20 5 Muutmenot 6 121 2 278 2 507 229 10 Taulukko 16. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenotvaltuuslajeittain, milj. euroa 2 584 1 981 888 469 1 513 1 228 1 955 1 936 1 557 1 306 3 812 3 937 2 824 2 026 2 820 Taulukko 17. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenkehitys, milj. euroa Taulukko 18. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin Kuvio 6. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2007, milj. euroa Kuvio 7. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2007

Vuoden 2007 talousarvioon sisältyy myöntämisvaltuutena yhteensä246 milj. euroa EU:n rakennerahastovaroja ja 196 milj. euroa valtionrahoitusosuutta. Ehdotuksessa EU:n ja kansallisen julkisen rahoituksensuhde vastaa nykytilaa ollen Itä- ja Pohjois-Suomessa 50/50 ja Etelä-ja Länsi-Suomessa sekä ESR-ohjelman valtakunnallisessa osiossa 40/60.Valtion ja kuntien rahoituksen välinen suhde on ehdotuksessa 75/25.Tarkat tiedot EU-rahoituksesta ja vastaavasta valtion rahoituksestalöytyvät momenteilta 26.98.61 ja 34.05.61 sekä niiden taulukoista.


Kuvio 7. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2007

Taulukko 8. Määrärahat pääluokittain vuosina 2005—20071) Yhteensä,pl. valtionvelan vähentäminen 37 468 39 582 40 319 2 Taulukko 9. Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj.euroa Kuvio 5. Valtion vuotuiset eläkemenot milj. euroa(vasen asteikko) ja eläkkeiden lukumäärä (oikea asteikko) Taulukko 10. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalanmenot politiikkasektoreittain, milj. euroa Taulukko 11. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta 0,901 3,101 4,001 1,951 1,951 - - 2,06 0,75 2,95 16,6 23,83 19,2 1,47 1,30 0,76 1,01 0,58 4,4 5,6 21,0 22,2 Taulukko 12. Työnantajan sosiaaliturvamaksu, % Taulukko 13. Indeksimuutokset ja palkkakerroin Taulukko 14. Keskeiset lukusarjat työttömyysturvasta Taulukko 15. Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina2005—20071) Kulutusmenot 12 340 12 617 12 758 140 1 Siirtomenot 22 237 24 313 24 824 511 2 Sijoitusmenot 549 374 393 20 5 Muutmenot 6 121 2 278 2 507 229 10 Taulukko 16. Valtuuksien käytöstä aiheutuvat talousarviomenotvaltuuslajeittain, milj. euroa 2 584 1 981 888 469 1 513 1 228 1 955 1 936 1 557 1 306 3 812 3 937 2 824 2 026 2 820 Taulukko 17. Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojenkehitys, milj. euroa Taulukko 18. EU:n rakennerahastojen toimenpideohjelmat 2007—2013,käyvin hinnoin sisältäen 2 prosentin vuotuisen indeksoinnin Kuvio 6. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuusrahastoittain vuonna 2007, milj. euroa Kuvio 7. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudenmyöntämisvaltuus ministeriöittäin vuonna 2007